VKS:2024:1 Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja syyteharkinta sekä poliisirikosasiassa tehdystä syyteratkaisusta ilmoittaminen

YLEINEN OHJE VKS:2024:1
Dnro SY/3286/2024
Annettu 1.12.2024
1.12.2024 – toistaiseksi
Kumoaa VKS:2020:1 (Dnro 12/31/20)

1 Yleistä

1.1 Valtakunnansyyttäjän toimiston syyttäjäntoiminnan osaston poliisirikosyksikkö ja sen tehtävät

Valtakunnansyyttäjän toimiston (jäljempänä myös VKST) syyttäjäntoiminnan osastoon sijoitetun poliisirikosyksikön (jäljempänä poliisirikosyksikkö) tehtävistä on määrätty Syyttäjälaitoksen työjärjestyksen 10 §:ssä. Sen mukaan syyttäjäntoiminnan osastolle kuuluvista asioista hoidetaan poliisirikosyksikössä

• poliisirikosten esikäsittely ja esitutkinta
• yksikön syyttäjätutkinnanjohtajien käsiteltäviksi määrätyt syyteasiat
• syyttäjätutkinnanjohtajien varallaolon järjestäminen ja ohjaaminen.

Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajan tehtävät keskitetään VKST:n syyttäjäntoiminnan osaston poliisirikosyksikössä työskenteleville päätoimisille tutkinnanjohtajille ja erikseen määrättäville, osatoimisille tutkinnanjohtajille, jotka toimivat tutkinnanjohtajina erityistilanteissa (ohjeen kohta 2.5).

Poliisirikosyksikössä työskentelee sen päällikkönä toimiva valtionsyyttäjä sekä valtakunnansyyttäjän päättämä määrä erikoissyyttäjiä, aluesyyttäjiä ja osastosihteereitä. Poliisirikosyksikön päätoimisten tutkinnanjohtajien määräys tutkinnanjohtajan tehtävään on sidottu heidän määräaikaiseen virkaansa. Se on siis voimassa määräaikaisen viran päättymiseen asti. Määräaikaisen viran päätyttyä heillä on kuitenkin toimivalta hoitaa loppuun heillä määräaikaisuuden päättyessä avoimina olleet tutkinnanjohtajuusasiat.

Syyttäjälle osatoimiseen tutkinnanjohtajan tehtävään annettu määräys on voimassa syyttäjän hoidettavaksi jaettujen asioiden esitutkinnan loppuun saakka riippumatta tehtävänmääräyksen määräajasta.

Poliisirikosyksikköön on mahdollista laatia syyttäjäntoiminnan osaston päällikön vahvistama työjärjestys, jossa määrätään tarkemmin poliisirikosyksikölle kuuluvista tehtävistä.

1.2 Poliisirikosasiat ja niihin liittyvät keskeiset säännökset

Jos epäillään, että poliisimies on tehnyt rikoksen virkatehtävässään, esitutkintaa johtaa syyttäjä (esitutkintalaki 805/2011, 2 luku 4 § 1 mom.) Vaikka epäiltyä poliisirikosta ei olisi tehty virkatehtävän yhteydessä, syyttäjä voi päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi, jos rikoksen vakavuus tai asian laatu sitä muuten edellyttää. Näissä tapauksissa syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin epäiltynä on poliisimiehen lisäksi joku muu, jos se asian selvittämiseksi on tarkoituksenmukaista.

Syyttäjä ei kuitenkaan toimi tutkinnanjohtajana silloin, kun rikosepäily kohdistuu Syyttäjälaitoksen palveluksessa olevaan henkilöön, ellei erikseen toisin määrätä. Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana myöskään silloin, kun asia käsitellään menettelyssä, josta on säädetty laissa sakon ja rikesakon määräämisestä.

Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virkamiehet (valtioneuvoston asetus poliisista, 1080/2013). Esimerkiksi poliisilaitoksessa työskentelevät vartijat ja tutkintasihteerit eivät ole poliisimiehiä.

Syyttäjä toimii harkintansa mukaan tutkinnanjohtajana myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa. Epäiltyä rikosta ei tällöin ole tehty virkatehtävien yhteydessä.

Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana säännöksessä esitetyin tavoin myös, jos rikoksesta epäilty on tekohetkellä ollut poliisimies, mutta ei ole sitä enää tutkinnan aikana.

Tutkinnan johto on ollut tarpeen järjestää niin, ettei poliisiviranomainen voi omalla päätöksellään lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa. Tarkoituksena on ollut turvata esitutkinta epäillyn aseman siihen vaikuttamatta, samoin se, että yleisön luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen säilyy. Itse tutkinnan hoitavat poliisimiehet tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän ohjeiden mukaan.

2 Poliisirikosasioiden esikäsittely ja esitutkinta

2.1 Sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukaan käsiteltävät asiat ja liikennevirhemaksu

Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa 754/2010 (esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentti, jäljempänä sakkomenettelylaki, SakkomenL).

On mahdollista, että sakon tai rikesakon soveltuvuus ilmenee vasta esitutkinnan aloittamisen jälkeen. Vaikka tarkoituksenmukaisuussyyt tukisivat syyttäjän jatkamista tutkinnanjohtajana, sanottu säännös rajaa sakko- ja rikesakkoasiat syyttäjän tutkinnanjohtajuuden ulkopuolelle. Tämän vuoksi syyttäjän on siirrettävä tutkinnanjohtajuus poliisimiehelle tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa, kun siirrytään sakkomenettelylaissa säädettyyn menettelyyn.

Vastaavasti voi sakkomenettelyssä käsiteltävässä poliisirikosasiassa ilmetä teon vähäisyyttä osoittavia seikkoja, joiden perusteella tekijälle olisi SakkomenL 1 §:n mukaisen seuraamuksen määräämisen sijasta annettava huomautus.

