Sivut, joissa tagi ammatit .

Johan Jansson tekee omaan arvomaailmaansa sopivaa työtä, jolla on merkitystä. Hän pitää työn itsenäisyydestä ja siitä, että saa keskittyä nimenomaan juridiikkaan. ”Syyttäjänä ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään”, hän sanoo.

Apulaissyyttäjä Johan Jansson

Apulaissyyttäjä Johan Janssonin mielestä Syyttäjälaitos tarjoaa mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa. Kuva: Kaisa Härkisaari

Johan Jansson työskentelee apulaissyyttäjänä Länsi-Suomen syyttäjäalueella. Yhdeksän kuukauden mittainen apulaissyyttäjäkausi on yleisin reitti aluesyyttäjän tehtäviin. 

– Kipinän syyttäjän työhön sain jo opiskeluaikana Helsingin yliopistossa, kun osallistuin syyttäjän työn käytännön kurssille. En tuntenut vetoa esimerkiksi liikejuridiikkaan, vaan minua kiinnostivat rikos- ja prosessioikeus. Syyttäjän työssä vetosi etenkin salityöskentely, Jansson kertoo.

Vielä paremmin Jansson tutustui syyttäjän työhön, kun hän pääsi kesäharjoitteluun silloiseen Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valmistumisensa jälkeen Jansson työskenteli talous- ja velkaneuvonnassa, kunnes aloitti apulaissyyttäjänä toukokuussa 2022.

– Syyttäjän työ sopii luonteelleni, joten uravalinta on tuntunut oikealta. Pidän siitä, että tässä työssä saa keskittyä juridiikkaan. Ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään. Syyttäjän tehtävänä on arvioida käsittelemäänsä asiaa objektiivisesti ja esiintyä neutraalisti. Myös työn itsenäisyys on iso etu, Jansson kuvaa.

Perehdytys tehtäviin on ollut hyvää

Apulaissyyttäjänä Janssonin päivät täyttyvät syyteharkinnasta, oikeuden istunnoista ja niihin valmistautumisesta, sakkoasioiden ratkaisemisesta summaarisessa sakkomenettelyssä ja sakkovalituksiin vastaamisesta. Myös monenmoiseen selvitystyöhön menee yllättävän paljon aikaa, kun kaikki on vielä uutta.

Janssonin mielestä perehdys tehtäviin on ollut hyvää. Aloittaessaan apulaissyyttäjänä hänelle nimettiin heti oma tuutori, jonka kanssa yhdessä Jansson laati ensimmäiset päätöksensä. Tuutori oli mukana seuraamassa myös Janssonin ensimmäistä oikeudenkäyntiä.

– Ensimmäinen istunto olikin jännä paikka! Se tuli eteen jo toisella työviikollani. Olin valmistautunut oikeudenkäyntiin yötä myöten, vaikka käsiteltävät asiat olivat melko yksinkertaisia. Jo seuraavana päivänä jouduin taas istuntoon – ja nyt täysin yllättäen, kun sijaistin toista syyttäjää. Se oli hyvä tulikoe, sillä ymmärsin, että kyllä näistä selvitään hieman vähemmälläkin valmistautumisella, Jansson kertoo.

Apulaissyyttäjä saa sopivasti haastetta

Janssonille jaettavien juttujen taso on sovitettu apulaissyyttäjän osaamiseen sopivaksi. Ne ovat melko yksinkertaisia, mutta niissä on kuitenkin oppimisen kannalta sopivasti haastetta. Koska Jansson on kaksikielinen, hän hoitaa jonkin verran myös ruotsinkielisiä juttuja.

Istuntopäiviä hänellä on keskimäärin kerran viikossa. Istunnoissa on yllättänyt se, miten paljon oikeudenkäynnin osapuolia ja todistajia kuullaan etäyhteyksin.

– Usein paikalla istuntosalissa olemme vain minä ja notaari. Oikeudenkäynnin todellisuus näyttää siis aika erilaiselta kuin yleensä kuvitellaan.

