VKS:2014:1 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

YLEINEN OHJE
VKS:2014:1
Dnro 18/31/14
30.6.2014
Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11

Säädöspohja

Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on muun ohella ohjata ja kehittää syyttäjälaitosta, vastata sen toiminnan tuloksellisuudesta sekä valvoa syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta (L syyttäjälaitoksesta 9 § 439/2011).

Ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esimiehenä toimivan valtakunnansyyttäjän tehtävänä on muun ohella toimia syyttäjänä asioissa, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa käsiteltäväkseen, päättää syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan oikeuteen, sekä edistää syyttäjäntoiminnan oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta (L syyttäjälaitoksesta 2,2 § ja 10 §).

Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa sekä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä. Lisäksi valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa (L syyttäjälaitoksesta 12 §, VNA syyttäjälaitoksesta 3 § 1390/2011).

Ilmoitusvelvollisuus

Edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi tulee paikallisten syyttäjäviranomaisten viipymättä ilmoittaa Valtakunnansyyttäjänvirastolle seuraavista käsiteltäväksi tai muuten tietoon tulleista asioista:

1) Yhteiskunnan kannalta merkittävästä rikosasiasta.

2) Rikosasiasta, jonka voidaan otaksua herättävän laajaa julkista huomiota.

3) Rikosasiasta, jolla saattaa olla yleistä merkitystä ennakkotapauksena.

4) Poliisimiehen tai syyttäjän tekemäksi epäillystä rikoksesta. Syyttäjän osalta ilmoitetaan myös rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävästä rikoksesta. Rikesakolla käsiteltävistä asioista ei tarvitse ilmoittaa, jollei siihen ei ole erityistä syytä.

5) Syyttäjään tämän virkatoimen tai -aseman takia kohdistetusta rikoksesta tai uhkauksesta.

6) Rikos- tai muusta asiasta, joka muusta kuin 1- 5 kohdassa mainitusta syystä on tarpeen saattaa Valtakunnansyyttäjänviraston tietoon.

Menettely

Ilmoitus kohtien 1 - 6 asioissa tehdään tämän ohjeen liitteenä olevalla ilmoituslomakkeella, johon liitetään tarvittaessa rikosilmoituksen jäljennös tai muu selostus asiasta. Ilmoitus tehdään sähköpostilla, telefaxilla tai kirjeitse. Sähköpostilla tehtävät ilmoitukset lähetetään Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin vksv(at)oikeus.fi.

Ilmoitus on tehtävä heti, kun syyttäjä on saanut tiedon asiasta ja sen 1- 6 kohdassa mainitusta luonteesta tai muusta perusteesta, jonka vuoksi asia on ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Ilmoituksessa on mainittava, minkä kohdan mukaisesta asiasta ilmoituksessa on kysymys ja tarvittaessa selostettava tarkemmin ilmoituksen tekemisen perustetta. Ilmoituksessa voidaan myös pyytää toimenpiteitä, esimerkiksi oikean syyttäjänviraston valintaa taikka syyttäjäparin tai syyttäjäryhmän määräämistä.

Rikosasiaa koskevan ilmoituksen tekemisestä vastaa ensisijaisesti se syyttäjä, jolle asia on jaettu joko esitutkintalain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ennakkoilmoituksen perusteella, esitutkinnan rajoittamisesityksenä tai syyteharkintaan saapuneena asiana. Johtavan kihlakunnansyyttäjän tulee valvoa ilmoitusmenettelyn noudattamista. Hän voi myös itse tehdä ilmoituksen jo asioiden jakovaiheessa.

Muuta kuin rikosasiaa koskevan ilmoituksen tekemisestä vastaa kyseinen syyttäjänvirasto.

Syyttäjäntoiminnan ohjaaminen laissa ja asetuksissa annettujen vaatimusten ja syyttäjälaitoksessa hyväksyttyjen arvojen mukaisesti edellyttää muun ohella sitä, että Valtakunnansyyttäjänvirastolla on ajantasainen tieto syyttäjälaitoksen toimintaan merkittävällä tavalla vaikuttavista asioista.

Tässä ohjeessa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn tarkoituksena ei ole pelkästään valtakunnansyyttäjän tai valtionsyyttäjien hoidettavaksi tulevien rikosasioiden valikointi, vaan myös syyttäjäntoiminnan yleinen ohjaaminen ja syyttäjälaitoksen sisäinen tiedonkulku.

Rikosasian jäämisestä paikallissyyttäjän käsiteltäväksi ei erikseen ilmoiteta, kun taas asian ottamisesta valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltäväksi tai muusta mahdollisesta valtakunnansyyttäjän toimenpiteestä ilmoitetaan ensi tilassa paikalliselle syyttäjäviranomaiselle. Näistä syistä paikallisen syyttäjäviranomaisen tulee normaaliin tapaan jatkaa syyttäjäntehtävien hoitamista asiassa, josta ilmoitus on tehty.