Huomautus ei kuitenkaan ole sakkomenettelyssä käytettävissä oleva seuraamus, vaan siitä on säädetty erikseen esitutkintalaissa (SakkomenL 1 § ja 6 §). Esitutkinnan saa teon vähäisyyden perusteella jättää tutkinnanjohtajan päätöksellä toimittamatta tai lopettaa (esitutkintalaki 3 luku 9 §) ja antaa tällaisessa tapauksessa seuraamukseksi huomautuksen (10 luku 3 §).

Poliisirikoksissa tämä tarkoittaa, että toimivalta jättää esitutkinta toimittamatta tai lopettaa se ja antaa huomautus rikoksen vähäisyyden perusteella kuuluu syyttäjätutkinnanjohtajalle. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa asiaa on alettu käsitellä sakkomenettelyssä.

Poliisi voi itsenäisesti tehdä suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että seuraamuksena on rikesakko tai sakko. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia on ohjattava esitutkintalain 2 luvun 4 §:n mukaiseen menettelyyn, jossa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana.
Lisäksi on otettava huomioon, että tieliikennelain (2018/729) 160 §:n mukaan liikennevirhemaksun saa määrätä tässä laissa säädettyjen liikennerikkomusten seuraamuksena. Virhemaksun määrää 181 §:ssä tarkoitettu liikenteenvalvoja.

2.2 Ilmoituksen vastaanotto ja tutkintailmoituksen kirjaaminen poliisin tietojärjestelmään

Esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus, kun sille ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja pitää rikoksena (esitutkintalaki 3 luku 1 § 1 momentti). Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä. Kirjaamisvelvollisuus koskee esitutkintalain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan myös muuten esitutkintaviranomaisen tietoon tullutta epäiltyä rikosta, jos esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteistä luopumisen edellytykset eivät täyty.

Edellä mainitut säännökset ilmoituksen kirjaamisvelvollisuudesta koskevat esitutkintaviranomaisia, joita ovat esitutkintalain 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan poliisi (suojelupoliisia lukuun ottamatta), sekä rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset. 

Syyttäjä ei poliisirikosasian tutkinnanjohtajana toimiessaankaan ole esitutkintalaissa tarkoitettu esitutkintaviranomainen. Siten syyttäjä ei ole välittömästi vastuussa ilmoituksen kirjaamisesta poliisin tietojärjestelmään (esitutkintalaki 3 luku 1 §). 

Tutkinnanjohtajina toimivilla syyttäjillä on kuitenkin oikeus suorakäyttöisesti tallentamalla tai konekielisessä muodossa tallentamista varten luovuttaa poliisiasioiden tietojärjestelmään tietoja kyseisten tehtävien edellyttämässä laajuudessa (Poliisihallituksen 29.7.2022 antama tietolupa POL-2020-70407). Lisäksi esitutkintaviranomaisen ”on muutenkin noudatettava syyttäjän määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan asian selvittäminen 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla” (esitutkintalaki 5 luku 2 § 1 momentti).

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi näin ollen kirjata itse tai määrätä poliisin kirjaamaan poliisirikosasiaa koskevan ilmoituksen poliisin tietojärjestelmään, jos siihen on poikkeuksellisesti erityistä syytä. Sen sijaan syyttäjä ei voi määrätä poliisia jättämään ilmoitusta kirjaamatta. Jos ilmoituksessa väitetään, että poliisimies on syyllistynyt rikokseen, tai jos ilmi tulleiden seikkojen perusteella muuten on tarpeen arvioida poliisimiehen mahdollista syyllistymistä rikokseen, asia on käsiteltävä esitutkintalain 2 luvun 4 §:n tarkoittamassa järjestyksessä, jollei sitä käsitellä menettelyssä, josta on säädetty laissa sakon ja rikesakon määräämisestä.

Ilmoitus on kirjattava ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Väitteen poliisimiehen syyllistymisestä rikokseen voi esittää myös kuulustelussa. Kuulusteltavalta on tarvittaessa tiedusteltava, haluaako hän, että asiasta kirjataan rikosilmoitus. Samalla on selvitettävä rikosilmoituksen kirjaamisen merkitys ja sen aiheuttamat jatkotoimet.

Ilmoituksen vastaanottava poliisi kirjaa tutkintailmoituksen poliisiasiain tietojärjestelmään VKST:n piirikoodilla 1225. Tutkintailmoitukseen merkitään tutkinnanjohtajaksi erikseen ilmoitettava, VKST:ssä päätoimisena tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä. Tutkintailmoitukset kirjataan poliisin tietojärjestelmään asianomaisissa poliisin yksiköissä. Tutkintailmoituksen voi poikkeuksellisesti kirjata poliisin tietojärjestelmään myös VKST:ssä, jos erityiset tutkintasyyt sitä vaativat.
Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän aiemmin ratkaisemia asioita koskevien, samansisältöisinä uudistettujen tutkintapyyntöjen kirjaamisesta ja käsittelystä on annettu ohjeita jäljempänä kohdassa 2.15.

2.3 Tutkintailmoituksesta valtakunnansyyttäjän toimistoon tehtävä ilmoitus

Esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava syyttäjälle asiasta, jossa rikoksesta epäiltynä on poliisi, jollei asiaa käsitellä menettelyssä, josta on säädetty laissa sakon ja rikesakon määräämisestä (esitutkintalaki 5 luku 1 §).

Esitutkintaviranomaisen kirjaaman tutkintailmoituksen numero on ilmoitettava sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimiston virastosähköpostiin tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi. Tutkintailmoitukseen mahdollisesti liittyvät alkuperäiset asiakirjat ja muu materiaali on toimitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon.