Jansson ei itse ole vielä osallistunut oikeudenkäyntiin etänä, mutta aikoo kokeilla etäsyyttämistä. On tärkeää opetella käyttämään uutta tekniikkaa, sillä koronan aikaan yleistyneet etäoikeudenkäynnit ovat tulleet jäädäkseen.

Tukena oppimisessa ovat tuutori ja kollegat

Jansson on työskennellyt apulaissyyttäjänä nyt reilut puoli vuotta, ja opeteltavaa riittää edelleen. Tukena oppimisessa ovat tuutorin lisäksi kollegat, joilta on ollut helppo saada apua kinkkisiin kysymyksiin. 

Lisäksi kaikki apulaissyyttäjät käyvät läpi uusille syyttäjille järjestettävän koulutuksen, jossa käsitellään mm. syyttäjän roolia rikosprosessissa, päätöksentekoa, salityöskentelyä ja julkisuuskysymyksiä. Syyttäjälaitoksen henkilökunnalle on myös koottu runsaasti perehdyttämisaineistoa eOppiva-alustalle.

– Olen oppinut tunnistamaan, mitä en vielä osaa. Jatkuvan perehdytyksen kannalta olisi hyvä olla enemmän läsnä työpaikalla Turussa, mutta perhesyistä olen siellä vain kahtena päivänä viikossa. Onneksi yhteyden kollegoihin saa myös etänä. Kolme päivää viikossa työskentelen Helsingissä valtakunnansyyttäjän toimiston tiloissa. Myös sieltä löytyy tarvittaessa apua. Paljon tässä työssä on myös sellaista, minkä oppii vain tekemällä, Jansson toteaa.

”Toivon, että saan jatkaa syyttäjän uraa”

Janssonin apulaissyyttäjyys päättyy tammikuun lopussa, mutta hän toivoo saavansa jatkaa syyttäjän uraa myös sen jälkeen. Hän tuntee edelleen tämän työn sopivan omaan persoonaansa ja arvoihinsa.

– Syyttäjänä voin tulla yhden juridiikan kokonaisuuden hyväksi asiantuntijaksi. Tässä työssä pitää hallita rikos- ja prosessioikeus sekä pakkokeinot.

Janssonin mielestä hyvän syyttäjän ominaisuuksia ovat tehokkuus, rauhallisuus ja hyvä ilmaisutaito. Jos juristi tunnistaa itsessään nämä ominaisuudet, syyttäjän ura on varteenotettava vaihtoehto.

– Suosittelen sankoin joukoin hakeutumaan syyttäjäksi, sillä tarjolla on mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa, Jansson sanoo. 

Apulaissyyttäjä


Jos syyttäjäksi valittavalla henkilöllä ei ole riittävästi syyttäjä- tai tuomarikokemusta, hänet voidaan aluksi nimittää määräaikaiseksi apulaissyyttäjäksi yhdeksän kuukauden ajaksi. 

Tänä aikana apulaissyyttäjä suorittaa Syyttäjän startti -koulutusohjelman, jonka avulla hän perehtyy syyttäjän työhön. Apulaissyyttäjäjakson jälkeen hänet voidaan nimittää aluesyyttäjän määräaikaiseen tai pysyvään virkasuhteeseen. 

Apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita täytetään ensisijaisesti kolme kertaa vuodessa tapahtuvan keskitetyn haun avulla (ns. hakijapooli). Seuraava haku käynnistyy helmikuussa 2023.
 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Virve Streng

Johtava aluesyyttäjä Leena Hurmala-Kanerva uskoo inhimilliseen tehokkuuteen. ”Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä tehokkaasti” on ollut mottona, kun hän on etsinyt ratkaisuja Pohjois-Suomen syyttäjäalueen vaikeaan työtilanteeseen. 

Leena Hurmala-Kanervan mukaan päälliköllä tulee olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. Kuva: Tanja Pohjaranta

Leena Hurmala-Kanerva työskentelee johtavana aluesyyttäjänä Pohjois-Suomen syyttäjäalueella. Hän on toiminut erilaisissa syyttäjän tehtävissä jo vuodesta 1998 ja esihenkilönä vuodesta 2007. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti kaksi vuotta sitten.