Ohjeen soveltaminen

1) Yhteiskunnan kannalta merkittävä rikosasia

Ilmoitus on tehtävä yhteiskunnan kannalta merkittävistä rikosasioista, joista merkittävimmät määrätään valtionsyyttäjien käsiteltäväksi.

Rikosasia voi olla nyt tarkoitetulla tavalla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi:

- järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeä rikos;

- rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran;

- merkittävässä asemassa olevan virka- tai luottamusmiehen virkarikos;

- virkamieheen tai merkittävässä julkisessa luottamustehtävässä olevaan henkilöön tämän virka- tai luottamustoimen taikka -aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos);

- merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön tekemäksi epäilty rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan;

- rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi;

- teko, joka liittyy korostuneesti perusoikeuksiin (esim. syrjintä, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, muu viharikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus);

- poikkeuksellisia kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai

- rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan.

2) Rikosasia, jonka voidaan otaksua herättävän laajaa julkista huomiota

Laajaa julkista huomiota herättävät rikosasiat ovat usein myös yhteiskunnallisesti merkittäviä tai asia saattaa julkisen keskustelun myötä muodostua sellaiseksi. Vaikka asialla ei olisikaan yhteiskunnallisesti merkittävää luonnetta, valtakunnansyyttäjän on mm. tiedotusvälineiden edustajien yhteydenottojen takia tarpeen tietää julkisuudessa voimakkaasti esille tulevista asioista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Laajaa julkista huomiota herättäviä asioita, jotka eivät kuitenkaan ole edellä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti merkittäviä, voivat olla esimerkiksi yksittäiset erityisen törkeät, jollakin tavalla poikkeukselliset taikka harvinaiset rikokset.

3) Rikosasia, jolla saattaa olla yleistä merkitystä ennakkotapauksena

Valtakunnansyyttäjä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä osallistuu tarvittaessa syyttäjäntoimintaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseen ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön epäkohtien korjaamiseen. Lain soveltamiseen liittyvistä ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista voi olla tarpeen tiedottaa koko syyttäjäkunnalle.

Näistä syistä valtakunnansyyttäjänvirastoon on tarpeen saada tieto ennakkotapausluonteisista asioista. Ilmoitus on syytä tehdä heti, kun syyttäjä on havainnut asian sanotunlaisen luonteen. Ilmoituksessa tulee lyhyesti selostaa, mikä asiassa on ennakkotapauksen luonteista.

Ilmoitus tulee tehdä asioissa, joissa on kysymys uusien ja vaikeasti tulkittavien säännösten soveltamisesta tai periaatteellisesti tärkeistä soveltamiskäytännön linjauksista. Tämän ohjeen voimaan tulon aikana tai pian sen jälkeen voi tällaisia kysymyksiä ajatella ilmenevän esimerkiksi uusia syyteneuvottelua tai hyödyntämiskieltoa koskevia säännöksiä sovellettaessa. Jo havaittavissa oleva oikeuskäytännön epäyhtenäisyys voi myös antaa aiheen ilmoituksen tekemiseen. Ennakkotapausluonteesta voi olla kysymys myös silloin, kun vanhojen säännösten soveltuvuutta uuteen rikolliseen ilmiöön joudutaan harkitsemaan. Kysymys saattaa olla esimerkiksi teknisen ympäristön tai rikollisten menetelmien kehittymisestä taikka uudenlaiseen tietoverkkoympäristöön sijoittuvista tapahtumista.

4) Poliisimiehen tai syyttäjän tekemäksi epäilty rikos

Tässä ohjeessa tarkoitettu poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva ilmoitusvelvollisuus koskee asian syyttäjänä toimivaa syyttäjää. Poliisirikosasian syyteharkinnasta ja syytteen ajamisesta huolehtii lähtökohtaisesti rikoksen tekopaikan syyttäjänviraston syyttäjä. Mikäli asia siirretään syyttäjänviraston toimenpitein toisen syyttäjänviraston hoidettavaksi esimerkiksi syyttäjän esteettömyyteen liittyvien seikkojen vuoksi, tulee myös asian siirrosta ilmoittaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Poliisirikosasian syyttäjäntehtävistä huolehtivien syyttäjien ilmoitusvelvollisuudesta on annettu ohjeita tämän ohjeen lisäksi myös valtakunnansyyttäjän 18.12.2013 antamassa yleisessä ohjeessa VKS:2013:5 (Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja poliisirikosasiassa tehdystä syyteharkintaratkaisusta ilmoittaminen).

