Sivut, joissa tagi Akkusastoori.

Luxemburgissa haastavan pandemiatilanteen keskellä on syksyn 2020 ajan rakennettu Euroopan syyttäjänvirasto EPPOa. Uusi virasto tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan.

Euroopan unionin tuomioistuimessa tuomarit seisovat kaarevan pöydän takana punaisissa kaavuissa ja maskit kasvoilla.

Ensivaikutelmat uudesta työyhteisöstä ovat Harri Tiesmaan mukaan myönteiset.

– Täällä on älyttömän hyvä porukka. Osa kollegoista on käräjäsyyttäjiä, osalla on yksikönjohtajan kokemusta tai työtaustaa Brysselistä. Myös ministeritaustaisia syyttäjiä on mukana. Euroopan syyttäjien itsenäisyys ja riippumattomuus suhteessa jäsenvaltioiden viranomaisiin vaikuttaisi auttavan siinä, että voimme puhua asioista suoraan EPPOn etua silmällä pitäen. Eikä keskusteluun vaikuta esimerkiksi politikointi kielikysymyksissä. Englanti on sisäinen työkieli, ja päätös asiasta syntyi yllättävän helposti. 

EPPO on lyhenne viraston englanninkielisestä nimestä European Public Prosecutor's Office. EPPOssa on edustaja 22 EU-maasta. He ovat viraston syyttäjäntyön ydin, mutta heidän tukenaan tulee työskentelemään valtuutettuja syyttäjiä eri maista. 

Tiettyjä rikoksia ei EU-maissa tutkita tarpeeksi tehokkaasti

Viraston tavoite on torjua nykyistä tehokkaammin avustuspetoksia, korruptiota ja arvonlisäveropetoksia EU:ssa. EPPO on perustettu, koska unionilta häviää vuosittain satoja miljoonia rahaa. Jutut jämähtävät johonkin tutkintaprosessin vaiheeseen, eivätkä koskaan päädy oikeuskäsittelyyn asti. 

EPPO on itsenäinen virasto, joka valvoo ja johtaa rikoksen tutkimista. Jos aiemmin paikallisen syyttäjän ajama juttu on vesittynyt paikallisviranomaisen johdossa, nyt jutun ei pitäisi jäädä jäihin, sillä tutkinnasta ja syytteen nostamisesta vastaa EPPO.  

– Tietyistä maista tulevien syyttäjien työtä helpottaa, kun ei ole linkkiä omaan maahan. Esimerkiksi Italian jutut ovat usein mafian pyörittämiä isoja alv-veropetoskuvioita, joiden tutkinnasta voi seurata jännitettä ja uhkauksia. 

Pukuun pukeutunut mies seisoo mikrofonin takana lukemassa valaa. Hänen takanaan näkyy ihmisiä istumassa penkeillä.

Harri Tiesmaa valanvannomistilaisuudessa Euroopan unionin tuomioistuimessa syyskuussa 2020. Kaikki Euroopan syyttäjät vannoivät äidinkielellään valan, jossa he sitoutuvat hoitamaan tehtäviään täysin riippumattomana ja unionin yleisen edun mukaisesti. 

Juttuja käsitellään syyttäjäryhmässä, jota kutsutaan pysyväksi jaostoksi

EPPOssa juttuja käsitellään pysyvissä jaostoissa, joita on viisitoista. Kussakin jaostossa on kolme Euroopan syyttäjää ja vierailevana syyttäjänä valtuutettu syyttäjä, jonka kotimaasta käsiteltävä juttu tulee. Valtuutettu syyttäjä tekee syyteluonnoksen. Toistaiseksi jaostot eivät ole erikoistuneet tiettyihin juttutyyppeihin, vaan toiminta aloitetaan kaikille kaikkea -periaatteella. 

– Itse olen jäsenenä kolmessa jaostossa yhdessä Viron ja Itävallan syyttäjän kanssa. Kukin Euroopan syyttäjä toimii puheenjohtajana yhdessä jaostossa. Lisäksi vierailen valvovana syyttäjänä niissä jaostoissa, jotka käsittelevät suomalaisia juttuja. Niitä juttuja ei siten jaeta niille kolmelle osastolle, joissa toimin puheenjohtajana tai perusjäsenenä.