Kun Hurmala-Kanerva tuli Pohjois-Suomen syyttäjäalueen päälliköksi, tilanne oli hyvin vaikea. Syyttäjien työtilanne oli erittäin ruuhkautunut, ja sairauspoissaoloja oli paljon. Nyt tilanne näyttää valoisammalta, kun jutturuuhkaa on saatu purettua ja henkilöstö voi hyvin. Syyttäjälaitoksessa tehtiin hiljattain työtyytyväisyystutkimus, ja parhaat tulokset saatiin Pohjois-Suomen syyttäjäalueelta. Miten tämä on onnistunut?

– Olen aina ollut sitä mieltä, että vain hyvällä esimiestyöllä henkilökunta saadaan voimaan hyvin ja tekemään parhaansa. Apulaispäälliköt eli lähiesimiehet ovat tärkeimmässä roolissa siinä, että työntekijät jaksavat. Minun tehtäväni on tukea apulaispäälliköitteni työtä ja ohjata heitä suorittamisen johtamisessa inhimillisin keinoin, Hurmala-Kanerva kertoo.

Parasta työssä on palveleminen ja keskusteleminen

Syyttäjäaluetta johtavan päällikön tehtäväkenttä on kirjava. Siihen kuuluu mm. hallinnollisten asioiden ratkaisemista, virkanimitysasioita, taloussuunnittelua, toimintaohjeiden antamista, alueen ohjausryhmän ja yhteistoimintatoimikunnan vetämistä sekä laajaa sidosryhmäyhteistyötä esitutkintaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa. Lisäksi Hurmala-Kanerva on ollut jo vuosia aktiivisesti kehittämässä rikosasioiden nopeaa käsittelyä (NOTO) sekä syyttäjänsihteeritoimintoja.

– Työpäivät ovat erittäin vaihtelevia. Niihin kuuluu palavereja, keskusteluja ja kirjoittamistyötä. Tällä hetkellä paljon aikaani vie tietojärjestelmähanke AIPA, jonne rikosasioiden käsittely siirtyy ensi vuonna. Olen mukana suunnittelemassa järjestelmän käyttöönottoa alueella, henkilökunnan koulutusta ja yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa, Hurmala-Kanerva kuvaa. 

Hänen mielestään parasta työssä on ihmisten palveleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen. Se voi johtaa esimerkiksi uusiin, parempiin tapoihin tehdä työtä.

Pohjoisen vaikeaan työtilanteeseen on haettu ratkaisuja tekemällä muutoksia työprosesseihin ja työnjakoon. Syyttäjien työtä tukemaan on perustettu myös erilaisia osaamistiimejä. Onnistumisen iloa Hurmala-Kanervalle tuo se, että hän saa olla luomassa oloja, joissa työtä on hyvä tehdä.

– Haasteellista on saada työkuorma kaikille tasaiseksi niin, ettei kukaan uuvu. Taiteilen tuon kanssa joka päivä, kun resurssit ja työmäärä eivät aina kohtaa. 

Pohjois-Suomen syyttäjäalueen johto on saanut työpajoissa apua henkilöstön psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisemiseen työterveyshuollon ammattilaisilta.

– Tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ajoissa työntekijöiden kuormittuminen ja löytää oikeat työkalut suorittamisen johtamiseen inhimillisesti mutta tehokkaasti, Hurmala-Kanerva kertoo.

Fyysinen etäisyys ei estä hyvää johtamista

Maantieteellisesti laaja syyttäjäalue kattaa noin puolet Suomesta. Alueeseen kuuluvat Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat. Hurmala-Kanervan virkapaikka on Oulussa, mutta hän käy säännöllisesti myös Rovaniemellä ja satunnaisemmin alueen muissa toimipaikoissa. Paljon hän työskentelee myös etänä kotonaan Somerolla.

– Olen koko syyttäjäurani tehnyt hybridityötä. Alussa välineet olivat aivan eri tasoa kuin nykyisin, mutta kyllä syyteharkinta ja muu keskittymistä vaativa työ onnistui silloinkin etänä. Etätyö on auttanut minua jaksamaan työssä, koska olen joutunut aina matkustamaan 65–110 kilometriä suuntaansa päästäkseni työpaikalle. Jokainen etäpäivä on ollut myös ekoteko, koska olisin joutunut tekemään matkat omalla autolla, Hurmala-Kanerva toteaa.