Syyttäjän tekemäksi epäiltyä rikosta koskevissa asioissa on esitutkinnan ja syyteharkinnan puolueettomuuden ja yleisön luottamuksen turvaaminen tärkeätä samoista syistä kuin poliisirikosasioissa. Mahdollisten erityisjärjestelyjen vuoksi on kaikista syyttäjän tekemiksi epäillyistä rikoksista ilmoitettava valtakunnansyyttäjälle, jonka on syyttäjien esimiehenä muutoinkin tarpeen tietää niistä. Syyttäjän virkarikosta koskeva asia on siirrettävä Valtakunnansyyttäjänvirastoon, koska se käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa ja syyttäjänä toimii valtionsyyttäjä.

Poliisimiehen tai syyttäjän tekemäksi epäillyn rikoksen syyttäjäntehtävistä huolehtivan syyttäjän ilmoitusvelvollisuus koskee syyttäjän tekemäksi epäiltyjen rikosten osalta myös rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita. Rikesakkoasiana käsiteltävää poliisin tai syyttäjän tekemäksi epäiltyä rikosta ei tarvitse ilmoittaa, ellei siihen ole erityistä syytä.

5) Syyttäjään tämän virkatoimen tai -aseman takia kohdistettu rikos ja uhkaus

Syyttäjään kohdistunut rikos voi olla myös 1-kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnan kannalta merkittävä.

Tässä ohjeessa tarkoitettu ilmoitus syyttäjään tämän virkatoimen johdosta kohdistunutta tekoa koskevasta rikosasiasta tehdään Valtakunnansyyttäjänvirastolle, kun asiasta on saatu esitutkintalain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu ennakkoilmoitus tai asia on saapunut syyteharkintaan.

Syyttäjiin kohdistuneita tekoja on kuitenkin syytä seurata muutenkin kuin niiden rikosoikeudellisen käsittelyn näkökulmasta, jotta organisaatiossa olisi ongelman laajuudesta ja vakavuudesta oikea ja ajantasainen kokonaiskuva. Uhkaukset saattavat myös edellyttää välittömiä toimenpiteitä työturvallisuuden säilyttämiseksi. Sen vuoksi tulee kaikista syyttäjään kohdistuneista rikoksista ja uhkauksista tehdä viivytyksettä niiden tultua tietoon valtakunnansyyttäjän 21.9.2009 antamassa uhka- ja vaaratilanteita varten varautumista koskevassa määräyksessä (VKSV:n dnro 019/34/08) tarkoitettu tapahtumailmoitus.

6) Asia, joka muusta syystä on tarpeen saattaa Valtakunnansyyttäjänviraston tietoon

Tämän kohdan perusteella ilmoitettava asia voi olla rikosasia tai muu kyseiseen syyttäjänvirastoon liittyvä asia, joka on saatettava Valtakunnansyyttäjänviraston tietoon.

Jos paikallissyyttäjän tietoon saatetaan esimerkiksi esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaisella ennakkoilmoituksella asia, joka kuuluisi suoraan lain nojalla valtakunnansyyttäjän tai valtionsyyttäjän käsiteltäväksi (esim. sananvapaus- tai terrorismirikos taikka hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävä asia), on siitä heti ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Syyttäjänvirastoon ennakkoilmoituksena, esitutkinnan rajoittamisesityksenä tai syyteharkintaan siirrettävänä asiana saapuvaan muuhunkin kuin edellä 1 - 5 kohdissa tarkoitettuun rikosasiaan saattaa liittyä syyttäjäntoimintaan yleisemmin vaikuttavia seikkoja. Tällaisetkin asiat olisi hyvä saattaa Valtakunnansyyttäjänviraston tietoon.

Etukäteen ei voida tyhjentävästi luetella kaikkia niitä asioita, joista valtakunnansyyttäjän tai Valtakunnansyyttäjänviraston on tarpeen tietää. Tämä tiedon tarve koskee edellä tarkoitettujen rikosasioiden lisäksi myös muita valtakunnansyyttäjän tai Valtakunnansyyttäjänviraston tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä merkittävinä pidettäviä asioita. Paikallisten syyttäjäviranomaisten odotetaan olevan itse aktiivisia ja harkitsevan, olisiko valtakunnansyyttäjän tai Valtakunnansyyttäjänviraston tarpeen tietää asiasta. Tällainen tiedonkulku koituu koko syyttäjälaitoksen hyväksi.

Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin vksv(at)oikeus.fi.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Valtionsyyttäjä Jukka Rappe

Ilmoituslomake (odt, 0.04 Mt)