Valikko
FI

Virkasalaisuuden rikkominen, päätöksen perusteleminen

Syyttäjälaitos 1.6.2020 17.29
Uutinen

Annettu 20.5.2020, dnro 141/21/20

Aluesyyttäjän mukaan sairaalan virkasuhteinen osastonhoitaja oli todennäköisesti palvelussuhteensa aikana erään toisen asian esitutkinnan yhteydessä paljastanut poliisille tiedon, jonka mukaan asianomistaja oli ollut asiakkaana sairaalassa.

Syyttäjä jätti epäillyn syyttämättä rikoslain 40 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesta virkasalaisuuden rikkomisesta, koska asiassa ei ollut riittävää näyttöä epäillyn syyllisyyden tueksi. Syyttäjän mukaan tieto oli koskenut vain sitä, kuka oli ollut sairaalassa hoidettavana eikä tarkemmin hänen saamaansa hoitoa. Lisäksi syyttäjän mukaan epäilty oli voinut luottaa siihen, että poliisi pyytää tietoa virkansa puolesta ja käyttää tietoa hyväkseen lain sallimissa rajoissa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian uudelleen ratkaistavakseen. Hän kumosi syyttäjän ratkaisun, koska syyttäjä oli menetellyt virheellisesti perustelemalla päätöksensä puutteellisesti. Apulaisvaltakunnansyyttäjä jätti epäillyn syyttämättä vähäisyysperusteella (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 § 1 kohta) päätöksestään tarkemmin ilmenevin perustein.                                          

Syyttäjän menettelystä apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi perusteluissaan, että syyttämättäjättämispäätöksen perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 6 a § 2 mom.).

Syyttäjän päätöksen perustelujen oikeudellisessa päättelyssä ei ollut arvioitu, mikä oikeudellinen merkitys oli sillä, että paljastus oli syyttäjän mukaan tehty poliisin pyynnöstä. Oliko syyttäjän mielestä kyseisestä seikasta pääteltävissä, että epäillyltä oli jäänyt huomaamatta paljastuksensa lainvastaisuus? Vai oliko syyttäjä pitänyt tekoa tahallisena, mutta sellaisenaan vähäisenä, koska tieto oli annettu poliisin pyynnöstä. Päätöksestä ei myöskään ilmennyt, mikä juridinen merkitys oli sillä, että osastonhoitaja ei ollut paljastanut tarkempia hoitotietoja. Oliko tarkempien hoitotietojen antamatta jättäminen teon vähäisyyttä perusteleva seikka? Vai oliko kyse siitä, että paljastettu käyntitieto ei ollut syyttäjän mielestä virkasalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistössä tarkoitettu arkaluontoinen tieto.

Päätös syyttämättä jättämisestä oli tehty ei näyttöä -perusteella. Perusteluissa oli kuitenkin esitetty sekä tiedon paljastamisen todennäköisyyttä perustelevia että teon vähäisyyteen viittaaviksi tulkittavia lausumia siten, että syyttämättä jättämisen peruste oli jäänyt epäselväksi.

Syyttäjä ei kuitenkaan ollut ylittänyt harkintavaltaansa syyteharkinnan lopputuloksen osalta. Ohjaavana käsityksenä vastaisen varalle apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti syyttäjän huomiota tarkkuuteen päätösten perustelemisessa, ja tässä tarkoituksessa hän saattoi päätöksensä tiedoksi syyttäjälle. Asia ei antanut aihetta muihin toimiin.