Vaikka syyttäjäalueen toimipaikat ovat kaukana toisistaan, Hurmala-Kanerva kokee, ettei se ole ollut esteenä hyvälle johtamiselle. Välimatkoista huolimatta hän huolehtii siitä, että viestintä alueen henkilökunnalle on aktiivista ja yhtäaikaista ja että hän päällikkönä on hyvin tavoitettavissa. Tämä on onnistunut hyvin myös etänä.

– Olen pitänyt tärkeänä sitä, että olen jutellut jokaisen työntekijäni kanssa henkilökohtaisesti. Se on tapahtunut pääasiassa Skypellä ja Teamsilla. Näin olen saanut alennettua kynnystä ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa ja olen myös itse saanut johtamisen kannalta äärimmäisen tärkeää tietoa.

On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään

Hurmala-Kanervan mielestä hyvä päällikkö osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja organisoida. Hänellä pitää olla myös kykyä johtaa alaistensa suorittamista ja osaamista työhyvinvointia unohtamatta. Lisäksi johtava aluesyyttäjä tarvitsee laajaa osaamista sekä syyttäjien että syyttäjänsihteerien tehtävistä, samoin sidosryhmien tuntemusta. Myös joustavuus on tärkeää.
  
– Päälliköllä tulee olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään, jos se on tarpeen, Hurmala-Kanerva toteaa.

Päällikkö joutuu väistämättä myös selvittämään ristiriitoja ja ottamaan esille vaikeita asioita, jolloin vaaditaan jämäkkyyttä ja rohkeutta.  

– Itse menen yleensä viivyttelemättä myös haasteellisia tilanteita kohti. Minulle on tärkeää löytää ratkaisu nopeasti.

Entä millaisia terveisiä Hurmala-Kanerva haluaa lähettää syyttäjän uraa pohtivalle juristille?

– Syyttäjän työ on äärimmäisen mielenkiintoista ja monipuolista. Tässä työssä saa olla osana rikosketjua koko laajuudessaan. Syyttäjän työn kautta voi myös edetä hyvin erilaisiin tehtäviin – myös johtotehtäviin.  Kannustankin nuorempia kollegoitani pohtimaan, olisiko johtaminen jossain vaiheessa osa omaa työnkuvaa, Leena Hurmala-Kanerva sanoo.

Syyttäjäalueet

Syyttäjälaitos on jaettu viiteen syyttäjäalueeseen: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Ahvenanmaa. Syyttäjäalueilla on yhteensä 30 toimipaikkaa eri puolilla Suomea.

Syyttäjäaluetta johtaa johtava aluesyyttäjä. Hänen apunaan toimivat apulaispäälliköt. 

Syyttäjäalue vastaa syyttäjäntehtävien järjestämisestä alueellaan käsiteltävissä rikosasioissa. Lisäksi syyttäjäalue

•    kehittää alueensa syyttäjäntoimintaa valtakunnansyyttäjän toimiston ohjauksessa
•    vastaa syyttäjäntoiminnan tuloksellisuudesta
•    valvoo syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta ja
•    huolehtii viranomaisyhteistyöstä.

 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Virve Streng

Viestintäasiantuntija Kaisa Härkisaaren mukaan viestintä ei ole vain tiedonvälitystä vaan myös piilossa olevan tiedon löytämistä. Siksi viestintäasiantuntijan on tärkeää olla siellä, missä ihmiset kohtaavat.

Henkilö hymyilee kameralle ja aurinko paistaa kirkkaasti kohti hänen kasvojaan

Olen onnekseni päässyt työyhteisöön, jossa on paljon viisaita, hauskoja ja ystävällisiä ihmisiä, Kaisa Härkisaari toteaa. Kuva: Tommi Hatinen

Viestintäasiantuntija Kaisa Härkisaari aloitti uuden työnsä Syyttäjälaitoksessa 16.3.2020 – samana päivänä, kun tiukat koronarajoitukset otettiin käyttöön ja Suomi siirtyi poikkeusoloihin.

