Annettu 22.7.2019, dnro 128/21/19
Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi liikenteessä syntyneiden erimielisyyksien seurauksena tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Kihlakunnansyyttäjä oli päätynyt asiassa ei näyttöä -perusteella syyttämättäjättämispäätökseen. Syyttäjä totesi päätöksessään, ettei epäillyn syyllisyydestä ollut esitetty syytteen nostamisen kannalta riittävää näyttöä.
Uudessa syyteharkinnassa näytön arvioinnissa kiinnitettiin huomiota epäillyn käyttämän ajoneuvon yksiselitteiseen yksilöintiin tapahtumapaikalla. Epäillyn kertomusta siitä, että auto olisi ollut tapahtuma-aikaan toisessa kaupungissa, ei voitu pitää uskottavana.
Vaikka asianomistajan ja hänen puolisonsa esittämät tuntomerkit epäillystä olivat melko yleisluonteisia, epäillyn käyttämän ajoneuvon yksi-selitteinen yksilöinti ja epäillyn epäuskottava kertomus huomioon ottaen asiassa oli todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.
Kihlakunnansyyttäjä ei ollut kuitenkaan ylittänyt harkintavaltaansa päätyessään asiassa syyttämättäjättämispäätökseen.
