Sivut, joissa tagi työ .

Koronaepidemian myötä yhtä useampi oikeudenkäynti on järjestetty etäyhteyksin. Raija Toiviainen haluaa edistää etäoikeudenkäyntien järjestämistä, sillä uusilla käytännöillä on saavutettu merkittäviä etuja.

Kasvokuva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisesta

Syyttäjälaitoksen kanta on, että etäoikeudenkäyntejä tulisi suosia aina, kun se jutun hoitamisen kannalta on hyvä vaihtoehto. 

− Rohkaisen syyttäjiä pohtimaan kunkin jutun kohdalla, onko käsillä sellainen asia, jonka hoitaminen oikeudenkäynnissä käy vaivatta etäyhteydellä. Jos näin on, syyttäjän tulee esittää tätä vaihtoehtoa tuomioistuimelle, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painottaa.

Syyttäjät ovat jo ennen koronaepidemian aiheuttamia poikkeusjärjestelyjäkin syyttäneet etänä, mutta koronatilanne muutti käytäntöjä tuntuvasti.  Vaikka iso määrä oikeudenkäyntejä on siirretty tuonnemmaksi, juttuja on hoidettu paljon etäyhteyksien avulla.

Jo tähänastinen kokemus osoittaa, että etäosallistuminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista huomattavasti useammissa tapauksissa, kuin missä sitä on aikaisemmin käytetty. Käytännössä on vain vähän tilanteita, joihin etäosallistuminen ei ehdottomasti sovellu, valtakunnansyyttäjä toteaa.

Etäoikeudenkäynti säästää aikaa ja rahaa

Viruksen torjunnan lisäksi etäoikeudenkäyntejä puoltaa moni seikka. Kun oikeudenkäyntipaikalle ei tarvitse matkustaa, säästyy aikaa ja kustannuksia. Säästyvää työaikaa voi käyttää muihin syytejuttuihin. Matkustamisen vähentäminen säästää myös ympäristöä.

Syyttäjäalueet ovat laajoja, ja monen syyttäjän työhön sisältyy runsaasti matkustamista, kun tuomioistuimet sijaitsevat pitkienkin matkojen päässä. Toiviaisen mukaan yksittäisen syyttäjän voimia säästyy, kun matkustamiseen väistämättä liittyvä rasitus jää pois.

− Etäsyyttäminen lisää työhyvinvointia, kun työn kuormittavuus vähenee, Toiviainen huomauttaa.

Uusista toimintatavoista käytävä avointa keskustelua

Etäoikeudenkäyntien järjestämisessä on kuitenkin myös haasteita. Jotta etäoikeudenkäynnit onnistuvat, tekniikan tulee toimia luotettavasti. Myös tilan, jossa etäyhteyden aikana ollaan, pitää olla asianmukainen  esimerkiksi äänieristyksen osalta. Etäoikeudenkäyntejä hankaloittaa se, että oikeudenkäyntiaineisto ei vielä ole kaikilta osin sähköistä.

Valtakunnansyyttäjä pitää tärkeänä, että etäoikeudenkäynneistä hankitaan tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää.

− Etäoikeudenkäynneistä tulee käydä avointa ja rakentavaa keskustelua syyttäjäalueiden päälliköiden ja tuomioistuinten laamannien kesken. Itse aion pitää asiaa esillä yhteistyöpalavereissa Tuomioistuinviraston johdon kanssa. Yksittäiset syyttäjät puolestaan tekevät kunkin jutun yhteydessä tiivistä yhteistyötä tuomareiden kanssa, ja etäoikeudenkäyntien järjestäminen on varmasti näissäkin keskusteluissa jatkuvasti esillä, Toiviainen kertoo.

Etäoikeudenkäynnit ovat yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti.

Etäoikeudenkäyntien käytön laajuus vaihtelee vielä valtakunnallisesti. Toiviainen arvelee, että siihen vaikuttavat osaltaan myös oikeudenkäyntiin osallistuvien digitaidot. Osaaminen kuitenkin paranee koko ajan koulutuksen ja kokemusten myötä.

Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäoikeudenkäyntien laaja käyttö on tullut jäädäkseen myös koronaepidemian jälkeen:

− Kokemukset ovat olleet monelta osin hyviä. Koska työtä on enemmän kuin tekijöitä, on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Tämä on yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti, kuten nykypäivänä edellytetäänkin, Toiviainen toteaa.

Etätyö lisää työhyvinvointia

Jo ennen koronaepidemiaa Syyttäjälaitoksessa on tehty etätöitä – myös muissa tehtävissä kuin syyttämistoiminnassa.

− Minun kantani etätyöhön on myönteinen. Syyttäjälaitoksessa tuetaan ja edistetään etätyöskentelyä, koska se lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia, Toiviainen kertoo.

