Hyppää sisältöön

Syyttämättäjättäminen, ei näyttöä -peruste, esitutkintayhteistyö

Syyttäjälaitos
Julkaisuajankohta 28.12.2015 8.00
Uutinen

Annettu 17.12.2015, dnro 316/21/15

Syyttäjä on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä katsoen, ettei syyteharkintaan saatetun henkilön osalta asiassa ole näyttöä esitettävissä. Syyttäjä on maininnut törkeää veropetosepäilyä koskevassa päätöksessään hänen käsityksensä mukaan tosiasiallisina toimijoina yhtiössä olleet henkilöt. Näistä toisen henkilön osalta tutkinnanjohtaja oli päättänyt rikosepäilyn ei rikosta -päätöksellä ennen asian saattamista syyteharkintaan.

Syyttäjä on tehnyt päätöksen harkintavaltansa rajoissa, vaikka päätöksen perustelut ovat asian laatu ja laajuus huomioiden suppeat. Asiaa ei otettu Valtakunnansyyttäjänvirastossa uudelleen ratkaistavaksi.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi kihlakunnansyyttäjän tietoon käsityksenään, että syyttäjän velvollisuutena on antaa tutkinnanjohtajalle tukea tulkinnanvaraisten kysymysten arviointia varten. Mikäli nyt käsillä olevassa rikosasiassa olisi tehty esitutkintalain 5 luvun 3 §:n ja valtakunnansyyttäjän 2013:4 ohjeen mukaista esitutkintayhteistyötä, ei syyttäjän päätöksenteon perusteet olisi voineet olla sen kaltaiset kuin ne nyt käsillä olevassa syyttämättäjättämispäätöksessä ovat. Syyttäjän olisi tullut tehdä jo aiemmin esitutkintayhteistyössä linjaukset muun muassa rikosoikeudellisen vastuun kohdentumisesta. Samoin syyttäjän huomioita on kiinnitetty päätösten huolelliseen ja lainmukaiseen perustelemiseen.

Ratkaisu