Syyttäjän on pystyttävä harkitsemaan, ryhtyykö hän tutkinnanjohtajaksi myös muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta. Sama koskee tapauksia, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävissä. Tämän vuoksi esitutkintaviranomaisen ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tutkintailmoituksia, jotka on tehty poliisimiehistä, pois lukien rikesakko- tai sakkomääräysmenettelyssä käsiteltävät asiat. Ilmoituksesta täytyy selvästi ilmetä myös asiaan liittyvät muut epäillyt henkilöt.

2.4 Tutkinnanjohtajan määräytyminen 

Poliisiin kohdistuvan rikosepäilyn käsittely alkaa valtakunnansyyttäjän toimistossa, kun esitutkintaviranomainen on ilmoittanut sinne sähköpostitse (tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi) esitutkintaviranomaisen PATJA-tietojärjestelmään kirjaamasta tutkintailmoituksesta. Ilmoitukseen on merkitty tutkinnanjohtajaksi erikseen ilmoitettava poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä. 

Ilmoituksen saavuttua poliisirikosyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä yksikön tutkinnanjohtaja jakaa sen jollekin yksikön tutkinnanjohtajana toimivalle syyttäjälle. Tutkinnanjohtajuuksien jaossa on huomioitava poliisirikosyksikön syyttäjävirkojen vaativuustaso, kokemus ja muut oikeudenmukaiseen juttujakoon vaikuttavat seikat, samoin rikosasioiden jakaminen syyttäjien käsiteltäviksi niin, että turvataan asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti (laki syyttäjälaitoksesta 11.1.2019/32, 20 §). Vaativimmat asiat jaetaan yksikön erikoissyyttäjille ja yksikön päällikkönä toimivalle valtionsyyttäjälle.

Erityistilanteissa tutkinnanjohtajuus on mahdollista yksikön päällikön päätöksellä jakaa osatoimiselle tutkinnanjohtajalle (ohjeen kohta 2.5). Valtakunnansyyttäjä voi tarvittaessa määrätä poliisirikosasian tutkinnanjohtajaksi myös muun kuin poliisirikosyksikössä työskentelevän syyttäjän tai tässä ohjeessa tarkoitetun osatoimisen tutkinnanjohtajasyyttäjän.

Myös poliisirikosasioiden syyteharkinta ja mahdollinen syytteiden ajaminen eri oikeusasteissa keskitetään niin, että yleensä myös asian syyttäjäksi nimetään poliisirikosyksikössä toimiva syyttäjä. Tästä voi poiketa esteellisyysperusteella tai muusta erityisestä syystä, joka voi olla esimerkiksi jutun poikkeuksellinen laajuus. 

Poliisirikosasioiden syyteharkinta ja syytteiden ajaminen on mahdollista määrätä myös syyttäjäparin tai syyttäjäryhmän tehtäväksi. Kun syyteharkinta siirtyy poliisirikosyksikön ulkopuolella työskentelevälle syyttäjälle, asia on jaettava ensisijaisesti osatoimiselle tutkinnanjohtajasyyttäjälle (ohjeen kohta 2.5). Tarvittaessa juttu on mahdollista jakaa syyteharkintaan myös muulle poliisirikosyksikön ulkopuoliselle syyttäjälle, esimerkiksi jos tarvitaan tietyn erikoistumisalan osaamista. 

2.5 Osatoimiset poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajat

Syyttäjälaitoksessa toimii kerrallaan kaksi tai kolme valtakunnansyyttäjän määräämää osatoimista tutkinnanjohtajaa enintään kolmen vuoden pituisissa määräaikaisissa tehtävissä.  
Osatoimisten tutkinnanjohtajien tehtävät

1) Osatoimiset tutkinnanjohtajat toimivat tutkinnanjohtajina tai syyttäjinä niissä asioissa, joissa poliisirikosyksikön päätoimiset syyttäjätutkinnanjohtajat ovat estyneitä esimerkiksi jääviyden vuoksi. Päätoimisten syyttäjätutkinnanjohtajien ja keskusrikospoliisiin sijoitetun poliisirikosten tutkintayksikön poliisimiesten yhteistyö on jatkuvaa ja läheistä, joten kyseisiin poliisimiehiin mahdollisesti kohdistettavia tutkintapyyntöjä ratkaisemaan tarvitaan joku muu kuin päätoiminen syyttäjätutkinnanjohtaja. Sama koskee mahdollisesti syyteharkintaan eteneviä asioita, jotka koskevat kyseistä keskusrikospoliisin tutkintayksikköä.

2) Osatoimiset tutkinnanjohtajat toimivat tutkinnanjohtajina myös muissa erityistilanteissa. Niitä voivat olla esimerkiksi poliisirikosyksikön resurssitarve poikkeuksellisen laajoissa asioissa. Silloin osatoimiset tutkinnanjohtajat hoitavat ensisijaisesti vireille tulevia tavanomaisia asioita vapauttaen näin päätoimisten tutkinnanjohtajien työpanosta poikkeuksellisen laajojen asioiden hoitamiseen. 

3) Osatoimiset tutkinnanjohtajat osallistuvat poliisirikosasioiden koulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi.

2.6 Tutkinnanjohtajan tehtävät

Tutkinnanjohtaja päättää, toimitetaanko esitutkinta (esitutkintalaki 3 luku 3 § 3 momentti). Syyttäjällä on tutkinnanjohtajana toimiessaan samat tutkinnanjohtajan toimivaltuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla, päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä (esitutkintalaki 2 luku 4 § 2 momentti).

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, määrää tarvittavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä sekä vastaa esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä.
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajana toimiessaan antaa rikoksesta epäiltynä olleelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 §:n nojalla (esitutkintalaki 10 luku 3 §).

Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai sakkomääräysasiana (esitutkintalaki 2 luku 4 § 1 momentti). Tämän ohjeen kohdassa 2.1 mainituilla perusteilla tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei anna rikesakkoa eikä sakkovaatimusta käsiteltävänään olevassa asiassa, vaan siirtää asian sitä varten poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Syyteharkinnan tekee ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä.
Pyynnöt tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän päätöksen muuttamiseksi käsittelee

• tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä itse, jos pyynnössä on kyse asiaa koskevan uuden selvityksen merkityksen arvioinnista
• kyseisen asian syyttäjäntehtävistä huolehtiva syyttäjä, jos kyseessä on syyttäjälle osoitettu pyyntö määrätä esitutkinta toimitettavaksi ja erimielisyys koskee tutkinnanjohtajan tekemiä johtopäätöksiä
• valtakunnansyyttäjä, jos on kyse tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän päätöksen tai menettelyn laillisuutta koskevasta arvostelusta.

Hallintokantelut tutkinnanjohtajien menettelyn laillisuudesta käsittelee valtakunnansyyttäjä. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat käsitellä tällaisia kanteluita.
Syyttäjätutkinnanjohtajasta tehdyt rikosilmoitukset käsittelee poliisi tai valtioneuvoston oikeuskansleri, joka käyttää syyttäjien virkarikosasioiden syyttäjän toimivaltaa (katso laki syyttäjälaitoksesta 27 § 2 ja valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös 1.10.2019 dnro OKV/23/50/2019 laillisuusvalvojien työnjaosta syyttäjien virkarikosasioissa). 

2.7 Esitutkinnan aloittaminen ja siitä tehtävät ilmoitukset

Tutkinnanjohtajaksi määrätyllä syyttäjällä on toimivalta ratkaista, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja toimitetaanko esitutkinta. Poliisilla on tällainen toimivalta tapauksessa, jossa poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien yhteydessä ja jossa syyttäjä on päättänyt olla ryhtymättä tutkinnanjohtajaksi.

Jos poliisin tietoon tulee seikkoja, joiden vuoksi on tarpeen arvioida, onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, jota ei voi käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä, asia on saatettava tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän harkittavaksi. Esitutkinnan toimittaminen edellyttää, että asiassa on tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla syytä epäillä rikosta.

Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava ratkaisustaan jutun tutkijalle ennen esitutkinnan aloittamista. Jos tutkijaa ei ollut vielä määrätty, ilmoitus on tehtävä keskusrikospoliisiin poliisirikosten tutkintaryhmän päällikölle tai hänen määräämälleen kyseisen yksikön edustajalle.
Aloittamispäätöksen ajankohta on kirjattava poliisiasiain tietojärjestelmään. Jos syyttäjä päättää olla ryhtymättä tutkinnanjohtajaksi asiassa, jossa poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien yhteydessä, hän siirtää asian käsittelyn poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei vaadita, kun arvioidaan, onko asiassa aloitettava esitutkinta. On myös otettava huomioon, että esitutkinnan tarkoituksena on nimenomaan rikosten tutkiminen eikä mahdollisten muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen.

Pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei vielä ylitä esitutkintakynnystä. Esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet. Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rikosväitteen tueksi on oltava objektiivisesti havaittavissa olevia tosiseikkoja, jotka viittaavat jonkin rikoksen tunnusmerkistön voineen täyttyä.

Tutkintakynnystä on mahdollista eräissä rikoksissa määritellä myös siten, että tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää asiassa saatavaa ulkopuolista selvitystä, ei vain tutkintapyynnön tekijän omaa käsitystä rikosepäilystä. Esitutkintakynnys poliisirikosasioissa on sama kuin muissakin rikosepäilyissä.

Asiaan liittyvät seikat on ennen tutkinnanjohtajan päätöstä esitutkinnan aloittamisesta tarvittaessa selvitettävä erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 1 momentin tai 3 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla (esitutkintalaki 3 luku 3 § 2 momentti). Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimiin sovelletaan esitutkintalain säännöksiä soveltuvin osin.

Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimiin saa ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä (esitutkintalaki 3 luku 3 § 3 momentti). Oikeus ryhtyä tällaisiin esitutkintatoimiin koskee myös tapauksia, joissa tutkinnanjohtajana toimii tai mahdollisesti tulee toimimaan syyttäjä (HE 222/2010, s. 180).

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetuin tavoin lähettää tiedon esitutkinnan aloittamisesta ja tutkittavassa asiassa tutkinnan aikana ilmenneistä olennaisista muutoksista epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle. Tämä puolestaan ilmoittaa asiasta epäillyn poliisimiehen esimiehelle. Kyse on tutkinnanjohtajan ilmoituksesta virkamiehen esimiehelle, jonka tehtävänä on harkita virkamiesoikeudellisten toimenpiteiden, kuten virasta pidättämisen tai muiden asian vaatimien toimien tarvetta. 

2.8 Tutkinnanjohtajuus tapauksissa, joissa epäiltyinä on poliisimiehen lisäksi muita henkilöitä

Syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista (esitutkintalaki 2 luku 4 § 1 momentti). Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on mahdollisimman pian ilmoitettava poliisille, ottaako hän tutkinnanjohtajuuden myös muiden kuin poliisimiesten osalta. 

Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös näkökohtiin esitutkinnan riippumattomuudesta, uskottavuudesta ja tehokkuudesta. (Katso myös kohdan 2.14 ohje menettelystä poliisin tiloissa säilytetyn henkilön kuolemaa koskevissa tapauksissa.) Jotta esitutkinta olisi puolueetonta ja uskottavaa, syyttäjän ei tule toimia tutkinnanjohtajana Syyttäjälaitoksen palveluksessa olevaan henkilöön kohdistuvan rikosepäilyn osalta, ellei erikseen toisin määrätä.