Syyttäjälaitoksessa ei ole aikaisemmin hyödynnetty etätyön mahdollisuuksia tässä laajuudessa. Moni, joka on aikaisemmin suhtautunut varauksellisesti etätyöhön, on saanut huomata, että työt sujuvat yhtä hyvin kotoakin.

Etätyö lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia.

Etätyössä on kuitenkin tiettyjä reunaehtoja. Työn tulee olla sellaista, että sitä voi tehdä täysipainoisesti muualla kuin työpaikalla. Etätyö ei myöskään saa vaikeuttaa toimintaa eikä aiheuttaa lisäkuormaa muulle henkilöstölle.

− Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Etätyö vaatii pelisäännöt, joiden rakentamisessa kuullaan henkilöstöä, Toiviainen tiivistää.

Oman vaikeutensa etätöiden tekemiselle tuo se, ettei Syyttäjälaitoksessa ole vielä pystytty siirtymään täysin sähköiseen työskentelyyn, vaan asiakirjoja joudutaan vastaanottamaan toimistolla paperimuodossa. Myös salassa pidettävien asiakirjojen käsittely voi olla etätyön este.

Etätyö tuo haasteita myös esimiehille, joiden tehtävänä on seurata henkilöstön kykyä suoriutua työstään. Jotta esimiestyö sujuisi myös poikkeustilanteessa, Syyttäjälaitos tarjoaa esimiehille valmennusta etäjohtamiseen.

Valtakunnansyyttäjä itsekin on tehnyt pääosin etätöitä koronaepidemian aikana. Vaikka työt ovat sujuneet hyvin etänäkin, jotain silti puuttuu:

− Huomaan kaipaavani työyhteisöä ja ihmisten kohtaamista kasvokkain. Onneksi päivittäisillä etäkahvitauoilla on mukavasti päässyt vaihtamaan kuulumisia työporukan kanssa, Toiviainen kertoo.

Aika näyttää, ovatko virtuaalikahvit uusi normaali, jos nyt opitut työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen.

Lue lisää aiheesta jutussa ”Siirrättekö kameraa, että näen syytetyn paremmin?” 

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja Tuomioistuimet Valtakunnansyyttäjä Blogikirjoittaja: Virve Streng

Syyttäjälaitos teki koronaepidemian aikana ison digiloikan. Valtaosa työntekijöistä siirtyi etätöihin, ja rikosasioiden käsittelyä alettiin hoitaa videoyhteyksien avulla. Kaksi kokenutta etäsyyttäjää kertoo, miten Syyttäjälaitos tuki työntekijöitään muutoksessa, ja mitä yllättäviä haasteita etäoikeudenkäynneissä on tullut vastaan.

− Kun sain tietää, että nyt siirrytään kokonaan etätöihin, päätin ostaa seisontatyöpöydän. Kävin sunnuntaina Ikeassa ja kokosin pöytää iltamyöhään asti. Seuraavana päivänä olikin jo ensimmäinen etäoikeudenkäynti, johon osallistuin makuuhuoneen nurkkaan sijoittamani pöydän äärestä, Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Tanja Heinonen kertoo.

Poikkeusaika sysäsi muutosta eteenpäin

Heinonen työskentelee Tampereella. Tamperelaisten Turun hovioikeuteen asti johtaneet oikeudenkäynnit järjestetään pääsääntöisesti Turussa, joten matkustamista vähentääkseen moni pirkanmaalainen syyttäjä pyrki jo ennen koronarajoituksia tekemään etänä kaiken minkä voi.

Liikkuva työ ja pitkät välimatkat ovat aluesyyttäjille osa arkea.

Liikkuva työ ja pitkät välimatkat ovat aluesyyttäjille osa arkea. Syyttäjäalueet ovat varsin laajat, ja syyttäjän työ voi edellyttää paljon matkustamista.

Ennen vuotta 2019 osallistuminen oikeudenkäyntiin etänä ei kuitenkaan ollut mahdollista, vaan istuntoon piti mennä paikan päälle. Vain todistajia saatettiin kuulla etäyhteyksien avulla.

Vuonna 2019 laki muuttui niin, että myös syyttäjä saa osallistua oikeuden istuntoon etänä.

− Tuntuu, että lakimuutosta ei kaikkialla ollut vielä sisäistetty, eikä sen tuomia mahdollisuuksia käytetty niin paljon kuin olisi voitu käyttää. Nyt korona-aika kuitenkin sysäsi muutoksen eteenpäin, Heinonen sanoo.

Kokeneet etätyöntekijät kouluttivat kollegoita sujuvaan etätyöskentelyyn

− Syyttäjälaitoksessa ihmisten etätyöosaaminen on ennen poikkeustilannetta ollut hyvin eri tasoista. Toisille se on ollut jo rutiinia, kun taas toiset eivät olleet juuri koskaan työskennellet etänä, kertoo Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Kaisa Ahla.

