Virkavelvollisuuden rikkominen, vähäisyyskynnys, syytemääräys

Annettu 10.3.2021, dnro 11/21/19

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän päätöksen syyttämättä jättämisestä hätäkeskuspäivystäjän menettelyä koskevassa virkarikosasiassa. Kihlakunnansyyttäjä oli arvioinut virkavelvollisuuden rikkomisen vähäiseksi ja jättänyt tällä perusteella syytteen nostamatta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä teki asiassa uuden syyteharkinnan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi ratkaisussaan pitävänsä todennäköisenä, että epäilty oli hätäkeskuspäivystäjän tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta toistuvasti ja eri tavoin menetellyt vastoin virkavelvollisuuttaan, joka perustuu säännöksiin tai määräyksiin.

Kun otetaan huomioon hätäkeskuspäivystäjän virkatehtävien luonne ja vastuullisuus, virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä ei voitu pitää vähäisenä siten kuin rikoslain 40 luvun 9 §:n 1 momentissa on tarkoitettu. Siksi apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian uudelleen ratkaistavaksi Syyttäjälaitoksesta annetun lain 11 § 2 momentin nojalla ja kumosi päätöksen syyttämättä jättämisestä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi nostettavaksi syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vaihtoehtoisen syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Samassa asiassa epäiltyjen vaaran aiheuttamisten osalta apulaisvaltakunnansyyttäjä hyväksyi kihlakunnansyyttäjän arvion, ettei vaaran aiheuttamisen rikostunnusmerkistössä tarkoitettua vakavaa hengen tai terveyden vaaraa ollut aiheutunut. Kihlakunnansyyttäjän päätös oli kuitenkin näiltä osin tehty muodossa "ilmoitus asian käsittelyn päättymisestä”, minkä vuoksi apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että oikea ratkaisuvaihtoehto olisi ollut prosessuaalinen syyttämättäjättämispäätös valtakunnansyyttäjän yleisen ohjeen VKS:2016:6 mukaan.

Asia ei antanut aihetta muihin toimiin kuin että apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi ratkaisunsa kihlakunnansyyttäjän tietoon.