Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, näytön arviointi

Annettu 3.11.2021, dnro 533/21/20

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemän päätöksen syyttämättä jättämisestä ja teki uuden syyteharkinnan törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa.

Aluesyyttäjä oli jättänyt syytteen nostamatta epäillystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä riittävän näytön puuttumisen takia. Aluesyyttäjän arvion mukaan asianomistajan kertomuksen luotettavuutta heikensivät monet seikat, minkä vuoksi se ei ollut riittävä peruste syytteen nostamiseen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi ratkaisussaan, että asianomistajan kertomusta voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa johdosta luotettavana. Vaihtoehtoisia selityksiä kertomuksen syntymisestä tahallisen tai tahattoman vaikuttamisen seurauksena ei voitu sovittaa yhteen sen kanssa, että asianomistaja oli kertonut epäillyistä kosketteluista alun perin oma-aloitteisesti ja yllättävästi tilanteissa, joihin ei ollut edes väitetty liittyneen häneen kohdistunutta ulkopuolista vaikuttamista. Apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi näyttöä kokonaisuudessaan arvioituaan siihen, että asiassa oli syytteen nostamiseksi edellytettävät todennäköiset syyt rikosepäilyn tueksi.

Kyse oli myös teon rikosoikeudellisesta arvioinnista. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että epäiltyä tekoa oli arvioitava paitsi törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä myös pakottamisena seksuaaliseen tekoon, sillä epäillyt koskettelut olivat kohdistuneet nukkuvaan asianomistajaan.

Edellä selostetun johdosta apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian uudelleen ratkaistavaksi Syyttäjälaitoksesta annetun lain 11 § 2 momentin nojalla. Hän kumosi päätöksen syyttämättä jättämisestä ja määräsi nostettavaksi syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Vaikka apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi syyteharkinnassa eri ratkaisuun kuin aluesyyttäjä, hän katsoi aluesyyttäjän tehneen ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa.​​​​​​​