VKS:2016:5 Esitutkinnan rajoittaminen

YLEINEN OHJE VKS:2016:5
Dnro 22/31/15
Annettu 24.10.2016
Voimassa 1.11.2016 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2007:2

1 Esitutkinnan rajoittamisen merkityksestä ja tavoitteista

Esitutkinnan rajoittaminen on poikkeus esitutkinnan toimittamisvelvollisuudesta eli esitutkintapakosta. Esitutkintalain (ETL) 3 luvun 3 § 1 momentissa lausutun pääsäännön mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Kaiken esitutkinnan rajoittamisen yhteisenä taustaperiaatteena on ennen kaikkea prosessitaloudellisuus. Oikeudenkäyntimenettelyn uudistusten ja kustannustietoisuuden lisääntymisen myötä myös rikosprosessin eri viranomaisten voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan suuntaamisen tarve on korostunut. Tältä kannalta esitutkinnan rajoittaminen on erityisen tärkeä keino, sillä se säästää koko rikosasian käsittelyketjun - esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen - voimavaroja.

Voimavarojen säästämisellä saatava prosessitaloudellinen hyöty on sitä suurempi mitä aikaisemmassa vaiheessa rajoittamispäätös tehdään. Käytännössä esitutkintayhteistyöllä voidaan sopia ja luoda sellaiset käytännöt, jotka tehokkaimmin tukevat myös esitutkinnan rajoittamisen soveltamista oikea-aikaisesti, riittävän laajasti ja muutoinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Esitutkintayhteistyöllä voidaan myös neuvotellen torjua sellaisten voimavarojen käytön näkökulmasta epätarkoituksenmukaisten tilanteiden syntyminen, joissa syyttäjä ei rajoitakaan esitutkintaa, vaikka tutkinnanjohtaja on sitä esittänyt.

Vaikka on syytä epäillä, että rikos on tehty, voidaan esitutkinta kuitenkin jättää toimittamatta tai lopettaa syyttäjän tutkinnanjohtajan esityksestä tekemällä päätöksellä, mikäli ETL 3 luvun 10 tai 10 a §:ssä säädetyt edellytykset esitutkinnan rajoittamiselle ovat olemassa:

10 § Esitutkinnan rajoittaminen

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös päättää, että esitutkinta lopetetaan, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen tai jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella. Esitutkinnan lopettaminen edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista.

Esitutkinta on 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä.

10 a § Esitutkinnan rajoittaminen tunnustuksen perusteella

Jos esitutkinnassa on saman henkilön tekemäksi epäiltyjä rikoksia kaksi tai useampi ja hän on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksen selvittämistä, syyttäjä voi, jos hän katsoo sen perustelluksi ottaen huomioon asian laadun ja esitettävät vaatimukset, käsittelystä ilmeisesti aiheutuvat kustannukset ja siihen kuluva aika sekä muut seikat, tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkintaa ei toimiteta kaikista rikoksista tai että esitutkinta näiden osalta lopetetaan.

Jos esitutkintaa rajoitetaan 1 momentin nojalla tunnustuksen perusteella, syyttäjä voi samalla tutkinnanjohtajan esityksestä sitoutua vaatimaan rangaistusta rikoslain 6 luvun 8 a §:ssä tarkoitetun lievennetyn rangaistusasteikon mukaisesti epäillystä rikoksesta, josta esitutkinta toimitetaan. Syyttäjä voi tehdä vastaavan sitoumuksen myös silloin, kun tutkittavana on yksi epäilty rikos, jonka selvittämistä rikoksesta epäilty on edistänyt tunnustamalla sen kokonaan tai olennaisilta osiltaan.

Jos asiassa menetellään 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, voidaan järjestää syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välinen neuvottelu sekä laatia tuomioesitys noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 ja 10 a §:ssä säädetään.

Päätös jättää esitutkinta toimittamatta tai lopettaa se ja syyttäjän sitoumus vaatia lievempää rangaistusta saadaan peruuttaa vain, jos 1 momentissa tarkoitettu tunnustus peruutetaan taikka asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös tai sitoumus on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

Tämän pykälän nojalla esitutkintaa ei jätetä toimittamatta tai lopeteta eikä tehdä 2 momentissa tarkoitettua sitoumusta siltä osin kuin epäillystä rikoksesta on säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi vuotta vankeutta tai epäilty rikos on rikoslain 20 luvun 1, 4, 5, 6, 8 a ja 8 b §:ssä tai 21 luvun 4, 5, 6 a ja 7–15 §:ssä tarkoitettu rikos taikka tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaatii esitutkinnan toimittamista.

Esitutkinnan rajoittamisen perusteita ja niiden normipohjaa kokonaisuutena voidaan kuvata seuraavasti:

I Prosessuaalinen rajoittaminen ETL 3 luku 10 § 2 mom.

1. Ei rikos ROL 1 luku 6 ja 6 a §
2. Ei näyttöä ROL 1 luku 6 ja 6 a §
3. Ei syyteoikeutta ROL 1 luku 6 ja 6 a §
4. Syyteoikeus vanhentunut RL 8 luku 1 §, ROL 1 luku 6 ja 6 a §

II Harkinnanvarainen rajoittaminen ETL 3 luku 10 § 1 mom.

1. Vähäisyys ROL 1 luku 7 § 1-kohta
2. Nuoruus ROL 1 luku 7 § 2-kohta
3. Kohtuus ROL 1 luku 8 § 1 mom. 1-kohta
4. Konkurrenssi ROL 1 luku 8 § 1 mom. 2-kohta
5. Tunnustus ROL 1 luku 8 § 2 mom
6. "Muu vastaava lainkohta" esim. RL 35 luku 7 § ja 50 luku 7 §

III Kustannusperusteinen rajoittaminen ETL 3 luku 10 § 2 mom.

1. Epäsuhtaiset kustannukset ROL 1 luku 8 § 1 mom. 3-kohta

IV Rajoittaminen tunnustuksen perusteella ETL 3 luku 10 a § 1

1. Tunnustukseen perustuva rajoittaminen ETL 3 luvun 10 a § 1:n nojalla ei kytkeydy syyttämättä jättämisen perusteisiin.

2 Esitutkintalain 3 luvun 10 § 1 momentista

Yleistä

ETL 3 luvun 10 § 1 momentissa tarkoitettu esitutkinnan rajoittamismahdollisuus kytkeytyy aina harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen edellytyksiin. Rajoittaminen voi nojautua joko ROL 1 luvun 7 §:n tai 8 § 1 momentin kaikkia rikoksia koskeviin yleisiin syyttämättäjättämissäännöksiin tai rikoslaissa taikka muualla lainsäädännössä oleviin erityisiin, vain tiettyjä rikoslajeja koskeviin syyttämättäjättämissäännöksiin. Säännöksen rakenteesta seuraa, että muutokset harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen soveltamisalassa heijastuvat automaattisesti esitutkinnan rajoittamisen edellytyksiin.

