Hyppää sisältöön

Päätös syyttämättä jättämisestä, perusteluvelvollisuus

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 2.9.2019 12.00
Uutinen

Annettu 21.8.2019, dnro 368/21/18

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on saattanut kihlakunnansyyttäjän tietoon ohjaavassa tarkoituksessa käsityksensä syyttämättäjättämispäätösten perusteluvelvollisuudesta.

Syyttäjä oli selvityksessään täydentänyt viiden syyttämättäjättämis-päätöksen perusteluja seikoilla, jotka olisi tullut mainita jo itse päätöksissä. Erityisesti päätöksissä olisi tullut kertoa syyt, jotka heikensivät asianomistajan kertomuksen luotettavuutta.

Pelkkä viittaus korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön ei täytä lain vaatimusta siitä, että syyttäjän päätöksen perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu.

Syyttäjän selvityksessään siteeraamassa korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2013:96) on kyse asianosaisten kertomusten uskottavuuden ja niihin perustuvan näytön riittävyyden arvioinnista tuomitsemistoiminnassa. Rikoksesta tuomitseminen edellyttää, että tuomioistuin näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan katsoo, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Syytteen nostamiseen riittävät todennäköiset syyt. Syytekynnys sisältää aina jonkinlaista epävarmuutta näytön riittävyydestä. Asianomistajalla on esitutkinnassa totuudessapysymisvelvollisuus toisin kuin rikoksesta epäillyllä. Siten ns. sana sanaa vastaan -tilanteessa asianosaisten lausumilla on erilainen todistusarvo. Asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttava kertomus, joka on syyttäjän mielestä uskottava, riittää usein syytteen nostamiseen, ellei kertomuksen luotettavuuteen liity jotain sitä heikentäviä seikkoja.

Ratkaisu