Ahla ja Heinonen ovat molemmat syyttäjätyönsä ohessa myös etäsyyttäjäkouluttajia. Se tarkoittaa, että heillä on kiinnostusta digiasioihin ja sen verran osaamista, että he voivat tukea teknisten haasteiden kanssa painivia kollegoita.

Etätöihin siirtymisen jälkeen Syyttäjälaitoksen koulutuspalvelut kokosi eri puolilta Suomea digitaitoisen syyttäjätiimin ideoimaan ja valmistelemaan koulutusta syyttäjien tueksi.

Tunnin mittaiset Onnistu etäsyyttäjänä -klinikat suunniteltiin ja käynnistettiin yhden viikon aikana. Ajatus oli houkutella mukaan erityisesti syyttäjiä, jotka ovat epävarmoja digitaalisten työkalujen kanssa.

Onnistu etäsyyttäjänä -klinikat suunniteltiin ja käynnistettiin yhden viikon aikana. 

Koulutukset ovat olleet suosittuja, ja kouluttajien yllätykseksi palaute on ollut lähes pelkästään positiivista.

− Työskentelytapojen muutokset aiheuttavat aina jonkin verran haasteita. Joillekin muutos voi olla hankalakin, mutta nyt ei ole kuulunut mitään valituksen sanaa. Se on ollut ihan silmiinpistävää, Heinonen sanoo.

Ahla on vaikuttunut siitä, miten nopeasti syyttäjät ovat hypänneet uuteen tilanteeseen.  

− Ihmiset ovat alkaneet neuvoa toisiaan ja ihan kylmiltään osallistua oikeudenkäynteihin etänä, Ahla kehuu.

Etäoikeudenkäynnin tukikohta on oikeussali, jossa joku on aina paikalla

Käytännössä etäoikeudenkäynti tarkoittaa, että vähintään puheenjohtaja ja sihteeri ovat aina oikeussalissa paikalla. Muut osallistujat ovat joko etänä tai puheenjohtajan kanssa salissa.

− Esimerkiksi kerran vastaaja eli syytetty oli salissa yksin puheenjohtajan ja sihteerin kanssa. Hänen avustajansa ja minä syyttäjänä olimme mukana etäyhteyksin, Heinonen kuvailee.

Toimintatapojen muuttaminen herättää joissakin myös huolta. Etäoikeudenkäynneissä huolena on erityisesti kysymys siitä, toteutuuko asiakkaan oikeusturva varmasti myös etänä.

Heinosen ja Ahlan mukaan olennaista on se, että muutos ei ole oikeasti suuri. Oikeudenkäynnin perusrakenteet ovat entisellään, nyt vain tavallista useampi osallistuja on etänä.

Oikeudenkäynnin perusrakenteet ovat entisellään, nyt vain tavallista useampi osallistuja on etänä.

− Aiemminkin on käytetty etäyhteyksiä usein. Esimerkiksi pakkokeinoistunnoissa on vankilassa istuva vastaaja osallistunut asiansa käsittelyyn etäyhteyksin, Ahla muistuttaa.

Pakkokeinoistunto tarkoittaa kaikkia oikeudenistuntoja, joissa käsitellään jonkin pakkokeinon käyttämistä rikoksesta epäiltyyn. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi vangitseminen tai telekuuntelun käyttäminen.

Tekniikka voi asettaa haasteita, mutta ne ovat harvoin ylitsepääsemättömiä

Suurin haaste etäoikeudenkännin onnistumisessa on Ahlan mukaan tekniikka. Jos se ei toimi, ei oikeudenkäyntiä voi järjestää. Ahla ja Heinonen kertovat kuitenkin, että tekniset haasteet eivät ole missään vaiheessa johtaneet oikeudenkäynnin perumiseen. Jos ongelmia on ollut, ne on aina saatu ratkaistua.

− Ihmiset ovat keksineet kaikenlaisia konsteja ongelmatilanteissa. Etäoikeudenkäyntien alkumetreillä huomattiin, että tallennetta näyttäessä ääni ei kuulunut toisessa päässä. Sitten tehtiin niin, että katsottiin kaikki yhtä aikaa tallennetta omilta koneilta. Kun hoksattiin, että todistajan ääni ei kuulunut etänä istuvalle syyttäjälle, puheenjohtaja alkoi tulkata eli toistaa mikrofoniinsa, mitä todistaja oli sanonut, Ahla sanoo.

Joskus kameroiden sijainti oikeussalissa on voinut rajoittaa etänä istuvan näkymiä.

− Yhdessä istunnossa halusin esittää lisäkysymyksiä salissa olevalle syytetylle, mutta en nähnyt hänestä kuin olkapään. Totesin, että näen oikein hyvin tyhjänä olevan syyttäjäntuolin, joten voisikohan syytetty siirtyä siihen. Tämä herätti hieman huvitusta salissa, mutta niin tehtiin, Heinonen kertoo.

