Annettu 17.2.2021, dnro 061/21/21
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on ottanut uudelleen ratkaistavaksi ja kumonnut päätöksen syyttämättä jättämisestä petosasiassa, jossa aluesyyttäjä oli tehnyt ei näyttöä -ratkaisun.
Syyttäjän päätöksen pohjana olleesta esitutkintapöytäkirjasta on ilmennyt, että asiassa tehdyt esitutkintatoimet ovat rajoittuneet osapuolten kuulemiseen, vaikka muita mahdollisia toimia olisi vielä ollut käytettävissä. Syyttäjän päätös on siten tehty puutteellisen esitutkintamateriaalin perusteella.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä on saattanut syyttäjän tietoon käsityksensä syyteharkinnan tekemisestä vasta riittävän esitutkinnan jälkeen. Vaikka varmuutta syytteen nostamisen edellyttämän näytön saamisesta ei ole, syyttäjän tulee yleensä määrätä, että esitutkintaa jatketaan, jos käytettävissä on mahdollisia tutkintatoimia rikosepäilyn selvittämiseksi.
Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä on katsonut, toisin kuin aluesyyttäjä, että henkilö, jonka tietoja oli vailla lupaa käytetty petosrikoksessa ja jolle oli aiheutunut välitön taloudellisen vahingon vaara, oli asiassa asianomistaja-asemassa.