Jutun alkuperämaan edustajana valvova syyttäjä on myös juridinen tulkki muille. 

– Me syyttäjät osaamme tietysti lukea lakipykäliä, ja rikoksen tunnusmerkit ovat aika universaaleja. Tarvitsemme kuitenkin erilaisissa prosessikommervenkeissä sen maan edustajan apua, josta juttu on peräisin. Lisäksi erilaisia pieniä kulttuurieroja on paljon. Esimerkiksi Romaniassa syytteet ovat pitkiä. Siellä kirjoitetaan 100 sivua teon yksityiskohtaista kuvausta, kun Suomessa teonkuvaus on sivun pituinen ja todistelu sen viisi sivua.

Vanha kirkko, jossa korkea torni. Taustalla myös muita historiallisia rakennuksia.

Luxemburgissa asuvalle on tarjolla paljon historiallisia maisemia. 

Suomessa korruptiojuttujen näyttökynnys on todella korkea

Merkittävää EPPOn työssä suhteessa aiempaan on, että kun juttu on otettu EPPOn tutkittavaksi, syyttämättäjättämispäätöstä ei voi tehdä ilman pysyvän jaoston päätöstä. Tälläkin pyritään ehkäisemään tilannetta, jossa juttu jäisi valtuutetun syyttäjän kotimaassa käsittelemättä. 

Tiesmaan mukaan kollegoiden kanssa käytyjen yleisten keskustelujen perusteella vaikuttaa, että EPPOn syyttäjillä on aika yhtenäinen näkemys siitä, milloin syyte pitäisi nostaa. Viime kädessä jaosto arvioi, onko syytteen nostamiseksi riittävästi näyttöä vai onko mahdollisesti tarpeen hankkia lisäselvitystä.

– Esimerkiksi Suomessa näyttökynnys korruptiojutuissa on todella korkea moniin muihin maihin verrattuna. EPPOlla on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus yhtenäistää rikosvastuun toteutumista korruptiorikoksissa.

Suuri juttumassa odottaa toiminnan aloittamista

EPPOn olisi tarkoitus päästä kunnolla toimintaan vuoden 2021 alussa. Iso juttumassa odottaa jo viraston toiminnan aloittamista.

– Jopa 2000 juttua olisi tuloillaan. Valtuutettujen syyttäjien nimeämisen viipyminen on kuin tulppa, joka odottaa irti päästämistä. Italiasta ja Romaniasta on valtavasti juttuja odottamassa EPPOn käsittelyä. EPPOlla on viisi päivää aikaa päättää, mitkä jutut se ottaa käsiteltäväkseen. Erityisestä syystä pääsyyttäjä voi pidentää määräaikaa vielä viidellä päivällä. Määräaika on huomattavan lyhyt, kun ottaa huomioon juttujen laadun ja määrän.  Jutut tulisi saada ainakin priorisoitua tuossa lyhyessä määräajassa.

Ellei EPPO käytä otto-oikeuttaan, tutkinta ja syytteen nostaminen jäävät normaalisti kansallisten viranomaisten päätettäväksi. 

– Vasta käytäntö osoittaa aikanaan, miten paljon juttuja jaostot voivat käsitellä vuosittain. Tällä hetkellä EPPOn budjetti ei mahdollista jaostoille hallinnollisen tai oikeudellisen henkilöstön palkkaamista.

 

Kun työkavereihin pääsee tutustumaan kunnolla, syntyy luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu

Uuden viraston perustamistyötä on tehty keskellä haastavaa koronavirustilannetta. Luxemburgissa tilanne on ollut Suomea vakavampi, ja maassa on ollut syksyllä tiukat liikkumisrajoitukset.  Joulukuun puoliväliin asti ravintolat, kuntosalit ja muut vastaavat tilat olivat suljettuina, ja julkisissa sisätiloissa oli maskipakko. Koronatilanne on väistämättä vaikuttanut myös Euroopan syyttäjien arkeen.

– Harrastukseni ovat kävely ja sähköpolkupyöräily, sillä sähkökaupunkipyörän vuosimaksu on vain 18 euroa. Kunhan kevät maaliskuussa koittaa, aloitan golfkauden. Keväällä keskityn puutarhurin töihin 50 neliömetrin terassillani, joka oli merkittävä syy asunnon valintaan. Kahden makuuhuoneen asunnon kalustaminen on vielä hieman kesken, ja sohvan pitäisi saapua pian. Sohvan virkaa hoitaa tällä hetkellä koiran makuualusta.