Esitutkinnan rajoittaminen ei edellytä, että epäilty rikos on selvitetty niin pitkälle, että ROL 1 luvun 6 § 1 momentissa säädetyt syytteen nostamisen edellytykset täyttyvät. Näyttö- tai oikeuskysymysten epäselvyys ei siis sinällään ole este esitutkinnan rajoittamiselle.

Siitä, että esitutkinnan rajoittaminen ei edellytä syytekynnyksen ylittymistä seuraa myös, että rikoksen tekijän ei aina tarvitse olla selvillä, kun esitutkintaa rajoitetaan ETL 3 luvun 10 § 1 momentin perusteella harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen perusteisiin liittyen. Todettakoon, ettei myöskään kustannusperusteista ja prosessuaalista rajoittamista koskevassa ETL 3 luvun 10 § 2 momentissa ole erikseen rajattu näitä tilanteita rajoittamisen ulkopuolelle.

Käytännössä edellä sanottu tarkoittaa ETL 3 luvun 10 § 1 momentin osalta vain vähäisyysperusteen soveltamista ja sitäkin vain silloin, kun ratkaisevaa on ROL 1 luvun 7 §:n 1-kohdassa tarkoitettu teon haitallisuus. Vähäisyysperusteen soveltaminen ei niissä tapauksissa ole sidoksissa tekijän syyllisyyteen tai tämän persoonaan ja henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyviin seikkoihin. Sitä vastoin nuoruus-, kohtuus- tai konkurrenssiperustetta taikka tunnustamisperustetta (ROL 1 luvun 7 §:n 2 -kohta ja 1 luvun 8 §) ei voi rajoittamisperusteena käyttää, ellei rikoksen tekijästä ole tietoa.

Muutoin asian selvitetyn tilan vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää, että käsillä olevan aineiston perusteella rikos voidaan yksilöidä ja syyttämättä jättämisen edellytyksiä kyetään arvioimaan. Se, kuinka monipuolista tietoa kulloinkin tarvitaan, riippuu sovellettavasta syyttämättäjättämissäännöksestä.

Esitutkinnan rajoittaminen näissä tilanteissa perustuu seuraavaan hypoteesiin harkinnanvaraisesta syyttämättä jättämisestä:

Käytettävissä olevan aineiston valossa arvioituna,
- jos esitutkinta toimitettaisiin loppuun ja
- jos rikokseen liittyvät näyttö- ja oikeuskysymykset saataisiin syytteen nostamiseen edellyttävällä varmuudella esitutkinnassa selvitettyä,
- tulisin tekemään asiassa harkinnanvaraisen syyttämättäjättämispäätöksen.

ETL 3 luvun 10 § 1 momentin säännöksen perusteella tutkinta voidaan myös jättää kokonaan toimittamatta, jos esitutkinnan rajoittamisen edellytykset ovat olemassa jo ennen esitutkinnan aloittamista.

Vähäisyysperuste

Vähäisyysperusteen soveltamismahdollisuus on usein ilmeinen jo tutkinnan alussa, jos kyse on yleiseltä luonteeltaan vähäisen rikoslajin lievästä teosta.

Nuoruus- ja kohtuusperusteet

Nuoruusperusteessa tekijän syyllisyyden arviointi ja kohtuusperusteessa tarkoitettujen olosuhteiden selvittäminen puolestaan saattavat edellyttää pitkälle vietyä esitutkintaa. Jos kuitenkin esimerkiksi tekijä on teon yhteydessä vakavasti loukkaantunut tai jos hän on laitoshoidossa, esitutkinta voidaan mahdollisesti jättää toimittamatta tai keskeyttää jo tutkinnan alkuvaiheessa

Jos sovittelu asiassa on toimitettu ja se voisi muodostaa perusteen syyttämättä jättämiselle, syyttäjä voi päättää esitutkinnan rajoittamisesta.

Konkurrenssiperuste

Konkurrenssiperustetta sovellettaessa rikostapauksen erityispiirteillä ei ole samanlaista merkitystä kuin muita syyttämättäjättämisperusteita sovellettaessa. Kysymys on silloin vain tekojen keskinäisestä ajallisesta yhteydestä ja odotettavissa olevasta rangaistuksesta. Sen vuoksi konkurrenssiperusteen soveltamisedellytyksiä voidaan usein arvioida jo hyvin aikaisessa tutkinnan vaiheessa, jolloin esitutkinnan rajoittaminen on erityisen tarkoituksenmukaista juuri tällä perusteella.

Tunnustus

Esitutkinnan rajoittamista ETL 3 luvun 10 § 1:n nojalla tunnustukseen perustuvan harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen (ROL 1 luku 8 § 2) perusteisiin liittyen ei ole viimeksi mainitun lainkohdan yleisestä soveltamisalasta johtuen rajattu vain tiettyihin rikoksiin, kuten syyteneuvottelujärjestelmään kytkeytyvässä, tältä osin erityissäännöksenä pidettävässä ETL 3 luvun 10 a §:n mukaisessa esitutkinnan rajoittamisessa on asian laita.

3 Esitutkintalain 3 luvun 10 § 2 momentista

3.1 Prosessuaalisesta rajoittamisesta

Yleistä

ETL 3 luvun 10 § 2 momentin 1. virkkeen loppuosassa tarkoitettu esitutkinnan rajoittamismahdollisuus kytkeytyy ns. prosessuaalisen syyttämättä jättämisen (ei rikos, ei näyttöä, ei syyteoikeutta ja syyteoikeus vanhentunut) edellytyksiin, mikä säännöksessä ilmaistaan viittauksella muihin kuin 1 momentissa mainittuihin perusteisiin. Tästä rakenteesta seuraa, että muutokset prosessuaalisen syyttämättä jättämisen soveltamisalassa heijastuvat automaattisesti esitutkinnan rajoittamisen edellytyksiin.

Säännös täydentää ETL 10 luvun 2 § 2 momentin säännöstä, jonka mukaan esitutkinta päätetään saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos “tutkinnassa on käynyt selville, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta".

ETL 10 luvun 2 § 2 momentin soveltaminen on luonteeltaan toteavaa, eli soveltamisen ei tule sisältää mitään erityistä harkintaa tai tulkintaa sen suhteen, onko asiassa syytä epäillä rikosta, josta jonkun voisi saattaa syytteeseen. Kyse voi esimerkiksi olla selkeästä riita-asiasta, tekijäksi voi paljastua alle 15 -vuotias henkilö, tekijä on saattanut kuolla esitutkinnan aikana tai asianomistaja on peruuttanut rangaistusvaatimuksensa asianomistajarikoksessa.

Varsinaisten rikos- ja prosessioikeudellisten tulkintakysymysten harkinta kuuluu kuitenkin syyttäjälle. Jos kysymys ETL 10 luvun 2 § 2 momentin soveltamisesta on tulkinnallinen, tutkinnanjohtaja voi tehdä syyttäjälle esityksen esitutkinnan prosessuaalista rajoittamisesta.