– Se oli kieltämättä erikoinen aika aloittaa. Koko toimisto siirtyi etätöihin, ja meni useita kuukausia, ellei jopa vuosi, ennen kuin tapasin kaikki kollegat kasvotusten. Alussa piti vielä säästää kaistaa, eikä etäkokouksissa pidetty kameraa päällä. Uudet työkaverit olivat minulle vain ääniä kuvakkeen takana, Härkisaari kertoo.

Sittemmin väki on palannut konttorille, vaikka etätöitäkin tehdään edelleen laajasti. Nyt, kun kollegoihin on päässyt tutustumaan ihan kasvokkain, Härkisaari on saanut huomata, että parasta työssä ovat työkaverit.

– Olen onnekseni päässyt työyhteisöön, jossa on paljon viisaita, hauskoja ja ystävällisiä ihmisiä.

Maahanmuuttoviraston viestinnässä työskennellyt Härkisaari haki töihin Syyttäjälaitokseen, koska halusi edetä urallaan ja päästä erilaisten aiheiden pariin.

– Syyttäjälaitos vaikutti sopivasti haastavalta, äärimmäisen mielenkiintoisten ja tärkeiden asioiden parissa toimivalta organisaatiolta. Siirtymä valtion virastosta toiseen oli aika sujuva, koska moni asia ja järjestelmä on sama. Aiheet olivat kuitenkin ihan uudet, Härkisaari toteaa.

Viestinnän tehtävissä on hyödyksi sosiaalinen ja utelias luonne

Syyttäjälaitoksessa on kolmihenkinen viestintätiimi, jolle kuuluu sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tehtäviä. Tiimi huolehtii mm. mediayhteistyöstä, ulkoisten ja sisäisten verkkosivujen ylläpidosta sekä sisällöntuotannosta Syyttäjälaitoksen some-kanaviin.

– Pienessä viestintätiimissämme teemme jokainen kaikenlaisia viestinnän tehtäviä ja sijaistamme toisiamme. Minulle kuuluvat visuaaliset asiat: kuvat, videot ja kuvitukset. Lisäksi minulla on päävastuu Syyttäjälaitoksen nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien sisällöstä ja niiden kehittämisestä, Härkisaari kertoo.

Hänen mielestään viestinnän tehtävät sopivat henkilölle, jolla on sosiaalinen ja utelias luonne. Toisin kuin yleensä ajatellaan, viestintä ei ole vain tiedonvälitystä vaan myös piilossa olevan tiedon löytämistä.
 
– Vaikka teen paljon etätöitä, koen, että viestintäasiantuntijan on tärkeää olla myös siellä, missä ihmiset tapaavat. Saatan esimerkiksi bongata kahvipöytäkeskustelusta aiheen, josta pitäisi viestiä henkilöstölle. Tai sitten saan kuulla teemasta, josta puhutaan pian julkisuudessa, ja osaan ennalta valmistautua tiedusteluihin.

Tilanteet viestinnässä vaativat nopeaa reagointia

Viestintätiimissä työskentelylle on ominaista, että päivät ovat hyvin vaihtelevia. Tehtävien kirjo on laaja, ja eteen tulee tilanteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Tyypillisen työpäivän kuvailu on hankalaa, koska sellaista ei oikeastaan ole. 

– Viestinnän työtä kuvaa parhaiten, jos kerron, millaisia asioita kuluvaan viikkoon on kuulunut. Olen kirjoittanut ammattiesittelyjä nettisivuja varten ja tehnyt valtakunnansyyttäjän läksiäisten kutsupohjat. Pidin kesäharjoittelijoille esittelyn minulle kuuluvista viestinnän asioista ja otin heistä kuvan intrajuttua varten. Olen vastannut toimittajien kyselyihin ja jutellut tuohtuneen kansalaisen kanssa. Olen päivittänyt Twitter- ja LinkedIn-tilejämme sekä tehnyt päivittäin koosteen siitä, mitä meistä on kirjoitettu mediassa. Paljon muutakin ehdin tämän lisäksi tehdä.