Euroopan syyttäjät työskentelevät toistaiseksi etänä tai väistötiloissa, sillä toimipaikkarakennus ei ole vielä valmistunut. Kokoukset on pidetty reiluin turvavälein maskit kasvoilla.

– On harmi, että vielä ei ole päässyt kunnolla tutustumaan työkavereihin eli viettämään aikaa vapaamuotoisesti. Sellaisissa tilanteissa syntyy se luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu. 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Ammattiasiaa Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari

Kihlakunnansyyttäjä Katri Veran oli jo pitkään ollut kiinnostunut Eurojustin toiminnasta. Kun vuotuinen kansallisen asiantuntijan tehtävä tuli taas hakuun, Katri ajatteli, että nyt on aika. Työ Haagissa on tuntunut hyvin mielenkiintoiselta.

Katri Veran poseeraa Eurojustin tiloissa.

Millainen on taustasi syyttäjänä?

Olen toiminut kihlakunnansyyttäjänä yli 20 vuotta. Valtaosan ajasta olen käsitellyt talousrikoksia erikoissyyttäjänä Helsingin syyttäjänvirastossa. Toisinaan työhön on liittynyt kansainvälisiä yhteyksiä, jotka ovat tuoneet mukavaa lisämaustetta – joskin myös lisähaasteita.

Miksi hakeuduit Eurojustiin?

Eurojustin toiminta on aina kiinnostanut. Kun kansallisen asiantuntijan tehtävä avautui haettavaksi, ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Halusin tutustua Eurojustin toimintaan parhaalla tavalla eli sisältäpäin. Lisäksi työskentely monikulttuurisessa ympäristössä on aina hyväksi.

Mitä toimenkuvaasi pääasiassa kuuluu?

Päätehtävänäni on avustaa oikeusviranomaisia rajat ylittävissä rikosoikeudellisissa kysymyksissä. Tehtävät saattavat liittyä kahden tai useamman valtion välisiin ns. operatiivisiin juttuihin, joissa Suomi on osallisena. Lisäksi vastaan Suomen tekemiin ja Suomelle tehtyihin tiedusteluihin, jotka saattavat koskea esimerkiksi rikosoikeudellisia menettelyjä ja rikosoikeudellisen lainsäädännön soveltamista.

Miltä uusi tehtävä vaikuttaa?

Hyvin mielenkiintoiselta ja samalla hyvin erilaiselta syyttäjän päivätyöhön verrattuna. Oma totuttelemisensa onkin ollut siinä, että seuraa sivusta toisten hoitamia juttuja menemättä asiasisältöön.

Onko jokin yllättänyt?

Ei varsinaisesti, mutta Eurojustin monista tukitoiminnoista en ollut aiemmin tietoinen. Talossa toimii useita ydintoiminnan tukemiseen keskittyneitä yksiköitä, joiden työpanos on laadukasta, tehokasta ja asiantuntevaa. Esimerkiksi Eurojustissa järjestettäviä koordinaatiokokouksia valmistellaan etukäteen vastuumaan vetäjän tukena, eikä kaikkea tarvitse tehdä itse.

Osaavatko suomalaiset syyttäjät hyödyntää Eurojustia? Millaisia terveisiä lähetät heille?

Syyttäjät eivät välttämättä tule aina ajatelleeksi tätä mahdollisuutta. Eurojust on olemassa juuri heitä samoin kuin muitakin oikeusviranomaisia varten. Toivon, että jokaisen syyttäjän yhteydenottokynnys on matalalla.

Miten odotat hyötyväsi Eurojust-kokemuksesta palattuasi kotimaahan?

Uskon, että suhtaudun entistä luontevammin juttuihin, joissa on kansainvälisiä liityntöjä. Yhtä lailla toivon, että kokemukseni hyödyttävät myös kollegoitani kotimaassa.

Akkusastoori: Henkilöstö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Maria Turkia
Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.
Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa.
 

Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen Piia Vottonen ja hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n Katri Veranin toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.

Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.

Aina valmiina auttamaan

Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.

Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.

Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.

Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen Ritva Sahavirta sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät Harri Tiesmaa, Sampsa Hakala ja Lilja Limingoja.

Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu

Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.

Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.

Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Osaaminen syvenee tiimeissä

Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.

EU-puheenjohtajuuskausi työllistää

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.

Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista

Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.

Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.

Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.

Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.

Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa.


Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen
Toimittanut Maria Turkia


Tietoa Eurojustista

Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.

Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.

Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.

Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä

Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.

Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.

www.eurojust.europa.eu

Linkkejä

Eurojustin sivuilta www.eurojust.eu löytyy kiinnostavia raportteja eri rikoslajeista. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan

Eurojustissa laadittuja ratkaisukoosteita EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx

Eurojustin vuosikertomus http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf

Intra

KV-asiat > Eurojust

Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.

Twitter

@Eurojust

Akkusastoori: Ammattiasiaa Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Piia Vottonen

Maaperään dumpattavat kemikaalit siirtyvät kasveihin, joita kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ihmisten ravinnoksi. Ilman päästöt kulkeutuvat tuulten mukana kauas, eikä kukaan kykene niitä hallitsemaan. Muovijätteet aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia laajoilla vesialueilla. Luettelo olisi loputon. Ympäristörikosten selvittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä auttaa Eurojust.

Ympäristörikoksia käsitellään Eurojustissa vähän verrattuna muihin rikoslajeihin. Puutteet ympäristörikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa EU:n jäsenmaissa heijastuvat Eurojustissa käsiteltävien ympäristörikosten määrään. Ympäristörikoksia myös hukkuu tilastoitaessa muiden rikosten alle.

Pääosa Eurojustin käsittelemistä ympäristörikoksista on koskenut suojeltujen lajien laitonta kauppaa ja jätteiden laitonta kuljettamista. Eurojust voi auttaa syyttäjiä rikosasioiden käsittelemisessä muun muassa selvittämällä eri maiden lainsäädäntöä, avustamalla oikeusapupyyntöjen toteuttamisessa, koordinoimalla syytetoimia sekä auttamalla järjestämään todistajien kuulemisia jäsenmaiden tuomioistuinten välillä.

Suomen ja muun Euroopan resursseissa on eroa

Joissakin Euroopan maissa ympäristörikosten vakavuus tiedostetaan. Kun olen haastatellut eri maiden syyttäjiä heidän kotimaissaan ilmi tulevista ympäristörikoksista ja rikosvastuun toteuttamisen ominaispiirteistä, on ilmennyt kiinnostavia asioita.

Norjalainen poliisisyyttäjä Thomas Darell työskentelee Finnmarkissa Pohjois-Norjassa erikoisalanaan kalastusrikokset. Kalastus on Norjassa öljyn jälkeen tärkein elinkeino, ja sen suojelemiseen suhtaudutaan tiukasti. Ympäristöä pidetään yhteisenä omaisuutena. Jos joku on saanut luvan käyttää ympäristöä, se katsotaan etuoikeudeksi, jonka rikkomisesta – siis ympäristörikoksesta – voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus. Poliisin tutkijoissa on ympäristörikoksiin erikoistuneita henkilöitä. Haasteena rikollisten kiinni jäämisessä Pohjois-Norjassa ovat maantieteelliset etäisyydet.

Heidi Nummela istuu luentopöydän takana.

Italialainen syyttäjä Maurizio Varanese kertoi, että tyypillisiä ympäristörikoksia heillä ovat jätteen laiton hävittäminen ja järjestäytynyt toiminta liittyen laittomaan jäteliikenteeseen. Jäte"huolto" on monin paikoin järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, ja hyvin usein jätteet päätyvät ulkomaille. Taisteluun ympäristörikoksia vastaan on valjastettu monia viranomais- ja poliisitahoja; erityisesti tämä on karabinieerien alaa.

Hollannin syyttäjän Renske Mackorin mukaan Hollannissa työskentelee noin 15 ympäristörikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Myös poliisissa ja tuomioistuimissa on erikoistuttu alaan. Ympäristörikokset katsotaan osaksi talousrikoksia, ja ne on keskitetty neljään tuomioistuimeen. Hollannissa merkittävä osuus ympäristörikoksista liittyy tavaran kauttakulkuun, kuten laittomiin jätekuljetuksiin ja suojeltujen eläinten salakuljettamiseen (ns. cites-jutut).

