Annettu 5.9.2019, dnro 342/21/16
Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi epäiltyä törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassa.
Kihlakunnansyyttäjä oli jättänyt syytteen nostamatta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä katsoen teot perusmuotoisina vanhentuneiksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan velallisen epärehellisyydessä kyse oli tekotavaltaan tyypillisestä velallisen epärehellisyysteosta, jossa yhtiön vastuuhenkilöt olivat luovuttaneet yhtiöstä varoja ilman hyväksyttävää syytä ja ne oli kirjanpidossa merkitty osakaslainoiksi. Osakaslainojen määrä oli kasvanut huomattavan suureksi.
Yhtiön toiminnan loppupuolella osakaslainojen määrä oli pienentynyt useiden palkkakirjausten johdosta. Näin suoritettu palkanmaksu oli osakeyhtiölain vastaista varojenjakoa. Velallisen epärehellisyysteon tunnusmerkistö toteutuu joka tapauksessa jo varat nostettaessa, eikä tunnusmerkistön täyttymisen kannalta ole merkitystä sillä, lyhennetäänkö velkaa myöhemmin.
Ilman hyväksyttävää syytä yhtiön vastuuhenkilöille luovutettujen varojen määrä ylitti huomattavasti sen, mitä oikeuskäytännössä on pidetty huomattavana hyötynä ja siten törkeän tekomuodon täyttävänä. Kun teko oli lisäksi jatkunut pitkään, oli tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Epäillyn törkeän kirjanpitorikoksen osalta apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi samaan arvioon kuin kihlakunnansyyttäjä ja katsoi teon perusmuotoisena vanhentuneeksi.
Päätös on salassapidettävä, kunnes asia on esillä tuomioistuimessa (L viranomaisen toiminnan julkisuudesta 6 luku 24 § 1 momentin 3-kohta).
Asiaa käsitellään Syyttäjälaitoksen Itä-Suomen syyttäjäalueella