ETL 3 luvun 10 § 2 momentilla ei ole tarkoitettu siirtää syyttäjälle ETL 10 luvun 2 § 2 momentissa tarkoitettuja asioita, joissa tutkinnanjohtajat voivat itse todeta esitutkinnan edellytysten puuttuvan.

Syyttäjä voi esitutkintayhteistyön keinoin pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan juttukannan seulontaan tutkintavaiheessa siten, että prosessuaalisin perustein rajoitettavaksi soveltuvat tapaukset voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Esitutkinnan osittaista päättämistä koskevan ETL 10 luvun 4 momentin mukaan esitutkinta on ilman aiheetonta viivytystä päätettävä sellaisen henkilön osalta, jolle on ilmoitettu hänen asemastaan rikoksesta epäiltynä, mutta jota ei enää ole syytä epäillä rikoksesta. Sen sijaan prosessuaalinen esitutkinnan rajoittaminen on yleensä syytä tehdä koko tutkittavana olevaa asiaa koskien. Vain poikkeuksellisesti ja erityisestä syystä saattaa olla perusteltua tehdä rajoittamisratkaisu jotakin tiettyä rikosepäilyä koskien.

ETL 3 luvun 10 § 2 momentin perusteella esitutkintaa ei voi rajoittaa jättämällä sen kokonaan toimittamatta, vaan kyse on aina jo aloitetun esitutkinnan lopettamisesta. Esitutkinta voi olla erilaisten tutkintatoimenpiteiden myötä jo aloitettu, vaikka yhtään kuulustelua ei olisi toimitettukaan. Toisaalta ei ETL 3 luvun 3 § 2 momentissa tarkoitettujen esiselvitystoimenpiteiden suorittaminen merkitse sitä, että esitutkinta olisi aloitettu.

Esitutkinnan rajoittaminen prosessuaalisin perustein on mahdollista niissäkin tilanteissa, joissa tekijästä ei ole selvitystä, ellei juuri tekijän henkilöllisyydellä ole jotakin erityistä merkitystä sovellettavan tunnusmerkistön tai syyteoikeuden kannalta. Esimerkiksi RL 28 luvun 15 §:n tapaan joissakin rikoksissa syyteoikeus määräytyy juuri rikoksen tekijän henkilöön liittyvien seikkojen perusteella.

Asian selvitetyn tilan vähimmäisvaatimuksena voidaan tässäkin pitää sitä, että käsillä olevan aineiston perusteella esitutkinnan kohteena oleva asia voidaan yksilöidä siten, että prosessuaalisen syyttämättä jättämisen edellytyksiä kyetään arvioimaan. Se, kuinka monipuolista tietoa kulloinkin tarvitaan, riippuu sovellettavasta perusteesta.

Ei rikos

Näissä tapauksissa jo aloitettu esitutkinta koskee tekoa, joissa syyttäjä voi tulkinnanvaraista kysymystä koskevassa oikeudellisessa arvioinnissaan yhtyä tutkinnanjohtajan rajoittamisesitykseen siinä, ettei kysymyksessä ole rikos.

Tämän päätösperusteen soveltamisen ei ole tarkoitettu johtavan siihen, että esitutkintaviranomaiselle kuuluva esitutkinnan toimittamisvelvollisuuden eli ETL 3 luvun 3 § 1 momentissa tarkoitetun ns. syytä epäillä -kynnyksen arviointi siirtyisi syyttäjille. Jo sanamuotonsa mukaisesti on ETL 3 luvun 10 § 2 momentissa aina kyse jo aloitetun esitutkinnan lopettamisesta eikä sen toimittamatta jättämisestä.

Käytännössä edellä todettu tarkoittaa myös sitä, että syyttäjän ei tule päättää esitutkinnan lopettamisesta tällä perusteella, jos tutkinnanjohtajan rajoittamisesitys perustuu vain siihen samaan materiaalin, jonka perusteella ETL 3 luvun 3 § 1 momentin mukaisen esitutkinnan toimittamisvelvollisuuden on katsottu olevan olemassa.

Säännöksessä mainittua todennäköisyyden kynnystä "varsin todennäköinen" on perusteltua tulkita käytännössä ahtaasti. Jos rikoksen olemassaolon kannalta keskeinen näyttö- tai oikeuskysymys jää kertyneen selvityksen valossa kovin tulkinnalliseksi, esitutkintaa on perustellumpaa jatkaa kuin lopettaa se tähän lainkohtaan perustuvalla rajoittamispäätöksellä.

Ei rikos-perusteisen rajoittamisen käyttöalaksi jäävät näin ollen tilanteet, joissa aloitetussa esitutkinnassa saadun selvityksen valossa on käynyt todennäköiseksi, ettei kyse olekaan rikoksesta, mutta asiaan liittyy tulkintakysymys, jonka vuoksi tutkinnanjohtaja ei voi päättää esitutkintaa ETL 10 luvun 2 § 2 momentissa tarkoitetulla toteavalla päätöksellä.

Ei syyteoikeutta ja syyteoikeus vanhentunut

Näissä tilanteissa jo aloitetun esitutkinnan aikana ilmenneiden seikkojen valossa käy selväksi tai ainakin varsin todennäköiseksi, että syyttäjä tulisi tällä perusteella tekemään asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä. Kyse syyteoikeuden olemassaolosta on luonteeltaan oikeuskysymys. Esimerkiksi alun perin virallisen syytteen alainen teko ilmeneekin asianomistajarikokseksi, kuten törkeä vammantuottamus perusmuotoiseksi vammantuottamukseksi, eikä asianomistaja ole teosta alun perinkään vaatinut rangaistusta. Myös aluksi perusmuotoiseksi rikokseksi, vaikkapa ympäristön turmelemiseksi, tutkittu teko osoittautuukin sen lieväksi tekomuodoksi, ympäristörikkomukseksi, jonka syyteoikeus on jo vanhentunut.

Näissäkin tilanteissa säännöksessä mainittua todennäköisyyden kynnystä on perusteltua tulkita käytännössä ahtaasti. Jos syyteoikeuden olemassaoloa koskeva oikeuskysymys jää kertyneen selvityksen valossa kovin tulkinnalliseksi, esitutkintaa on näissäkin tilanteissa perustellumpaa jatkaa kuin lopettaa se tähän lainkohtaan perustuvalla rajoittamispäätöksellä.

Ei näyttöä

Näyttöperusteisen rajoittamisharkinnan ajatuksellisen perusta on olennaisesti erilainen kuin muussa prosessuaalisessa esitutkinnan rajoittamisessa. Siinä on kyse eräänlaisesta “kaksoistodennäköisyydestä": etukäteisarvion tekemisestä mahdollisesti saatavissa olevan näytön mahdollisesta riittävyydestä.

