Syyttämättä jättäminen, tarkoituksettomuusperuste

Annettu 20.6.2018, dnro 514/21/17

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen kumosi päätöksen syyttämättä jättämisestä, joka koski epäiltyä Kansaneläkelaitokseen kohdistunutta petosta, ja määräsi syytteen nostettavaksi. Kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt jättää syytteen nostamatta, koska rangaistusta ja oikeudenkäyntiä oli pidettävä tarkoituksettomina. Tärkeä yleinen etukaan ei vaatinut syytteen nostamista.

Asiassa saadun selvityksen perusteella rikoksesta epäilty ei ollut vapaaehtoisesti suorittanut liikaa maksettuja etuja takaisin. Vaikka rikoksesta olikin kulunut pitkähkö aika, ei syyteoikeus ollut kuitenkaan lähelläkään vanhentumista. Kun otettiin vielä huomioon pitkähkö tekoaika ja se, että aiheutetun taloudellisen vahingon määrän vuoksi seuraamukseksi tuomitaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vankeusrangaistus, ei oikeudenkäyntiä tai rangaistusta ollut pidettävä tässä tapauksessa tarkoituksettomana. Lisäksi syyttämiskäytännön yhtenäisyys vaati syytteen nostamista. Edellä mainittujen ja Kansaneläkelaitoksen muutosharkintapyynnöstä ilmenevien seikkojen perusteella myös tärkeä yleinen etu vaati syytteen nostamista.

Kihlakunnansyyttäjän osalta asia ei antanut aihetta muihin apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisen toimenpiteisiin, kuin että ratkaisu saatettiin hänen tietoonsa. Kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt ratkaisunsa harkintavaltansa puitteissa.