Molempien syyttäjien mielestä parasta on ollut huomata, miten kaikki ovat olleet valmiita joustamaan.

− On ollut ihan huippua huomata, että kaikki tekevät parhaansa ja yhteistyö sujuu, Heinonen sanoo.

Kuvassa on pöytä ja sen edessä tyhjä tuoli. Pöydällä on tietokoneen näyttö ja mikrofoni.

Syyttäjä valmistautuu etäoikeudenkäyntiin samoin kuin tavalliseen

Kun oikeudenkäyntiin osallistutaan etänä, vain syyttäjän fyysinen paikka on eri. Muuten kaikki on ennallaan.

− Valmistaudun työpäivään ihan kuin normaalistikin. Sillä erotuksella, että suoria housuja ei välttämättä ole jalassa, Heinonen kertoo.

Se osa, joka videokuvan päästä näkyy, on hänen mukaansa ihan samannäköinen kuin oikeussalissa. Laadukas ja ammattimainen näkymä korostuu, kun kotityöpisteen järjestelyyn käyttää hetken aikaa.

− Olen pystyttänyt työpisteeni siten, että olen rauhassa omassa huoneessa, jonka oven saan kiinni. Minulla on kuulokkeet päässä, kone ei ole ikkunaan päin ja tausta on neutraali, Heinonen kuvailee.

Myös Onnistu etäsyyttäjänä -klinikoilla kehotetaan kiinnittämään huomiota videonäkymään.

Ahla sen sijaan osallistuu oikeudenkäynteihin toimistolta. Hänellä on siellä oma huone ja toimivat yhteydet.

− Kun olen työskennellyt kotona, muutamassa työpaikan sisäisessä palaverissa on yhteys pätkinyt niin pahasti, että olen päättänyt hoitaa oikeudenkäynnit toimistolta, hän kertoo.

Joustosta huolimatta osa oikeudenkäynnistä on jouduttu perumaan

Etäsyyttämismahdollisuus takaa sen, että rikosasioiden käsittely jatkuu poikkeustilasta huolimatta. Rajoitusten alkaessa moni oikeudenkäynti siirtyi silti odottamaan parempaa ajankohtaa.

− Syyttäjät ovat hoitaneet nyt yksinkertaisimpia käsittelyitä etätyönä, mutta kaikkia asioita ei voi hoitaa etänä. Esimerkiksi täysin salaiset seksuaalirikosoikeudenkäynnit tai laajemmat ja monimutkaisemmat asiat vaativat paikallaoloa, Ahla kertoo.

Kokoontumisrajoitusten höllennettyä on tauolle laitettuja oikeudenkäyntejä alettu taas pitää. Uudet käytännöt ovat kuitenkin todennäköisesti tulleet jäädäkseen.

− Etätyöskentely tulee mielestäni joka tapauksessa lisääntymään ja etäistuntojen osalta kehitys on uskoakseni saman suuntainen. Varmasti useat asiat edellyttävät edelleen syyttäjän henkilökohtaista läsnäoloa. Lisäksi kaikessa sähköisessä työskentelyssä on aina tärkeää pitää huolta tietoturvasta ja tietosuojasta, ja se asettaa omat rajoituksensa. Tämä poikkeusaika on kuitenkin osoittanut, ettei maamme syyttäjiltä digiosaamista ja -valmiuksia puutu, Heinonen kehuu.

 

Lue lisää aiheesta jutusta Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäsyyttäminen on tullut jäädäkseen

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Sidosryhmäyhteistyö ICT ja tietosuoja Toimitilat Henkilöstö Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari Nostopaikat: Etusivun poiminnat » Poimi pääuutiseksi
Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.
Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa.
 

Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen Piia Vottonen ja hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n Katri Veranin toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.

Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.

Aina valmiina auttamaan

Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.

Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.

Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.

Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen Ritva Sahavirta sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät Harri Tiesmaa, Sampsa Hakala ja Lilja Limingoja.

Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu

Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.

Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.

Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Osaaminen syvenee tiimeissä

Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.

EU-puheenjohtajuuskausi työllistää

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.

Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista

Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.

Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.

Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.

Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.

Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa.


Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen
Toimittanut Maria Turkia


Tietoa Eurojustista

Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.

Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.

Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.

Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä

Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.

Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.

www.eurojust.europa.eu

Linkkejä

Eurojustin sivuilta www.eurojust.eu löytyy kiinnostavia raportteja eri rikoslajeista. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan

Eurojustissa laadittuja ratkaisukoosteita EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx

Eurojustin vuosikertomus http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf

Intra

KV-asiat > Eurojust

Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.

Twitter

@Eurojust

Akkusastoori: Ammattiasiaa Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Piia Vottonen