Riittämättömän näytön tilanteissa normaalisti kyseeseen tuleva esitutkintatoimi on tutkinnanjohtajan itsenäisesti päättämä esitutkinnan keskeyttäminen (ETL 3 luku 13 §), joka ei edellytä syyttäjän osallistumista. Esitutkinnan saa keskeyttää, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole satavissa. Keskeyttämiseen sisältyy aina se varaus, että tutkintaa on jatkettava ilman aiheetonta viivytystä, kun keskeyttämisen edellytyksiä ei enää ole. Esimerkiksi joku aikoinaan taltioitu DNA-tunniste saatetaan myöhemmin identifioida, ja silloin rikoksesta epäillystä saadaan selvitystä.

ETL 1 luvun 2 §:n mukaisesti esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet ja erinäiset muut seikat. Samalla kerätään ja dokumentoidaan tarvittavan laaja näyttö. Tästä ja keskeyttämisen käyttöalasta sekä alussa mainitusta esitutkintapakosta johtuen esitutkinnan voi lopettaa näytön puuttumiseen nojaavalla rajoittamispäätöksellä vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisänäytön saamisen tulee silloin olla tiedossa olevien seikkojen perusteella arvioituna varsin epätodennäköistä ja käytännössä lisänäytön hankkimisyritysten myös suuritöisiä. Silloin myös säännöksen taustalla vaikuttava prosessitaloudellisuus puoltaa sen soveltamista. Prosessitaloudellinen vaikutus on sitä vahvempi, mitä vähäisemmästä rikosepäilystä on kysymys.

Prosessuaalisen rajoittamisen yhteys syyttämättä jättämisen perusteisiin

Esitutkinnan rajoittaminen prosessuaalisin perustein perustuu seuraavaiin hypoteeseihin prosessuaalisesta syyttämättä jättämisestä:

a) Ei rikos -peruste:

Käytettävissä olevan aineiston valossa arvioituna,
- jos rikosepäily saataisiin syyteharkinnan suorittamisen mahdollistavassa laajuudessa selvitettyä esitutkinnassa,
- tulisin varsin todennäköisesti tekemään syyttämättäjättämispäätöksen teon rangaistavuuden edellytyksenä olevan oikeudellisen kysymyksen tulkinnanvaraisuuden vuoksi.

b) Ei näyttöä -peruste:

Käytettävissä olevan aineiston valossa arvioituna,
- jos kaikki rikosepäilyn selvittämiseksi kohtuudella vaadittavat ja tehtävissä olevat esitutkintatoimet suoritettaisiin,
- tulisin varsin todennäköisesti tekemään syyttämättäjättämispäätöksen syytteen nostamiseen oikeuttavan näytön puuttumisen perusteella.

3.2 Kustannusperusteisesta rajoittamisesta

Yleistä

ETL 3 luvun 10 § 2 momentin 1. virkkeen alkuosassa on lausuttu julki eräänlainen (rikos)prosessiekonominen suhteellisuusperiaate, joka muodostaa poikkeuksen muutoin esitutkintapakkoon (ETL 3 luvun 3 § 1) perustuvassa järjestelmässämme. Säännös ilmentää sitä ajattelua, että yhteiskunnan voimavaroja käytettäessä on järkevää kiinnittää huomiota myös niiden kustannustehokkaaseen kohdentamiseen. Säännöksestä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että vähäisimmät rikokset voitaisiin ilman muuta jättää tutkimatta. Tämän estää säännöksen edellyttämä vertailuoperaatio ja sen vaadittu lopputulos, selvä epäsuhde.

Säännös ulottaa rajoittamismahdollisuuden puhtaasti kustannusperusteisiin tilanteisiin. Tällä perusteella esitutkintaa rajoitettaessa soveltamisen edellytyksiä ei voi – toisin kuin saman lainkohdan muissa ja ETL 3 luvun 10 § 1 momentin tilanteissa – johtaa vastaavalla perusteella tehtävän syyttämättäjättämisen normatiivisesta perustasta lukuun ottamatta yleisen ja yksityisen edun tulkintaa. Soveltamisharkinta on pelkistetyn prosessiekonomista: tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset suhteutetaan tutkittavan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen.

On siis mahdollista, että jos esitutkintaa ei kustannusperusteisti rajoitetakaan, tutkintaa jatkettaessa saadaan tältäkin osalta ainakin syytteen nostamiseen riittävä näyttö.

Kustannukset, asian laatu ja seuraamus

Säännöksessä tarkoitetun suhteen arviointi edellyttää ensinnäkin riittävän yksilöityä käsitystä tutkinnan jatkamisesta aiheutuvien kustannusten suuruudesta. Niistä syyttäjä saa tiedon tutkinnanjohtajalta, esimerkiksi rajoittamisesitykseen sisältyvänä työmäärä- ja/tai työkustannuslaskelmana tai -arviona.

Säännöksen soveltamistilanteet voivat liittyä joko yksittäisiin tekoihin tai laajoihin juttukokonaisuuksiin. Rikosasian laatu tulee silloin arvioitavaksi joko tarkastellen yksittäisen asian itsenäistä merkitystä tai silmällä pitäen sen suhteellista merkitystä koko tutkittavassa rikoskokonaisuudessa. Mitä epäolennaisemmasta osasta kokonaisuuden kannalta on kyse, sitä vähemmän asian laadulle tarvitsee antaa merkitystä. Laajassa rikoskokonaisuudessa voidaan silloin keskittyä törkeimpiin rikoksiin ja lopettaa joidenkin vähäisempien tekojen tutkinta. Esitutkintayhteistyön näkökulmasta nämä kysymykset tulevat esille syyttäjän osallistuessa tutkinnan kohdistamisen suunnitteluun.

Yksittäisen asian laadun voidaan ajatella viittaavan erityisesti lieviin rikoksiin ja rikkomuksiin. Asian laadun arviointi kytkeytyy myös yleisen ja yksityisen edun punnintaan.

Odotettavissa olevan seuraamuksen arvioinnissa keskeistä on kyseisen teon rangaistus in concreto. Säännöksen ominta soveltamisaluetta ovat rikokset, joista ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa.

Selvä epäsuhde

Suhteutettavia seikkoja – kustannukset, asian laatu, seuraamus – ei voi mitata samoilla yksiköillä. Tästä johtuen säännöksessä tarkoitetun selvän epäsuhteen arviointi on aina punnintaa tai kokonaisarviointia, jota ohjaamaan ei voi esittää mitään suhdelukua tms. Sama koskee sen arviointia, onko epäsuhde laadultaan “selvä".

Säännöksen tarkoitus ei ole kaavamaisesti lopettaa esitutkintaa työläissä ja samalla vähäisissä asioissa, joita usein ovat esimerkiksi kiinteistö- ja naapuruusasioihin liittyvät epäilyt omankädenoikeudesta ja luvattomasta käytöstä. Soveltaminen edellyttää sitä, että tutkittavana oleva tapaus on em. epäsuhtaa ajatellen lajissaan tavanomaista suuritöisempi.

4 Esitutkinnan rajoittaminen tunnustuksen perusteella

Esitutkintalain 3 luvussa on kaksi erillistä säännöstä esitutkinnan rajoittamisesta tunnustuksen perusteella.