2.9 Tutkinnanjohtajuus tapauksissa, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävissä

Syyttäjä voi rikoksen vakavuuden tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi, vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien yhteydessä (esitutkintalaki 2 luku 4 § 1 momentti). Jos syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta tällaisessa asiassa, hänen tulee siirtää asia poliisille mahdollisimman pian ilmoittamalla päätöksestään asiaa tutkivan yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Näissä tapauksissa poliisimiehen tekemäksi epäilty rikos tutkitaan aina muussa kuin hänen toimipaikkansa poliisiyksikössä (esitutkintalaki 2 luku 4 § 4 momentti).

Jos syyttäjä päättää ottaa poliisimiehen virkatehtävän ulkopuolella tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajuuden itselleen ja asiassa on poliisimiehen lisäksi muita epäiltyjä, syyttäjän tulee lisäksi ohjeen kohdassa 2.8 kerrotuin tavoin harkita, ottaako hän tutkinnanjohtajuuden myös heidän osaltaan. Myös tästä ratkaisustaan syyttäjän tulee ilmoittaa poliisille mahdollisimman pian.

2.10 Kahden tutkinnanjohtajan tilanteet

Jos syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta, tutkinnanjohtajana toimii muiden henkilöiden osalta poliisimies. Tällöin syyttäjä pyytää keskusrikospoliisiin sijoitetun poliisirikosten tutkintaryhmän päällikköä tai hänen määräämäänsä huolehtimaan siitä, että jutulle nimetään tutkinnanjohtaja muiden epäiltyjen kuin poliisimiesten osalta. Tutkinnanjohtajien on huolehdittava siitä, että tutkinnasta tulee näissä tapauksissa tutkinnallisesti järkevä kokonaisuus. (Katso myös kohdan 2.14 ohje menettelystä poliisin tiloissa säilytetyn henkilön kuolemaa koskevissa tapauksissa.)

Tutkinnanjohtajien on yhdessä koordinoitava tutkintatoimet ja huolehdittava tutkintojen yhtäaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei vastakkaisissa tutkinnoissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan.
Tutkinta on järjestettävä niin, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän, tutkinnanjohtajana toimivan poliisimiehen ja tutkijoiden yhteydenpito voidaan hoitaa sujuvasti henkilökohtaisten tapaamisten tai sähköisten välineiden avulla. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa jutussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita.

Tutkinnanjohtajien on keskenään sovittava tutkittavaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta.

2.11 Yhteistyö     

Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Kun asiasta on tehty esitutkintalain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu ilmoitus syyttäjälle, tutkinnanjohtajan on osaltaan huolehdittava esitutkintayhteistyön sujumisesta esitutkintalain 5 luvun 3 §:ssä säädetyin tavoin.

2.12 Poliisirikosyhdyshenkilöt

Jokaiseen poliisiyksikköön on nimetty poliisirikosyhdyshenkilö ja hänelle varahenkilö. Poliisirikosyhdyshenkilön kautta kulkee tieto poliisiyksikön poliisimiehiä koskevien poliisirikosasioiden etenemisestä poliisiyksikön päällikölle. Poliisirikosyhdyshenkilö toimii poliisirikosasioiden yhteyshenkilönä poliisirikosasioihin liittyvissä virkamiesoikeudellisissa asioissa. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot on ilmoitettava valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikköön.

Poliisihallituksessa poliisirikosyhdyshenkilö toimii yhdyshenkilötehtävänsä lisäksi poliisirikosasioiden vastaavana. Poliisirikosasioiden vastaava huolehtii asian kokonaisvaltaisesta edistämisestä Poliisihallituksen työjärjestyksen mukaisesti. Poliisirikosasioiden vastaava toimii yhdyshenkilönä Poliisihallituksen päätettäväksi siirtyneissä resurssikysymyksissä.

2.13 Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa

Jos joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti poliisin voimankäytön seurauksena tilanteessa, jossa voimankäytön edellytykset ovat sinänsä olleet olemassa, on tärkeää yleisen edun ja tapahtumaan osallisten henkilöiden oikeusturvan kannalta, että kyseisen toimivaltakeinon käyttämisen asianmukaisuus selvitetään perusteellisesti.

Tällaisessa tilanteessa poliisi ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjän toimistossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan syyttäjätutkinnanjohtajaan. Varalla oleva tutkinnanjohtaja ei tee päätöstä esitutkinnan aloittamatta jättämisestä vaan päättää ainoastaan kiireellisistä toimista ja tuolloin myös mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta. Jos kiireellisiä toimia ei varallaoloaikana tarvita, hän ilmoittaa asiasta normaaliin tapaan valtakunnansyyttäjän toimistoon.

2.14 Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytetyn henkilön kuoltua

Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään tutkinta (laki kuolemansyyn selvittämisestä, 459/1973). Oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä, jonka tekee poliisi, noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä ja Poliisihallituksen antaman ohjeen mukaista menettelyä.

Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 §:n 3 momentin (832/2011) mukaan poliisin on ilmoitettava syyttäjälle kuolemasta, joka on tapahtunut henkilön ollessa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetussa säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnassa vapautensa menettäneenä.

