Valtakunnansyyttäjän toimisto ja Rikosseuraamuslaitos tekevät tiivistä yhteistyötä nuorisorangaistuksen käytön lisäämiseksi
Rikosseuraamuslaitos (Rise) ja valtakunnansyyttäjän toimisto haluavat lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi ja valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto pitävät erittäin tärkeänä, että alaikäisten tekemiin rikoksiin voidaan puuttua tehokkaasti.
Nuorisorangaistus on 15–17-vuotiaalle nuorelle tuomittava 4–12 kuukauden mittainen yhdyskuntaseuraamus, joka koostuu valvonnasta ja siihen liitettävistä sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista. Nuorisorangaistuksen aikana alaikäistä tuomittua tuetaan ja ohjataan, jotta kyky elää rikoksetonta elämää vahvistuisi.
Alaikäinen pääsee tarvittaessa esimerkiksi tutustumaan työelämään ja harjoittelemaan työn tekemistä. Huolimatta siitä, että nuorisorangaistus on ollut osa pysyvää lainsäädäntöä jo vuodesta 2004, sen käyttö on jäänyt vähäiseksi.
Nuorisorangaistuksen vähäiseen käyttöön on Helsingin yliopiston tuoreen katsauksen mukaan moninaisia syitä. Yksi keskeinen syy on nuorisorangaistusta koskevien seuraamusselvitysten vähäinen määrä. Seuraamusselvityksellä tarkoitetaan asiantuntijalausuntoa, jonka Rikosseuraamuslaitos laatii syyttäjän pyynnöstä oikeuskäsittelyä varten.
Vaikka alaikäisiä koskevien seuraamusselvityspyyntöjen määrä on noussut merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, nuorisorangaistuksia ei ole tuomittu kuin muutamia. Tähän halutaan muutosta, sillä nuorisorangaistus soveltuu käytettäväksi erityisesti silloin, kun alaikäinen on rikoskierteessä ja hänen epäillään syyllistyneen useisiin rikoksiin.
Seuraamuksen vahvuutena pidetään sen tiiviistä yhteydenpitoa nuoreen. Nuorisorangaistus soveltuu myös ensikertalaiselle rikoksentekijälle ja tilanteessa, jossa ainoastaan osa rikoksista on tehty alle 18-vuotiaana.
Yhteistyötä tiivistetään
Nuorisorangaistuksen käyttöä halutaan nyt lisätä. Valtakunnansyyttäjän toimisto on muistuttanut erityisesti nuorisorikoksiin erikoistuneita syyttäjiä aina alaikäisen epäillyn kohdalla kiinnittämään huomiota nuorisorangaistuksen mahdollisuuteen, kun he harkitsevat seuraamusselvityspyyntöä. Myös Rikosseuraamuslaitoksessa mietitään alaikäisten rikoksesta epäiltyjen kohdalla mahdollisuutta nuorisorangaistukseen, mikäli syyttäjä ei ole tätä jo huomioinut. Paikallisissa neuvotteluissa Risen ja syyttäjien kesken nostetaan nuorisorangaistus aiempaa vahvemmin teemaksi.
Oikeusministeriössä työskennellään nuorisorangaistuksen käytön lisäämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti ministeriö on kesällä 2024 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella nuorisorangaistuksen käytön lisäämisen mahdollisuuksia ja muutostarpeita sekä valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmässä ovat mukana myös valtakunnansyyttäjäntoimiston ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat.
Lisätietoja:
- valtionsyyttäjä Mikko Männikkö mikko.mannikko(at)oikeus.fi p. 0295 620 896 ja
- syyttäjäylitarkastaja Jutta Tschokkinen jutta.tschokkinen(at)oikeus.fi p. 0295 622 122
- erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen tiina.vogt-airaksinen(at)om.fi p. 0295 688 508