ETL 3 luvun 10 a § 1 momentin säännös esitutkinnan rajoittamisesta tunnustamisen perusteella liittyy syyteneuvottelumenettelystä annettuun lainsäädäntöön. Esitutkinnan rajoittaminen tämän lainkohdan perusteella ei kytkeydy mihinkään syyttämättä jättämisen perusteisiin, vaan kysymys on säännökseen sisältyvien itsenäisten perusteiden nojalla tapahtuvasta toimenpiteistä luopumisesta. (Ks. myös VKS:2015:6 Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta)

Toinen mahdollisuus esitutkinnan rajoittamiseen tunnustuksen perusteella sisältyy ETL 3 luvun 10 § 1 momenttiin, jonka mukaan esitutkintaa voidaan rajoittaa muun ohella siinä tapauksessa, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta ROL 1 luvun 8 §:n nojalla. Viimeksi mainitun lainkohdan 2 momentin mukaan syyttäjä voi lainkohdassa tarkemmin kerrotuin perustein jättää tunnustamisen perusteella syytteen nostamatta osasta saman henkilön tekemiksi epäiltyjä rikoksia.

Esitutkintaa tunnustuksen perusteella rajoitettaessa sovelletaan ensisijaisesti ETL 3 luvun 10 a §:ää. Sitä on itsenäiset soveltamisperusteet sisältävänä lainkohtana pidettävä tunnustukseen perustuvaa esitutkinnan rajoittamista koskevana erityissäännöksenä. On kuitenkin huomattava, että säännöksen soveltamisala on rajoitettu ETL 3 luvun 10 a § 5 momentissa lausutun mukaisesti. Sen sijaan soveltamisalaltaan yleisiin ETL 3 luvun 10 § 1 momentin ja ROL 1 luvun 8 § 2 momentin säännöksiin perustuvaa esitutkinnan rajoittamista nämä rajoitukset eivät koske.

ETL 3 luvun 10 a § 1 momentin mukainen tunnustuksen perusteella tehtävä esitutkinnan rajoittaminen useampia epäiltyjä rikoksia käsittävässä tilanteessa perustuu mahdollisimman suuren prosessiekonomisen hyödyn tavoitteluun liittyviin, lainkohdassa itsessään mainittuihin edellytyksiin. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä korostetaan tunnustamisen antamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa edellä mainitun hyödyn saavuttamiseksi (HE 58/2013 s. 35). Lainkohdan mukaan:

"Jos esitutkinnassa on saman henkilön tekemäksi epäiltyjä rikoksia kaksi tai useampi ja hän on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksen selvittämistä, syyttäjä voi, jos hän katsoo sen perustelluksi ottaen huomioon asian laadun ja esitettävät vaatimukset, käsittelystä ilmeisesti aiheutuvat kustannukset ja siihen kuluva aika sekä muut seikat, tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, että esitutkintaa ei toimiteta kaikista rikoksista tai että esitutkinta näiden osalta lopetetaan."

Esitutkinnan rajoittamisessa tunnustuksen perusteella ETL 3 luvun 10 a § 1 momentin nojalla ei siten ole kyse toisaalla säädettyjen syyttämättä jättämisen perusteiden täyttymisen perusteista, kuten esitutkintaa ETL 3 luvun 10 § 1 momentin yleissäännöksen perusteella rajoitettaessa on asian laita.

Tunnustuksen perusteella tehtävän ETL 3 luvun 10 a §:n mukaisen esitutkinnan rajoittamisen läheinen yhteys varsinaiseen syyteneuvotteluun ilmenee ETL 3 luvun 10 a §:n 2-5 momenteista:

2 ja 3 momenttien mukaan syyttäjä voi esitutkintaa tunnustamisen perusteella rajoittaessaan samalla sitoutua tutkinnanjohtajan esityksestä vaatimaan tutkittavista rikoksista lievennettyä rangaistusta ja laatia sen mukaisen tuomioesityksen. Hallituksen esityksessä tätä perustellaan näkemyksellä siitä, ettei pelkkä esitutkinnan rajoittaminen ole välttämättä merkittävä kannustin epäillylle myötävaikuttaa oman rikoksensa selvittämiseen, jos toisten rikosten tutkinnan rajoittaminen ei yhteisen rangaistuksen määräämisestä annettujen säännösten vuoksi tosiasiassa kuitenkaan merkitse lievennystä vastaajalle.

4 momentissa säädetään muun ohella edellytyksistä, joiden perusteella päätös esitutkinnan rajoittamisesta tunnustuksen perusteella saadaan peruuttaa ja 5 momentissa rikoksista, joiden esitutkintaa ei voi tunnustuksen perusteella rajoittaa ETL 3 luvun 10 a § 1 momentin nojalla.

5 momentin mukaan esitutkintaa ei voi rajoittaa tunnustuksen perusteella myöskään silloin, kun tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaatii esitutkinnan toimittamista.

Esitutkinnan rajoittamista tunnustuksen perusteella ja sen kiinteää suhdetta syyteneuvottelumenettelyyn on käsitelty lähemmin valtakunnansyyttäjän syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta antamassa ohjeessa VKS:2015:6 ja sen 28.12.2015 päivätyssä liitemuistiossa dnro 26/1/14.

5 Tärkeä yleinen ja yksityinen etu esitutkinnan rajoittamisen harkinnassa

Tärkeä yleinen ja yksityinen etu mainitaan sekä ETL 3 luvun 10 §:n 1 ja 2 momenteissa että 10 a §:ssä seikkoina, jotka vaativat esitutkinnan toimittamista ja siten estävät tutkinnan rajoittamisen lainkohdissa tarkoitetuilla perusteilla. Tarkkaan ottaen ETL 3 luvun 10 §:n 1 momentissa etu viittaa syytteen nostamiseen ja 2 momentissa sekä 10 a §:ssä esitutkinnan jatkamisen tarpeeseen.

ETL 3 luvun 10 §:n 1 momenttiin perustuvassa esitutkinnan rajoittamisen harkinnassa on esikysymyksenä arvioitava mainittuja edellytyksiä harkinnanvaraisen syyttämättä jättämisen kannalta ja tämän jälkeen erikseen harkittava, muodostavatko ne esteen esitutkinnan rajoittamiselle. Tässä arvioinnissa on mahdollista päätyä myös siihen, että esitutkinnan rajoittaminen voi olla ETL 3 luvun 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisen tai yksityisen edun vastaista, vaikka syyttämättäjättämissäännöksessä tarkoitettu tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei estäisikään seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä. Samankaltainen päättely soveltuu myös prosessuaaliseen rajoittamisharkintaan.

5.1 Tärkeä yleinen etu

Yleistä

Rikosoikeudellinen järjestelmä perustuu vahvasti yleisestävyyden ajatukseen. Yleisprevention kannalta järjestelmän toiminnassa ei ole keskeistä pelkästään rangaistusten langettaminen, vaan myös se, että järjestelmä toimii yleisen oikeustajunnan suuntaisesti ja luottamusta herättävällä tai ylläpitävällä tavalla.