Onnistumisen iloa Härkisaari kokee työssään silloin, kun pienillä viestintäteoilla on yhdessä iso vaikutus. 

– Esimerkiksi kun viestin toistuvasti intrassa, jotta saan koko organisaation käyttämään uutta asiakirjapohjaa. Tai rakennan työnantajakuvaa yksi LinkedIn-postaus kerrallaan. Työ on hidasta ja vaatii toistoja, mutta sitten tulee se päivä, kun huomaa, että muutos on tapahtunut.

Työ viestinnässä palkitsee

Yksi ammatillinen onnistuminen on Härkisaarelle ollut saavutettavuuden haltuunotto. Hän on vastuussa Syyttäjälaitoksen tuottaman materiaalin saavutettavuudesta julkisilla verkkosivuilla. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä ja tarkoittaa esimerkiksi verkkopalvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille.  

– En tiennyt saavutettavuusasioista aluksi paljonkaan, opiskeltavaa oli reilusti. Muiden virastojen viestintäkollegoista on ollut tässä suuri apu. Niinpä viestintäasiantuntijan kannattaa olla myös siellä, missä muut viestintäammattilaiset kohtaavat, Härkisaari toteaa.

Harmaita hiuksia nopeaan tempoon tottuneelle viestijälle aiheuttaa byrokratia, jota vaaditaan joskus paljon, ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu.

– Olen aika nopea liikkeissäni. Kotona haluaisin lähteä heti maalikauppaan, kun olen päättänyt, että seinä maalataan. Sama into on päällä töissä. Olen hyvin kehitysintoinen, ja kun huomaan muutoksen tarpeen, haluaisin tarttua toimeen heti, Härkisaari kertoo.

– Toisaalta työ viestinnässä palkitsee kärsimätöntäkin. Pieniä pikavoittoja tulee, kun eteen ilmaantuvia pikkuongelmia saa ratkaistua heti. Niistä saan energiaa pitkäjänteisempien projektien läpivientiin.

Koska viestintäasiantuntijan työ on pitkälti tietotyötä ja ajankohtaisten tapahtumien seuraamista koneen ääressä, työpäivän jälkeen Härkisaari pyrkii tekemään jotain ihan muuta. 

– Liikun, laulan ja ulkoilen – ja pysyn poissa Twitteristä! 

Viestintä Syyttäjälaitoksessa

Syyttäjälaitoksen viestintätiimi huolehtii mm. Syyttäjälaitoksen verkkosivuista, somekanavista, mediatiedottamisesta, julkaisuista, esittelymateriaalista, visuaalisesta ilmeestä sekä kielenhuollosta.

Viestintätiimiin kuuluvat viestintäpäällikkö, viestintäasiantuntija ja viestintäassistentti. Tiimi työskentelee valtakunnansyyttäjän toimistossa.

Syyttäjäalueilla sisäisessä viestinnässä avustavat johdon sihteerit.

Syyttäjälaitos viestii:
www.syyttajalaitos.fi
Twitter @syyttajalaitos
LinkedIn Syyttäjälaitos

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Virve Streng

Aluesyyttäjä Jesse Jokinen on viihtynyt Syyttäjälaitoksessa mielenkiintoisen ja merkityksellisen työn sekä hyvän työyhteisön vuoksi. ”Juristin työtä on paljon erilaista, mutta koen, että tällä työllä on vaikutusta”, hän sanoo. 

Jesse Jokinen seisoo seinän edessä ja katsoo kameraan

Jesse Jokisen mukaan hyvällä syyttäjällä on uteliaisuutta ja kiinnostusta ottaa asioista selvää. Kuva: Kaisa Härkisaari


Aluesyyttäjä Jesse Jokisen mielestä syyttäjän työ on sopivan haastavaa.

– Parasta on se, että mikään päivä ei varsinaisesti ole samanlainen kuin edellinen. Aina joutuu opettelemaan ja keksimään uutta sekä käyttämään aivojaan ja argumentoimaan niiden asioiden puolesta, joita ajaa. Työ on monipuolista ja siinä joutuu välissä koville, eli työ on haastavaa, hän kuvailee. 