Ilmoitus syyttäjälle on tehtävä kirjaamalla asiasta S-ilmoitus nimikkeellä ”kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa tarkoitettu ilmoitus syyttäjälle”. Ilmoituksen numero on ilmoitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon sähköpostiosoitteella tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

Ilmoituksen jälkeen tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä seuraa kuolemansyyn selvittämistä ja määrää tehtäväksi esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikoksesta poliisimiestä tai poliisimiestä ja muuta henkilöä. Jos kyseinen muu henkilö on poliisin palveluksessa (esimerkiksi poliisilaitoksessa työskentelevä vartija), syyttäjän on toimittava tutkinnanjohtajana myös hänen osaltaan.
Jos tässä luvussa tarkoitettuun syyttäjälle ilmoitettavaan kuolemantapaukseen ei liity lainkaan poliisimiehiä, eikä siten ole tarpeen arvioida syyttäjän johtaman esitutkinnan toimittamisen edellytyksiä, syyttäjän pitää kuitenkin arvioida, onko syytä epäillä muiden poliisin palveluksessa olevien syyllistyneen rikokseen. Tarvittaessa syyttäjä määrää poliisin toimittamaan esitutkinnan (esitutkintalaki 5 luku 2 §). Tässä tapauksessa esitutkinnan määrännyt syyttäjä toimii asian syyttäjänä, ellei toisin määrätä. 

2.15 Esitutkinnan toimittamatta jättäminen, lopettaminen, rajoittaminen ja päättäminen, huomautuksen antaminen sekä uudistettujen tutkintapyyntöjen kirjaaminen ja käsittely

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 9 §:ssä tarkoitetuin perustein jättää esitutkinnan toimittamatta tai lopettaa sen. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi myös esitutkintalain 10 luvun 3 §:n nojalla antaa poliisimiehelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 §:n nojalla.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti esittää toimivaltaiselle syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista siten, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan. Näin voidaan menetellä, jos kyseisen rajoittamisperusteen edellytykset täyttyvät ja asia on laadultaan sellainen, ettei poliisirikosten tutkintaa kohtaan tunnetun luottamuksen ylläpitäminen edellytä esitutkintaa eikä asianomistajan intressi ole merkittävä. Esitutkinnan rajoittamispäätöksen poliisirikosasiassa tekevä syyttäjä lähettää tiedon esitutkinnan rajoittamispäätöksestä rajoittamisesityksen tehneen tutkinnanjohtajan lisäksi rikosasian asianosaisille, rikoksesta epäillyn poliisimiehen sijoitusyksikön poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle ja poliisirikosyksikköön.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi päättää esitutkinnan saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty tai ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta (esitutkintalaki 10 luku 2 § 2 momentti). Aloitetusta esitutkinnasta on tehtävä esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ennakkoilmoitus poliisirikosyksikköön tai erityistilanteissa mahdollisen syyteharkinnan tekevän syyttäjän toimipaikkaan.

Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on kuultava juttuun nimettyä syyttäjää, ennen kuin esitutkinta päätetään (esitutkintalaki 5 luku 3 § 1 momentti). Jos VKST:n poliisirikosyksikköön tulee käsiteltäväksi syyttäjätutkinnanjohtajan aiemmin ratkaisemaa asiaa koskeva uusi, sisällöltään aiempaa vastaava tutkintapyyntö, joka ei anna aihetta tutkinnanjohtajan aiemman päätöksen muuttamiseen, tehdään uudistetusta pyynnöstä ja tutkinnanjohtajan siihen antamasta ratkaisusta merkintä Sakariin, alkuperäisen asian huomautustietoihin.

Tutkinnanjohtajan ratkaisusta on ilmoitettava uudistetun pyynnön tekijälle, jolle voi tutkinnanjohtajan harkinnan mukaan samalla ilmoittaa, että mahdolliset uudet, samaa asiaa koskevat tutkintapyynnöt, joissa ei tuoda esille uusia, asiaan vaikuttavia seikkoja, ratkaistaan ja arkistoidaan alkuperäisen päätöksen yhteyteen, eikä siitä erikseen ilmoiteta uudistajalle.

Uudistettu tutkintapyyntö on toimitettava myös rikosilmoitusten kirjaamisesta vastaavalle poliisille. Samalla on ilmoitettava, ettei uusi pyyntö ole antanut aihetta muuttaa syyttäjätutkinnanjohtajan aiempaa päätöstä. Poliisi vastaa uudistetun pyynnön ja syyttäjätutkinnanjohtajan ratkaisun kirjaamisesta Patjaan oikeaksi katsomallaan tavalla. Poliisille pitää ilmoittaa Patjaan kirjaamista varten myös ne edellisessä kappaleessa tarkoitetut uudistetut tutkintapyynnöt ja niiden ratkaisut, joista ei erikseen ilmoiteta pyynnön tekijälle.
 
Jos uudistettu tutkintapyyntö tehdään poliisille, se siirretään sieltä normaaliin tapaan valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikköön syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi. Hän voi menetellä edellä kerrotulla tavalla, jos uudistettu pyyntö ei anna aihetta aiemman päätöksen muuttamiseen.

3 Yksikön syyttäjätutkinnanjohtajien käsiteltäväksi määrätyt syyteasiat

3.1 Syyteharkinnan tekevän syyttäjän määräytyminen

Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten syyteharkinta keskitetään poliisirikosyksikössä oleville syyttäjille. Tästä on mahdollista yksittäistapauksissa poiketa, jos se on tarkoituksenmukaista. Poikkeamisen perusteina voivat olla esimerkiksi jutun laajuus ja siihen liittyvä parisyyttämisen tarve, kielikysymykset sekä mahdollisen tuomioistuinkäsittelyn paikkaan liittyvät kysymykset.

Jos perustettavaksi tulisi syyttäjälaitoksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu syyttäjäpari tai syyttäjäryhmä, sitä vetää poliisirikosyksikön syyttäjä, ellei ole erityistä syytä määrätä toisin.

Esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ilmoitus syyttäjälle on tehtävä, kun tutkittavassa rikoksessa on epäiltynä poliisimies, eikä asiaa käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä (valtakunnansyyttäjän yleinen ohje VKS: 2023:3, kohta 2).