Luottamus järjestelmää kohtaan

Jos rikosasia on laadultaan sellainen, että järjestelmää kohtaan tunnettavan luottamuksen ylläpitäminen edellyttää esitutkintaviranomaisen tekemää rikosepäilyn selvittämistä ja syyttäjän ratkaisua siitä, onko asiassa nostettava syyte, yleinen etu vaatii esitutkinnan toimittamista. Tällainen saattaa tilanne olla esimerkiksi, jos rikosepäily on herättänyt suurta julkista huomiota, jos epäily liittyy uudenlaiseen rikolliseen ilmiöön, jos epäilty on yhteiskunnallisesti huomattavassa asemassa tai jos rikollisen toiminnan jatkamisen vaara on ilmeinen.

Teon moitittavuuden osoittaminen

Esitutkinnan toimittamisen tarpeeseen yleisen edun kannalta vaikuttaa aina rikoksen laji. Mitään rikoslajia ei kuitenkaan ole nimenomaisesti suljettu esitutkinnan rajoittamisen ulkopuolelle.

Nuorten kohdalla tulisi ETL 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaisessa esitutkinnan rajoittamisessa noudattaa pidättyvyyttä ja painottaa mahdollista toimenpiteistä luopumista koskevaa harkintaa vasta syyteharkinnan yhteydessä suoritettavaksi. Esitutkinnalla sinänsä siihen liittyvine, parhaimmillaan eri viranomaisten yhteistyönä suoritettavine tukitoimineen voidaan rikostutkinnallisten tavoitteiden lisäksi edistää mahdollisuutta puuttua vaikuttavasti ja myönteisellä tavalla rikoksesta epäillyn nuoren olosuhteisiin ja kehitykseen.

Muu seuraamus Myös rikokseen liittyvä muu seuraamus, esim. menettämisseuraamus, voi vaatia esitutkinnan toimittamista siihen saakka, että edellytykset menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle tai esineen hävittämiselle voidaan todeta.

Oikeuskysymyksen epäselvyys

Vaikka oikeuskysymyksen epäselvyys ei sinänsä ole este esitutkinnan rajoittamiselle, voi joissakin, esimerkiksi uusia rikollisuusilmiöitä koskevissa tapauksissa olla yleisen edun kannalta tärkeää saada ratkaistuksi, miten epäiltyä menettelyä on rikosoikeudellisesti arvioitava.

Kokonaisarviointi

Joissakin tilanteissa tärkeä yleinen etu saattaa vaatia esitutkinnan jatkamista, jotta rikoskokonaisuuden kaikkien osien tutkimisella saataisiin selvyyttä rikollisen toiminnan todellisesta laajuudesta tai ajallisesta kestosta.

5.2 Tärkeä yksityinen etu

Vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamismahdollisuus

Yksityinen etu ETL:n 3 luvun 10 §:n 1 ja 2 momenteissa sekä 10 a §:n 5 momentissa viittaa etenkin asianomistajan vahingonkorvausintressiin. Pelkästään asianomistajan mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole esitutkinnan rajoittamisen este, ellei kyseessä ole tärkeä etu.

Mitä suurempi asianomistajan rikokseen perustuva taloudellinen intressi on, sitä tärkeämmästä edusta on yleensä asianomistajan kannalta kyse. Merkitystä voi olla myös osapuolten taloudellisilla oloilla ja asianomistajan mahdollisuuksilla saada vahinkonsa ilman esitutkintaa korvatuksi vahingon aiheuttajalta tai vakuutusyhtiöltä.

Vaikka yksityinen intressi olisi tärkeää vähäisempikin, on harkittava tutkinnan jatkamista ainakin siihen saakka, että asianomistajan käytettävissä on riittävät tosiasiatiedot ja muu selvitys vaatimuksensa toteuttamiseen.

Yksityistä etua arvioitaessa on lisäksi kiinnitettävä huomiota samanlaisten rikosten asianomistajien yhdenvertaiseen kohteluun esimerkiksi tilanteessa, jossa samaan rikossarjaan kuuluvilla teoilla on eri asianomistajia.

Rikosvahinkolaki

Asianomistaja voi saada korvauksen rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla. Siinä tapauksessa, että asiaa ei käsitellä tuomioistuimessa, tulee korvaushakemukseen liittää lain 26 §:n 1 momentin mukaan joko esitutkintapöytäkirja, tai jollei sitä ole laadittu, muu luotettava selvitys tapahtumasta sekä selvitys vahingosta ja muu tarpeellinen näyttö.

Jos asianomistajalle aiheutettu vahinko on rikosvahinkolain nojalla korvattava, esitutkintaa tulisi jatkaa ainakin niin pitkälle, että asianomistajalla on riittävä selvitys korvaushakemuksensa perusteeksi.

Toissijainen syyteoikeus

Asianomistajan syyteoikeuden kannalta esitutkinnan rajoittamispäätös rinnastuu syyttämättäjättämispäätökseen, jonka tekemisen jälkeen asianomistaja voi käyttää omaa toissijaista syyteoikeuttaan (vrt. ROL 1 luku 14 § 1 mom.).

6 Päätöksentekomenettely

Tutkinnanjohtajan esitys

Esitutkinnan rajoittaminen edellyttää aina tutkinnanjohtajan esitystä. Sen tekeminen on yksin tutkinnanjohtajan harkinnassa. Koska esitutkinnan rajoittaminen merkitsee poikkeusta pääsääntönä olevasta esitutkintapakosta, rajoittuu syyttäjän harkintavalta tutkinnanjohtajan esittämän rajoittamisperusteen arvioimiseen. Syyttäjä ei siten voi oma-aloitteisesti rajoittaa esitutkintaa muulla kuin tutkinnanjohtajan esittämällä perusteella.

Esitutkinnan rajoittamisesitystä laativan tutkinnanjohtajan harkinta kuitenkin helpottuu, jos paikallisesti osana esitutkintayhteistyötä on syyttäjien ja tutkinnanjohtajien kesken sovittu noudatettavista suuntalinjoista ja tarkoituksenmukaisista menettelytavoista. Tarvittaessa voidaan myös keskustella tapauskohtaisesti asiassa esitettävästä rajoittamisperusteesta tai vaihtoehtoisista perusteista.

Esitutkinnan rajoittamispäätöksen muoto ja sisältö

Esitutkintapäätöstä koskevan ETL 11 luvun 1 § 1 momentin mukaan esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, lopettamisesta 3 luvun 9 § 1 momentin taikka 10 tai 10 a §:n nojalla sekä päättämisestä saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi on tehtävä kirjallinen päätös. Sama koskee muuta vastaavaa esitutkintapäätöstä, joka voi vaikuttaa asianosaisen oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin.

Lainkohdan 2 momentin mukaan päätöksestä on ilmettävä:

1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta

2) asianosaiset

3) asia

4) päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset

5) päätöksen sisältö

6) lisätietoja antavan esitutkintavirkamiehen yhteystiedot.