Jokinen on työskennellyt syyttäjänä vuodesta 2017. Hänen varsinainen toimipaikkansa on Turussa, mutta loppusyksystä 2021 hän aloitti valtakunnansyyttäjän toimistossa AIPA-projektissa. AIPA on tietojärjestelmä, johon Syyttäjälaitoksen rikosasioiden käsittely ennen pitkää siirtyy. Järjestelmä on yhteinen tuomioistuinten kanssa. 

– AIPA-projektipäällikön työ on muodostunut sisältämään kaikkea AIPAan liittyvää maan ja taivaan väliltä ja vähän AIPAn vierestäkin. Olen suunnitellut ja toteuttanut koulutuksia, kirjoittanut ohjeita, keskustellut jatkuvasti henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, tehnyt budjettilaskelmia, ohjelmoinut apuohjelmia ja ties mitä muuta. Kyseessä on varsin laaja tehtäväkenttä, joka elää koko ajan ja edellyttää paitsi substanssin tuntemusta myös halua selvittää ja opetella uusia asioita, Jokinen kertoo.

Syyttäjän työllä on vaikutusta 

Syyttäjänä Jokinen on ollut mukana henkilöön kohdistuvien rikosten ja ympäristörikosten tiimeissä. Jatkossa hän haluaisi näiden lisäksi paneutua ainakin kyberrikoksiin.

– Työ on minusta merkityksellistä. Juristin työtä on paljon erilaista, mutta koen, että tällä työllä on vaikutusta – jos ei aina yhteiskuntaan kokonaisuutena, niin lähes aina ainakin jonkun ihmisen elämään, Jokinen sanoo. 

Syyttäjälaitoksessa hänet on pitänyt ennen kaikkea työn sisältö ja hyvä työyhteisö. 

– En osaa oikein sanoa, mikä minut ajoi tähän työhön, mutta on helpompi sanoa, mikä minut on täällä pitänyt. Työ on kokonaisuutena erittäin mielenkiintoista, ja työyhteisö ja työilmapiiri ovat aina olleet hyviä. Virkamies ei voi kilpailla palkalla, mutta muilla asioilla voi, Jokinen kertoo.

Syyttäjällä pitää olla rohkeutta, nopeutta ja uteliaisuutta

Syyttäjältä vaaditaan erityisesti rohkeutta tehdä päätöksiä, tarvittaessa hyvin nopeasti.

– Täytyy kyetä tekemään jokin ratkaisu ja pystyä nopeisiin liikkeisiin. Esimerkiksi jostakin mielen sopukoista pitää kaivaa vastaus johonkin kysymykseen aika nopeallakin aikataululla, vaikka kesken istunnon, Jokinen havainnollistaa.

Työ onneksi opettaa, ja päätösten tekemisestä tulee taito. Sen lisäksi hyvä syyttäjä on Jokisen mukaan kiinnostunut asioista ja ilmiöistä. 

– Tärkeintä on ehkä se, että syyttäjällä pitää olla todella paljon uteliaisuutta ja kiinnostusta ottaa asioista selvää. Muuten jämähtää helposti paikoilleen. Jutut ovat aina erilaisia, ja niissä on usein jokin sellainen näkökulma, jota ei ole tullut ennen vastaan. Täytyy olla sen verran uteliaisuutta, että selvittää, miten juuri kyseistä asiaa pitäisi arvioida, hän sanoo. 

AIPA

•  AIPA on Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishanke.
•  AIPAssa kehitetään Syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten työmenetelmiä siirtymällä sähköisiin työtapoihin. 
•  Uusia työtapoja tukemaan luodaan uusi tietojärjestelmä, jonka kehittämisessä on mukana syyttäjiä Syyttäjälaitoksen eri alueilta. 
•  AIPAn myötä myös asiakkaiden sähköisen asioinnin mahdollisuudet paranevat.

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari

Henkilöstöhallinnon asiantuntija Mira Tammerluoto pitää monipuolisista ja haastavista työtehtävistään. Hän arvostaa sitä, että saa kehittää omaa työtään ja koko tiimin toimintaa.