Merkittävä, käytännöllinen ja prosessiekonominen ratkaisu Norjassa ja Hollannissa on syyttäjän mahdollisuus määrätä suuriakin yhteisösakkoja oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn. Tästä syntyy huomattavia resurssisäästöjä, sillä usein yhtiöt hyväksyvät sakot välttyäkseen ikäviltä ja pitkiltä oikeudenkäynneiltä.

Kun yhtiö on vastaajana Suomessa, syyttäjä joutuu viemään jutun täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.

Pieni ympäristörikostiimi sai paljon aikaan

Kun aloitin Eurojustissa kansallisena asiantuntijana reilu vuosi sitten, pääsin jäseneksi talousrikostiimiin. Välittömästi ilmoittauduin myös ympäristörikosten alatyöryhmään.

Pienen, 2–4-henkisen ryhmämme toimintaedellytykset olivat rajalliset. Silti ponkaisimme pystyyn vaikuttavan projektiehdotuksen – ja se hyväksyttiin. Ehdotuksemme sisälsi oikeustapausanalyysin Eurojustissa käsitellyistä ympäristörikoksista, kansallisten yhteyshenkilöiden päivittämisen ajan tasalle ja syksyllä 2019 Eurojustissa pidettävän ympäristörikosseminaarin.

Edellinen vastaavantyyppinen seminaari oli pidetty vuonna 2014. Sen jälkeen ympäristörikoksia koskevien yhteydenottojen määrä oli edelleen pysynyt hyvin pienenä, joten tilanneanalyysi oli tarpeen. Tarve tällaiselle seminaarille oli ilmeinen.

Gimbornin-ympäristörikosseminaarin osallistujat seisovat jätevuoren päällä.


Kirjoittanut kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Toimittanut Maria Turkia


Ympäristörikoskoulutusta syksyllä 2019

Viimevuotinen, erinomaisen palautteen saanut ympäristörikoskurssi Saksan Gimbornissa uusitaan 2.–6.9.2019. Kansainvälisen poliisiyhdistyksen IPAn järjestämä kurssi tukee viranomaisten ammattiosaamista ja yhteistyötä. Seminaari sopii motivoituneelle ympäristörikosasiantuntijalle. Viimevuotisesta, erinomaista palautetta saaneesta Gimbornin-kurssista voit lukea täältä. Vastuujärjestäjä oli IPAn Suomen-osasto. Tiedustelut: [email protected]

Lokakuun 29.–30. päivinä 2019 Eurojustissa järjestetään ympäristörikosseminaari yhteistyössä ENPEn kanssa. Lisätietoa ENPEn (Association of European Network of Prosecutors for the Environment) sivuilta: https://www.environmentalprosecutors.eu/

Polamk:ssa järjestetään ympäristörikosseminaari 28.11.2019 – tietoa siitä tulee myöhemmin.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Rikosilmiöt Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Heidi Nummela

Kahdeksan kuukauden jakso kansallisena asiantuntijana Eurojustissa Haagissa opetti paljon muun muassa kansainvälisistä instrumenteista. Lisäksi se opetti arvostamaan suomalaista tapaa tehdä asioita.

Tommi Hietanen kansainvälisen rikostuomioistuimen edustalla Haagissa.

Olen ollut syyttäjänä Helsingissä vuodesta 2001, viimeiset vuodet talousrikossyyttäjänä. Tänä aikana olen huomannut kansainvälistymisen trendin rikosoikeudenhoidossa. Siitä ja kollegojen kokemuksista rohkaistuneena hakeuduin kansalliseksi asiantuntijaksi eli SNE:ksi Eurojustiin Haagiin oppimaan rikosoikeudenhoidon kansainvälisiä ulottuvuuksia.

Ammatillisesti antoisat kuukaudet

Kansainvälisessä työympäristössä on moninainen toimintatapojen ja kulttuurien kirjo. Opin arvostamaan Suomea ja suomalaista tapaa tehdä asioita: Suomessa on vähemmän arkipäivän byrokratiaa kuin Hollannissa, ja meidän tapamme tehdä asioita on monesti pragmaattisempi kuin joillain toisilla mailla. Opin tietysti paljon myös ammatillisesti – sain käytännön kokemusta esimerkiksi kv-instrumenttien käyttämisestä.