Esitutkintapäätöstä koskevaa ETL 11 luvun 1 §:n säännöstä sovelletaan myös syyttäjän tekemiin, lainkohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, kuten ETL 3 luvun 10 ja 10 a §:n nojalla tehtyihin esitutkinnan rajoittamispäätöksiin.

Esitutkinnan rajoittamisesta on sen vuoksi laadittava kirjallinen syyttäjän päätös, josta ilmenevät soveltuvin osin ETL 11 luvun 1 § 2 momentin kohdissa 1–5 mainitut tiedot. Koska kohdassa 6 tarkoitettua, lisätietoja antavaa esitutkintavirkamiestä ei syyttäjän päätöksen osalta ole, mainitaan rajoittamispäätöksessä hänen sijastaan rajoittamisesityksen tehnyt tutkinnanjohtaja.

Esitutkinnan rajoittamispäätökset ovat tiettyä (tai tuntemattomaksi jäänyttä), rikoksesta epäiltyä henkilöä ja tietyn rajoittamisperusteen soveltamista koskevia päätöksiä. Eri henkilöitä ja eri rajoittamisperusteita koskevat rajoittamiset on sen vuoksi tehtävä erillisillä rajoittamispäätöksillä. Sen sijaan samaa henkilöä koskeva, samalla perusteella tehtävä ja useita rikoksia koskeva rajoittaminen voidaan tehdä samalla päätöksellä, mikäli ratkaisun selkeys ei siitä kärsi. Esimerkiksi kun epäilty tunnustaa esitutkinnassa tutkittavan rikoskokonaisuuden päärikoksen, voidaan samaan kokonaisuuteen kuuluvien useampien "sivurikosten" tutkinta lopettaa yhdellä, tunnustuksen perusteella tehtävällä rajoittamispäätöksellä.

Esitutkinnan rajoittamispäätöksessä tulee mainita ainakin:

– päätöksen tehnyt syyttäjä ja syyttäjäyksikkö
– päätöksen päiväys, numero ja diaarinumero
– rikosilmoituksen numero
– rajoitettavaksi esitetyn epäillyn rikoksen (tai samalla perusteella rajoitettaviksi esitettyjen usean rikoksen) nimike, tekoaika ja -paikka
– epäillyn nimi ja syntymäaika ilman henkilötunnusta (jos epäilty on tiedossa)
– asianomistajat
– tutkinnanjohtajan esitys sekä sen päiväys ja peruste
– syyttäjän päätös, sen perustelu ja sovelletut säännökset.

Esitutkinnan rajoittamista koskeva päätöksentekomenettely tulisi pyrkiä järjestämään mahdollisimman joustavaksi ja yksinkertaiseksi, jotta sillä saavutettaisiin tavoiteltu työnsäästö. Toisaalta esitutkinnan rajoittaminen on pääsääntönä olevasta esitutkintapakosta poikkeamista merkitsevää yhteiskunnallista vallankäyttöä. Sitä on tarvittaessa voitava kontrolloida, ja sen sisällön ja perusteiden on käytävä selvästi ja ymmärrettävästi ilmi syyttäjän päätöksestä. Esitutkinnan rajoittamispäätös myös avaa asianomistajan mahdollisuuden käyttää toissijaista syyteoikeuttaan, jonka olemassaolo hänen on voitava yksiselitteisesti osoittaa.

Esitutkintapäätöstä koskevan ETL 11 luvun 1 §:n säännöksen esitöiden mukaan päätöksen perusteluissa tulisi asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina mainita ainoastaan ne, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta. Tällä edistetään päätöksen ymmärrettävyyttä ja selkeyttä. Vielä esitöissä korostetaan kaikille ymmärrettävän kielen käyttämistä päätöksessä (HE 222/2010 s. 237–238).

Edellä lausutusta seuraa, että

– Esitutkinnan rajoittamispäätöksiin ei tule kopioida tutkinnanjohtajien joskus hyvinkin laajoja rajoittamisesityksiä. Tältä osin riittää, että päätöksessä kerrotaan lyhyesti, millä perusteella nimeltä mainittu tutkinnanjohtaja on esittänyt esitutkinnan lopettamista tai toimittamatta jättämistä. Tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen voi liittää syyttäjän rajoittamispäätökseen, jos siihen on erityisestä syystä tarvetta.

Esimerkkejä tutkinnanjohtajan esityksen kirjaamisesta:

1) "Tutkinnanjohtaja NN on esittänyt esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla, että epäillyn rikoksen esitutkinta lopetetaan, koska syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 momentin 2-kohdan perusteella. Tutkinnanjohtajan esitys on tämän päätöksen liitteenä."

2) "Tutkinnanjohtaja NN on esittänyt esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n 1 momentin nojalla, että epäiltyjen rikosten johdosta ei toimiteta esitutkintaa, koska niistä epäilty YY on tunnustamalla edistänyt muun, syyteneuvottelusta annetun lainsäädännön mukaisten menettelyjen kohteena olevan rikoksen selvittämistä."

3) "Tutkinnanjohtaja NN on esittänyt esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 2 momentin nojalla, että epäillyn rikoksen esitutkinta lopetetaan, koska syyttäjä jättäisi varsin todennäköisesti syytteen nostamatta riittämättömän näytön perusteella, vaikka tutkintaa jatkettaisiin.

4) "Tutkinnanjohtaja NN on esittänyt esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 2 momentin nojalla, että epäillyn rikoksen esitutkinta lopetetaan epäilty YY:n ja asianomistaja XX:n saavuttaman sovinnon perusteella.

5) "Tutkinnanjohtaja NN on esittänyt esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 2 momentin nojalla, että epäillyn rikoksen esitutkinta lopetetaan tutkinnan jatkamisesta aiheutuvien, asian laatuun nähden suhteettoman suurten kustannusten perusteella."

– Syyttäjän päätös tutkinnanjohtajan esitykseen on ilmaistava esitutkinnan rajoittamispäätöksessä yksiselitteisesti ja selvästi:

"Esitutkintaa ei toimiteta (tai: Esitutkinta lopetetaan). Epäillyn rikoksen selvittäminen poliisi- ja syyttäjäviranomaisten toimesta päättyy tähän."

– Esitutkinnan rajoittamispäätöksen perusteluiksi riittävät normaalisti viittaus asianomaiseen syyttämättäjättämissäännökseen ja lyhyt, selventävä perustelu, jolla asianosaisille selostetaan ymmärrettävästi, miksi viranomaiset luopuvat epäillyn rikoksen esitutkinnasta.

Esimerkkejä perusteluista:

1) ETL 3 luvun 10 § 1 momentti (konkurrenssiperuste): "Vaikka epäillystä rikoksesta saataisiin esitutkinnassa syytteen nostamiseen riittävä selvitys, jättäisin syytteen nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 momentin 2-kohdan perusteella, koska rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevien säännösten vuoksi vaikuttaisi olennaisesti useista muista rikoksista syytteessä olevalle YY:lle määrättävän kokonaisrangaistuksen määrään, eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etukaan vaadi esitutkinnan toimittamista."