Kun syyttäjätutkinnanjohtaja aloittaa esitutkinnan (katso ohjeen kohta 2.7), hänen pitää huolehtia siitä, että asiassa tehdään esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ilmoitus valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikköön tai erityistilanteissa mahdollisen syyteharkinnan tekevän syyttäjän toimipaikkaan. Ilmoitus on tehtävä, vaikka tutkinnanjohtaja työskentelee samassa yksikössä.

Poliisirikosyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä jakaa asian jollekin yksikkönsä syyttäjälle siten, että hän ottaa huomioon poliisirikosyksikön syyttäjien virkojen vaativuustason, syyttäjien kokemuksen ja muut oikeudenmukaiseen juttujakoon vaikuttavat seikat. Hän huomioi myös syyttäjälaitoksesta annetun lain (11.1. 2019/32) 20 §:ssä säädetyin tavoin sen, että rikosasiat on jaettava syyttäjien käsiteltäväksi niin, että turvataan asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti.  Vaativimmat asiat jaetaan yksikön erikoissyyttäjille ja yksikön päällikkönä toimivalle valtionsyyttäjälle.

Yksittäisissä tapauksissa asia on mahdollista siirtää edellä mainitulla tarkoituksenmukaisuuteen liittyvällä perusteella jaettavaksi poliisirikosyksikön ulkopuoliselle syyttäjälle, syyttäjäparille tai syyttäjäryhmälle.

Poliisirikosyksikössä työskentelevät syyttäjät toimivat syyttäjinä myös muissa heille erikseen määrätyissä rikosasioissa.

3.2 Syyteharkinnan tekevän syyttäjän päätöksistä ilmoittaminen

Syyttäjien velvollisuudesta ilmoittaa valtakunnansyyttäjän toimistoon syyteharkintaansa tulleesta poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta määrätään paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetussa yleisessä ohjeessa VKS:2014:1.

Kun syyttäjä on tehnyt syyteharkinnan tai tuomioistuin ratkaisun poliisirikosasiassa, poliisimiehen esimiehellä eli poliisiyksikön päälliköllä voi olla aihetta harkita perusteita virkamiesoikeudellisiin tai muihin hallinnollisiin toimiin, kuten virantoimituksesta pidättämiseen. Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen viranomaisen on seurattava virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja olosuhteiden muututtua tarvittaessa tehtävä asiassa uusi päätös. Tämä edellyttää, että epäillyn poliisimiehen yksikön päällikkö saa tiedon syyttäjän syyteharkintaratkaisusta.

Syyttäjän on ilmoitettava päätöksestään nostaa syyte poliisirikosasiassa, samoin kuin syyttämättäjättämispäätöksestä, Poliisihallituksen poliisirikoskoordinaattorille ja epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Tämä puolestaan saattaa ilmoituksen epäillyn poliisimiehen esimiehen tietoon. Syytteen nostaneen syyttäjän on myös ilmoitettava jutun diaarinumero sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

Syytettä tuomioistuimessa poliisimiestä vastaan ajavan syyttäjän on ilmoitettava tuomioistuimen antamasta tuomiosta Poliisihallituksen ja poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Tuomio pitää ilmoittaa myös valtakunnansyyttäjän toimistoon sähköpostitse, tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

4 Syyttäjän varallaolo poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana ja kiireelliset toimet virka-ajan ulkopuolella

Syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta on annettu yleinen ohje VKS:2022: 1. Tämä ohje korvaa ohjeen VKS 2022:1 kohdassa 4 poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolosta määrätyn. 
Virka-ajan ulkopuolella tapahtuvia, kiireellisiä toimia vaativia asioita varten on olemassa poliisirikosten tutkinnanjohtajien varallaolojärjestelmä. VKST:n poliisirikosyksikön syyttäjät ovat kukin vuorollaan varalla poliisirikosyksikön päällikön vahvistaman vuorolistan mukaisesti. Vuorolista on myös nähtävillä Syyttäjälaitoksen Lexa-sivustolla.

Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 8.00. Varallaoloaika on varallaolovuoron aikainen virastoajan ulkopuolinen aika arkipyhät mukaan lukien. Varallaoloaika on arkisin kello 16.15–8.00 ja viikonloppuisin perjantaista kello 16.15 maanantaihin kello 8.00. Varalla olevan syyttäjän on oltava viipymättä tavoitettavissa puhelimitse varallaoloaikana.

Syyttäjä voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen, samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn tutkinnanjohtajan kanssa. Muista muutoksista vuorolistaan kuin syyttäjien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää valtakunnansyyttäjän poliisirikosyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä. 

Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjien kesken ja tarpeesta tehdä muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa poliisirikosyksikön päällikölle tai hänen määräämälleen henkilölle. 

Varalla olevan tutkinnanjohtajan on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimitse valtakunnallisessa poliisirikostutkinnanjohtajien päivystysnumerossa (sähköposti polrik.syyttaja(at)oikeus.fi on käytettävissä syyttäjätutkinnanjohtajien tiedottamista varten). Varallaolijoiden on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjän työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettavaksi tulevat asiat voivat vaatia myös niissä tehtäviä toimia.

Esitutkintaviranomaisen on virka-ajan ulkopuolella ilmoitettava epäillystä poliisirikoksesta varalla olevalle syyttäjätutkinnanjohtajalle. Tämä voi tarvittaessa jo ennen varsinaisen syyttäjätutkinnanjohtajan määräämistä päättää esitutkinnan aloittamisesta ja määrätä tutkinnan edellyttämistä kiireellisistä toimista. Jos asia ei vaadi kiireellisiä toimia varalla olevalta syyttäjätutkinnanjohtajalta, asiasta on ilmoitettava poliisirikosyksikköön normaalissa järjestyksessä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 §:n 3 momentin mukaisia tilanteita virka-ajan ulkopuolella.