Mira Tammerluoto seisoo aurinkoisessa portaikossa ja katsoo ylöspäin kameraan. Hänellä on pitkät hiukset ja vaalea paita.

Meillä on hyvä ilmapiiri ja tuemme toisiamme päivittäisessä työssämme, Mira Tammerluoto kertoo. Kuva: Kaisa Härkisaari

Mira Tammerluoto työskentelee henkilöstöhallinnon asiantuntijana valtakunnansyyttäjän toimistossa. Syyttäjälaitoksessa henkilöstöhallinnon tehtävät on keskitetty valtakunnalliseen tiimiin, jonka jäsenet työskentelevät eri puolilla Suomea.

Tammerluoto on työskennellyt nykyisessä tehtävässään kolme vuotta. Ennen Syyttäjälaitosta hän työskenteli henkilöstösihteerinä poliisissa.

Syyttäjälaitoksessa Tammerluotoa työllistävät eniten rekrytointiin liittyvät tehtävät, kuten hakuilmoitusten ja päätösasiakirjojen laatiminen. Päivittäisiä tehtäviä ovat myös uusien palvelussuhteiden perustamiseen ja palkkaukseen liittyvät toimet. Tammerluoto esimerkiksi tilaa turvallisuusselvityksiä Suojelupoliisista sekä tekee vuosilomiin ja palveluaikaan liittyviä laskelmia. Lisäksi Tammerluoto kehittää henkilöstöhallinnon tiimin toimintaa entistä yhtenäisemmäksi muun muassa laatimalla toimintaohjeita tiimin käyttöön. 

Työ edellyttää laajaa tuntemusta mm. valtion virkamieslaista sekä valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

– Työni vaatii tarkkuutta, joustavuutta, kykyä havainnoida asioita, asiakaspalvelutaitoja ja itsenäistä työskentelyä mutta toisaalta myös tiimityöskentelytaitoja, Tammerluoto kuvailee.

Tammerluodolla on sihteerin ammattitutkinto, ja hän on suorittanut myös matkailupalvelujen tuottajan opinnot. Poliisissa työskennellessään Tammerluodon työn painopiste siirtyi henkilöstöhallinnon tehtäviin, ja ala tuntuu nyt omalta. Tällä hetkellä hän opiskelee töiden ohella ammattikorkeakoulussa oikeustradenomiksi. Työnantaja tukee opiskelua esimerkiksi siten, että Tammerluoto saa käyttää työaikaa opintoihinsa.

Tehokasta tiimityötä etänä

Vaikka Tammerluoto asuu kohtalaisen lähellä toimipaikkaansa, hän työskentelee pääosin etänä, kuten myös muut tiimin jäsenet. Etätyö tuli tutuksi jo ennen koronaa. 

– Vaikka olemme hajallaan ympäri Suomea, työt sujuvat hyvin ja joustavasti. Olemme päivittäin yhteydessä toisiimme Teamsilla ja Skypellä. Muutaman kerran vuodessa kokoonnumme tiimin kanssa saman pöydän ääreen, Tammerluoto kertoo.

Tammerluoto kokee, että parasta hänen työssään ovat vaativat ja vaihtelevat tehtävät sekä työn itsenäisyys. Hän arvostaa myös sitä, että pystyy itse vaikuttamaan työnsä sisältöön ja kehittämään koko tiimin toimintaa.

– Työ pitää virkeänä, kun aina tulee jotakin uutta ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Tärkeintä on kuitenkin työskentely hyvässä tiimissä. Meillä on hyvä ilmapiiri, ja tuemme toisiamme päivittäisessä työssämme, Tammerluoto toteaa.

HEHA-tiimi

Syyttäjälaitoksen henkilöstöhallinnon tiimissä hoidetaan keskitetysti mm.
• rekrytointiin liittyvät tukitehtävät
• palvelussuhteen perustamiseen liittyvät tehtävät
• palvelusaikalaskenta
• sairauspoissaoloihin liittyvät korvausten hakemiset yhteistyössä Palkeiden kanssa
• raportointi henkilöstöhallinnon asioissa

Valtakunnalliseen tiimiin kuuluu viisi jäsentä, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea.

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Virve Streng
— 5 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 5 / 20