2) ETL 3 luvun 10 a § 1 momentti (tunnustamisperuste): "Epäilty YY on tunnustamalla edistänyt hänen tekemäkseen epäillyn z-rikoksen selvittämistä esitutkinnassa. Edellä kohdassa "epäillyt rikokset" mainittujen YY:n tekemiksi epäiltyjen muiden rikosten 1 - n esitutkinta voidaan sen vuoksi lopettaa, kun otetaan huomioon tunnustuksella ja tutkinnan lopettamisella rikosvastuun toteuttamiselle saatava kokonaishyöty, eikä asian laatu taikka tärkeä yleinen tai yksityinen etukaan vaadi esitutkinnan toimittamista."

3) ETL 3 luvun 10 § 2 momentti (prosessuaalinen rajoittaminen – ei näyttöä) "Vaikka kaikki epäillyn rikoksen selvittämiseksi kohtuudella vaadittavat ja tehtävissä olevat esitutkintatoimet suoritettaisiin, tulisin varsin todennäköisesti jättämään syytteen nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 6 §:n 1 momentin 3-kohdan ja 6 a §:n 1 momentin 1-kohdan perusteella, koska syytteen nostamisen edellytyksenä olevasta X:stä (= jostakin ko. rikoksen tunnusmerkistöntekijää vastaavasta seikasta) ei olisi saatu riittävää näyttöä, eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etukaan vaadi esitutkinnan jatkamista."

4) ETL 3 luvun 10 § 2 momentti (prosessuaalinen rajoittaminen – ei rikos): "Vaikka rikosepäily saataisiin syyteharkintaan siirtämisen mahdollistavassa laajuudessa selvitettyä esitutkinnassa, tulisin varsin todennäköisesti jättämään syytteen nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 6 §:n 1 momentin 1-kohdan ja 6 a §:n 1 momentin 1-kohdan perusteella, koska teon rangaistavuuden edellytyksenä olevan X:ää koskevan seikan tulkinnanvaraisuuden vuoksi olisi katsottava, ettei kysymys ole rangaistavasta teosta.

5) ETL 3 luvun 10 § 1 momentti (kohtuusperuste): "Vaikka epäillystä rikoksesta saataisiin esitutkinnassa syytteen nostamiseen riittävä selvitys, jättäisin syytteen nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 momentin 1-kohdan perusteella, koska oikeudenkäyntiä ja YY:n tuomitsemista rangaistukseen olisi pidettävä tarkoituksettomana hänen ja asianomistaja AA:n saavutettua sovittelumenettelyssä sovinnon ja YY:n korvattua aiheuttamansa vahingon, eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etukaan vaadi syytteen nostamista.

6) ETL 3 luvun 10 § 2 momentti (kustannusperuste): "Tutkinnanjohtajan esittämien työmäärä- ja kustannusarvioiden mukaan tulisi esitutkinnan loppuun saattamisesta aiheutumaan suuria kustannuksia, jotka olisivat yhteiskunnan voimavarojen järkevän käytön kannalta selvässä epäsuhteessa tutkinnan kohteena olevaan rikokseen, tässä tapauksessa YY:n tekemäksi epäiltyyn (rikosnimike), josta käsillä olevissa olosuhteissa seuraisi todennäköisesti enintään sakkorangaistus, eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etukaan vaadi syytteen nostamista."

– Esitutkinnan rajoittamispäätökseen liitetään ohjeet asianosaisille sekä ao. esitutkintalain säännöksen ja syyttämättäjättämissäännöksen sisältö.

Ilmoitus asianosaisille

Esitutkinnan rajoittamispäätöksestä ilmoittamiseen asianosaisille sovelletaan ETL 11 luvun 1 §:n 3 momentin säännöstä esitutkintapäätöksen antamisesta. Lainkohdassa tarkoitettua tilannetta, jossa esitutkintapäätöstä ei anneta asianosaiselle, jos se haittaisi rikoksen selvittämistä, ei käytännössä voine esiintyä syyttäjän tekemien esitutkinnan rajoittamispäätösten osalta.

7 Päätöksen peruuttaminen ja esitutkinnan uudelleen aloittaminen

ETL 3 luvun 10 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettujen harkinnanvaraisten, prosessuaalisten ja kustannusperusteisen esitutkinnan rajoittamispäätösten peruuttamisesta on säädetty lainkohdan 3 momentissa, jonka mukaan esitutkinta on 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä.

Tämän mukaisesti esitutkinnan rajoittamisesta päättänyt syyttäjä voi määrätä, että tutkintaa jatketaan. Ilmi tulleita uusia seikkoja on tulkittava esitutkinnan rajoittamisen edellytysten kannalta.

Tunnustamisperusteella tehdyn rajoittamispäätöksen peruuttamisesta on säädetty ETL 3 luvun 10 a §:n 4 momentissa:

Päätös jättää esitutkinta toimittamatta tai lopettaa se ja syyttäjän sitoumus vaatia lievempää rangaistusta saadaan peruuttaa vain, jos 1 momentissa tarkoitettu tunnustus peruutetaan taikka asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös tai sitoumus on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

Tunnustamisperusteisen esitutkinnan rajoittamispäätöksen peruuttamisen sitominen olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin vastaa tunnustamisperusteisen syyttämättäjättämispäätöksen (ROL 1 luvun 8 §:n 2 momentti) peruuttamisesta säädettyä. Tunnustamisperusteisen rajoittamispäätöksen peruuttamiselle on siten asetettu merkittävästi korkeammat vaatimukset kuin ETL 3 luvun 10 §:n mukaisten päätösten peruuttamiselle.

Esitutkinnan rajoittamispäätösten peruuttaminen ei edellytä tutkinnanjohtajan esitystä, mutta ennen päätöksen tekemistä on syytä neuvotella asiasta ao. tutkinnanjohtajan kanssa. Tutkinnanjohtaja voi myös itse tehdä aloitteen tutkinnan jatkamisesta.

Ylemmällä syyttäjällä on oikeus samankin aineiston perusteella määrätä esitutkintaa jatkettavaksi.

8 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin: vksv(at)oikeus.fi

Valtakunnansyyttäjä
Matti Nissinen

Valtionsyyttäjä
Jukka Rappe
Jakelu

Syyttäjänvirastot
Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto
Tiedoksi

Oikeusministeriön kansliapäällikkö
Oikeusministeriön oikeushallinto-osasto

Korkein oikeus
Hovioikeudet
Käräjäoikeudet

Poliisihallitus
Keskusrikospoliisi
Suojelupoliisi
Poliisiammattikorkeakoulu

Tulli
Rajavartiolaitos
Pääesikunta

Suomen Asianajajaliitto

Eduskunnan oikeusasiamies
Valtioneuvoston oikeuskansleri