Varalla oleva syyttäjätutkinnanjohtaja ei tee päätöstä siitä, ettei esitutkintaa toimiteta, vaikka katsoisi, ettei rikosta ole syytä epäillä. Koska päätöstä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ei yleensä ole tarpeen tehdä kiireellisesti varallaoloaikana, se kuuluu asiaan määrättävän syyttäjätutkinnanjohtajan tehtäväksi, elleivät erityiset syyt tapauskohtaisesti muuta vaadi.

Erityinen syy, jonka vuoksi varalla olevan tutkinnanjohtajan voi olla perusteltua ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaista asia välittömästi, voisi olla esimerkiksi varalla olevalle tutkinnanjohtajalle tapahtumapaikalta ilmoitettu tapaus, jossa poliisimies on vapaa-aikanaan syyllistynyt sellaiseen vähäiseen liikennerikkomukseen, jollaisesta tyypillisesti annetaan seuraamukseksi vain huomautus.

Poliisimies on oikeutettu tekemään eräitä kiireellisiä pakkokeinoja, joita ovat mm. kiinniottaminen (PKL 2 luku 1 §), takavarikoitavan esineen tai jäljennettävän asiakirjan haltuunotto (PKL 7 luku 8 §), paikanetsintä (PKL 8 luku 15 §:n 3 mom) ja kiireellisissä tapauksissa yleinen kotietsintä, paikanetsintä ja henkilöön kohdistuva etsintä (PKL 8 luku 15 §:n 3 mom ja 8 luku 33 §:n 1 mom), koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi (PKL 9 luku 2 §) ja henkilötuntomerkkien ottaminen (PKL 9 luku 3 §).

Varallaolovuorossa olevan syyttäjän on ilmoitettava tekemistään toimista poliisirikosyksikköön. Varallaolovuorossa oleva syyttäjä ei voi oma-aloitteisesti ottaa varallaoloaikana käsittelemäänsä asiaa hoidettavakseen varsinaisena tutkinnanjohtajana. 

Varalla oleva tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi tehdä ratkaisuja myös asiassa epäiltyinä olevien muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta. Sama koskee tapauksia, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien yhteydessä. Varalla oleva tutkinnanjohtaja voi näissä tapauksissa myös päättää, että hän ei tässä vaiheessa ota tutkinnanjohtajuutta itselleen, jolloin kiireellisistä toimista päättää poliisi. Syyttäjä voi silti tarvittaessa ottaa tutkinnanjohtajuuden itselleen myöhemmin.

Tiedot, joita lähetetään varalla olevan syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä esitutkintayhteistyön, syyteharkinnan ja syyttäjän haasteen antamisen yhteydessä, ovat yleensä salassa pidettäviä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 momentti 3 kohta). Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja. Salassa pidettävää aineistoa sähköpostitse lähetettäessä on käytettävä turvapostia. 
Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjän on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjälle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

5 Poliisirikosten syyttäjätutkinnanjohtajien toiminnan laillisuuden valvonta

Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toiminnan laillisuuden valvonnasta Syyttäjälaitoksessa vastaavat valtakunnansyyttäjän toimisto, syyttäjäalueet ja tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien esihenkilöt syyttäjälaitoksesta annetun lain ja Syyttäjälaitoksen työjärjestyksen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Sekä poliisirikosyksikön tutkinnanjohtajien että syyttäjäalueilla toimivien syyttäjätutkinnanjohtajien toiminnan laillisuuden valvontaa koskevia asioita käsittelee valtakunnansyyttäjän toimistossa lainkäyttöyksikön päällikön määräämä valtionsyyttäjä. Laillisuusvalvontatehtäviä on mahdollista antaa myös muille valtakunnansyyttäjän toimiston syyttäjille.

Valvontatehtävään määrätty valtionsyyttäjä valmistelee apulaisvaltakunnansyyttäjän vahvistettavaksi poliisirikosyksikön ja syyttäjäalueilla toimivien syyttäjätutkinnanjohtajien valvonnan vuosisuunnitelman. Hän toteuttaa suunnitelman mukaiset valvontatoimet sekä seuraa pistokokein syyttäjätutkinnanjohtajien toimintaa ja ratkaisuja. Lisäksi valtionsyyttäjä tekee yhteistyötä valtakunnansyyttäjän toimiston tietoyksikön kanssa, joka huolehtii Syyttäjälaitoksessa henkilötietojen käsittelyn valvonnasta, samoin kuin niiden tahojen kanssa, jotka poliisissa huolehtivat poliisirikosasioiden esitutkinnan laillisuuden valvonnasta. Hän myös koordinoi osaltaan poliisirikosasioiden tutkintaa koskevien valvontatoimien yhteensopivuutta.

Valtionsyyttäjä saattaa valvontatehtävässään tekemänsä havainnot tarpeen mukaan asianomaisten esihenkilöiden, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja yhteistyötahojen tietoon sekä raportoi toiminnastaan vuosittain apulaisvaltakunnansyyttäjälle.

Siltä osin kuin tutkinnanjohtajina toimivat syyttäjät hoitavat myös poliisirikosasioiden tai muiden asioiden varsinaisia syyttäjäntehtäviä, heidän toimintansa laillisuutta valvotaan Syyttäjälaitoksessa tehdyn syyttäjäntoiminnan laillisuusvalvonnan yhteydessä.

Tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toiminta kuuluu myös yleisten laillisuusvalvojien – eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin – valvontavaltaan.

Jukka Rappe
apulaisvaltakunnansyyttäjä

Tapio Mäkinen
valtionsyyttäjä