Annettu 12.5.2021, asianumero 579/21/20
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on saattanut vastaisen varalle aluesyyttäjä tietoon ohjaavan käsityksensä syyttämättäjättämispäätöksen perustelemisesta ja päätösperusteen valinnasta. Syyttäjä oli päätöksensä perusteluissa todennut, että kyse oli sopimussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta. Silti hän oli tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä riittämättömään näyttöön perustuvana.
Päätös tehdään ei rikos -perusteella silloin, kun syyttäjän käsityksen mukaan kaikki asian oikeudelliselle harkinnalle merkitykselliset seikat ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi, mutta tunnusmerkistötekijän, syyllisyyden tai oikeudenvastaisuuden puuttumisen vuoksi kyseessä ei ole rikos.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että petoksessa ei toteudu jokin rangaistussäännöksessä edellytetyistä tunnusmerkistötekijöistä: oikeudeton taloudellinen hyötymistarkoitus tai erehdyttäminen, erehdyksen vallassa tehty disponointi tai vahingon aiheutuminen. Perusteluissa on tällöin lausuttava, mikä tunnusmerkistötekijä ei täyty tai mistä rikoksen rakenneosan puutteesta on kyse.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kumonnut aluesyyttäjän päätöksen syyttämättä jättämisestä ja tehnyt uuden päätöksen syyttämättä jättämisestä ei rikos -perusteella.