Missä maassa työskenteletkin, murheiden ja ilojen määrä on vakio.

Oli myös mielenkiintoista huomata, että ihmisten murheiden määrä on vakio. Kollegojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta huomasin, että samanlaisia pulmia on muissakin maissa kuin meillä: esimerkiksi virkauralla eteneminen, palkkaus, suhteet muihin oikeudenhoidon tahoihin kuten tuomareihin ja asianajajiin, jutuista tulevat tuomiot – lähinnä hylkäävät. Toki myös monet hyvät kokemukset ovat yhteisiä.

Asumisen haasteita

Puolen miljoonan asukkaan Haagissa vuokra-asuntomarkkinat ovat aktiiviset, koska kaupungissa on paljon kansainvälisiä organisaatioita ja sen myötä arviolta 50 000 expattia. Asunto siis löytyi, joskin se osoittautui heti asuntokelvottomaksi sietämättömän formaldehydin hajun vuoksi. Asunto oli ollut paikalliseen tapaan kylmillään, joten haju ei heti aluksi tuntunut niin pahana. Kahden päivän jälkeen asunnosta oli kuitenkin paettava hotelliin.

Vuokranantajan mielestä asunnossa ei ollut mitään vikaa, ja hän halusi pitää kiinni sopimuksesta. Lopulta hän löysi uuden uhrin, ja minä pääsin asunnosta eroon.

Onneksi löysin kivan asunnon idylliseltä Archibelpuurtin alueelta. Perhekin mahtui asuntoon hyvin vieraillessaan.

Arkea ja vapaa-aikaa

Asuinpaikkana Haag on ihastuttava ja kylämäinen. Välimatkat ovat lyhyet, ja joukkoliikenne ja pyöräily toimivat mallikkaasti. Keskustan eri alueilla ovat omat kauppakatunsa, joista löytyvät sekatavara-, liha-, viini- ja juustokaupat. Kaupunki on täynnä hyviä ja kohtuuhintaisia ravintoloita, joita käytetään ahkerasti. Paikat ovat siistejä ja rakennukset sekä tiet kunnossa.

Paikalliset ovat varsin välittömiä ja suorapuheisia. Kadulla kävellessä on alkuun hieman hämmentävää, kun vastaantulijat katsovat silmiin, hymyilevät ja tervehtivät. Alkujärkytyksen jälkeen totuin tähänkin, ja pienen harjoittelun jälkeen se onnistui minultakin.

Elämä Haagissa koostui samoista elementeistä kuin Suomessa: aamusta töihin ja illalla kotiin. Aktiviteetit iltaisin olivat paikalliseen tapaan sovitettuja: tennistä, kuntosalia ja pyöräilyä – myös muutamia uusia harrastuksia kokeilin.

Vastaantulijat katsovat silmiin, hymyilevät ja tervehtivät

Minulla oli erityinen onni säiden suhteen. Kesään osui useita hellejaksoja, joten Haagin upea ranta-alue tuli tutuksi. Uskaltauduin muutamaan otteeseen uimaan Pohjanmereen. Kokemus oli raikas.

Hienoja muistoja ja mieltä lämmittävä paluu

Kahdeksan kuukauden irrottautuminen normaaliarjesta ei ollut aivan yksinkertainen asia. Olen suuressa kiitollisuudenvelassa kotijoukoille, jotka sopeutuivat tilanteeseen erittäin hyvin. Sovimme, että kun tilanne on mikä on, otamme siitä kaiken irti. Perhe vietti mahdollisimman paljon aikaa Hollannissa, ja matkailimme yhdessä lähialueilla. Ajasta jäi roppakaupalla hienoja muistoja kaikille.

Paluu kotiin ja Salmisaareen oli mieltä lämmittävä, mutta Haagiin jäi paljon muistoja ja hyviä ystäviä. Heitä on mukava mennä aikanaan tapaamaan.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Töissä Syyttäjälaitoksessa Sidosryhmäyhteistyö Henkilöstö Kansainväliset asiat