VKS:2025:1 Valtakunnansyyttäjän yleinen ohje eräistä oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen tietoon saatettavista asioista

YLEINEN OHJE
VKS:2025:1
Dnro SY/14/2025
24.1.2025
Voimassa 1.2.2025 - toistaiseksi
Korvaa ohjeen VKS:2015:1 Dnr 22/31/14

 

1 Tuomareiden epäillyt virkarikokset

Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää erityissyyttäjänä toimiva oikeuskansleri tai oikeusasiamies (Suomen perustuslaki 731/1999, 110 §, 1 momentti ja laki Syyttäjälaitoksesta 32/2019, 8 §). Muilla syyttäjillä ei siis ole syyteharkintavaltaa epäillyissä tuomareiden virkarikosasioissa.

Oikeuskansleri on pyytänyt esitutkintaviranomaisia ilmoittamaan tuomarin virkatoimessaan tekemäksi epäillystä rikoksesta oikeuskanslerinvirastoon. Valtakunnansyyttäjän, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kesken on sovittu, että myös syyttäjät ilmoittavat oikeuskanslerinvirastoon, jos tällainen asia tai sitä koskeva ilmoitus saapuu syyttäjälle.

On tilanteita, joissa esitutkintaviranomainen on päättänyt, ettei sille tuomarin virkatoimessaan tekemäksi epäillystä rikoksesta tulleen ilmoituksen perusteella ole syytä epäillä rikosta, ja tämän päätöksen vuoksi syyttäjää pyydetään määräämään esitutkinta toimitettavaksi. Tällöin syyttäjä selvittää, onko esitutkintaviranomainen jo ilmoittanut samasta rikosepäilystä oikeuskanslerinvirastoon. Tarvittaessa syyttäjän on tehtävä tämä ilmoitus.

Jos tuomarin epäilty virkarikos liittyy asiaan, joka oikeuskanslerinviraston sijasta on jo vireillä oikeusasiamiehellä, ja tämä seikka on syyttäjän tiedossa, ilmoitus tuomaria koskevasta virkarikosepäilystä on tehtävä oikeusasiamiehelle. Ilmoitus tehdään toimittamalla oikeuskanslerinvirastoon tai oikeusasiamiehen kansliaan kaikki ne tiedot ja asiakirjat, jotka asiasta ovat tulleet syyttäjälle.

2 Syyttäjien epäillyt virkarikokset

Valtakunnansyyttäjä ei voi määrätä toimitettavaksi esitutkintaa syyttäjän virkarikosta koskevassa asiassa, koska valtakunnansyyttäjällä ei ole syyteharkintavaltaa alaisiaan syyttäjiä koskevissa virkarikosasioissa.

Valtionsyyttäjää, johtavaa aluesyyttäjää, erikoissyyttäjää, aluesyyttäjää, apulaissyyttäjää sekä Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain 5 §:ssä tarkoitettua Euroopan syyttäjää ja valtuutettua Euroopan syyttäjää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa (laki Syyttäjälaitoksesta 27 § 2 momentti). Syyttäjänä on joko valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies taikka valtioneuvoston oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen määräämä syyttäjä.

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen sopimuksen mukaan poliisi ilmoittaa tutkittavikseen tulleista syyttäjien virkarikosasioista oikeuskanslerille. Jos tällainen ilmoitus tai asia saapuu poliisilta Syyttäjälaitoksen henkilöstöön kuuluvalle syyttäjälle, hänen on ilmoitettava asiasta oikeuskanslerille toimittamalla oikeuskanslerinvirastoon ne tiedot ja asiakirjat, jotka asiasta ovat tulleet syyttäjälle.

Jos syyttäjälle saapuneen ilmoituksen perusteella on tarpeen vasta arvioida, onko asiassa toimitettava syyttäjän virkarikosta koskeva esitutkinta, asia on siirrettävä poliisin tai oikeuskanslerin ratkaistavaksi.

3 Eräät muut oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaan kuuluvat asiat

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaan kuuluvat tuomioistuimet sekä muut viranomaiset ja virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muut julkista tehtävää hoitavat. Oikeuskansleri ja oikeusasiamies voivat määrätä syytteen nostettavaksi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa (perustuslaki 110 §). Heidän syyteoikeutensa ei siis ole rajattu vain virkarikoksiin, vaan syyteoikeus määräytyy oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan kohteen mukaan.

Mainituissa muissa kuin tuomareita koskevissa asioissa oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on rinnakkainen syyteoikeus syyttäjien kanssa. Tällaisissa asioissa on lähtökohtana ollut preventioperiaate: Asian käsittelee ja ratkaisee se syyttäjä tai laillisuusvalvoja, jolle asia on ensiksi saapunut. Jos syyttäjän käsiteltäväksi tulleen virkarikosasian tai muun edellä mainitun, laillisuusvalvontaan kuuluvan asian asiakirjoista tai muulla tavoin ilmenee, että sama asia saattaa jo olla oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen käsiteltävänä, syyttäjän on oltava yhteydessä asianomaiseen laillisuusvalvojaan sen selvittämiseksi, kumpi asian käsittelee ja ratkaisee.

Yhteydenpito on tarpeen myös, jos tällainen asia mahdollisesti liittyy oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen jo ratkaisemaan asiaan. Vastaava yhteydenpito on tarpeen syyttäjien kesken, jos syyttäjälle saapuva asia saattaa jo olla toisen toimivaltaisen syyttäjän käsiteltävänä.

4 Asianajajien epäillyt rikokset

Asianajajien toiminnan valvominen on säädetty oikeuskanslerin tehtäväksi (laki asianajajista (496/1958). Oikeuskanslerilla on oikeus panna vireille asianajajaa koskeva valvonta-asia, jos hän katsoo, että asianajaja laiminlyö velvollisuutensa (lain 6 §:n 3 momentti). Oikeuskanslerilla on myös oikeus vaatia Suomen Asianajajien (ent. Suomen Asianajajaliitto) hallitusta ryhtymään toimiin asianajajaa kohtaan, jos hän katsoo, ettei tällä ole oikeutta toimia asianajajana.

Oikeuskanslerin valvontatehtävää varten syyttäjän on ilmoitettava oikeuskanslerille asianajajaa koskevasta syytteestä, tuomiosta ja syyttämättäjättämispäätöksestä, jos epäilty rikos saattaa vaikuttaa hänen kelpoisuuteensa asianajajana tai alentaa asianajajakunnan arvoa. Sama syyttäjän ilmoitusvelvollisuus koskee luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia (laissa 715/2011). Tieto annetaan lähettämällä oikeuskanslerinvirastoon jäljennös syytteestä, tuomiosta tai syyttämättäjättämispäätöksestä.

5 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus ilmenevät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän sen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan valtakunnansyyttäjän toimiston virastopostiin valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

Ohjeen valmistelussa on kuultu valtioneuvoston oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja Suomen Asianajajia.

Ari-Pekka Koivisto
valtakunnansyyttäjä

Jenni Korvenmaa
syyttäjäylitarkastaja