Pahoinpitely, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen, vammantuottamus, rangaistussäännöksen toissijaisuus, syyttämättäjättämispäätöksen perusteleminen, näytön arviointi

Annettu 4.5.2017, dnro 229/21/16

Apulaisvaltakunnansyyttäjä suoritti uuden syyteharkinnan asiassa, jossa kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt jättää syytteen nostamatta pahoinpitelystä ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Kihlakunnansyyttäjä oli katsonut, ettei ollut olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Uuden syyteharkinnan lopputuloksena apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi ensisijaisesti pahoinpitelystä ja vaihtoehtoisesti järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta sekä vammantuottamuksesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei kihlakunnansyyttäjä ollut ylittänyt hänelle kuulunutta syyteharkintavaltaa. Päätöksessään kihlakunnansyyttäjä ei ollut kuitenkaan arvioinut asiassa annettujen ristiriitaisten kertomusten näyttöarvoa eikä punninnut niitä vastakkain sillä tavalla, kuin valtakunnansyyttäjän yleinen ohje VKS:2007:4 olisi edellyttänyt. Lisäksi kihlakunnansyyttäjä ei ollut huomioinut sitä, että järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamista koskeva rangaistussäännös on toissijainen. Sitä ei sovelleta, jos henkilöä syyllistyy samanaikaisesti pahoinpitelyyn tai törkeään pahoinpitelyyn.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota valtakunnansyyttäjän yleisten ohjeiden noudattamiseen ja rangaistussäännösten soveltamisalan tuntemiseen.