VKS:2025:4 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta

YLEINEN OHJE VKS:2025:4
Dnro SY/2653/2025
Annettu 17.12.2025
Voimassa 17.12.2025 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2024:2

1 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta

1.1 Ohjeen soveltamisala

Tämä ohje koskee kahta valtakunnallista varallaolojärjestelmää:

yleisvarallaoloa
Eurojustin Suomen osaston tehtävistä huolehtivien syyttäjien varallaoloa.

Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolosta määrätään yleisessä ohjeessa VKS:2024:1 (SY/3286/2024).

Varallaolojärjestelmät ovat rikosasioiden käsittelyyn liittyvien välttämättömien ja
kiireellisten tehtävien hoitamista varten. Ohje koskee vain virastoajan (arkisin klo
8.00–16.15, Eurojust-varallaolossa klo 9.00–18.00) ulkopuolista aikaa.

2 Yleistä

Syyttäjälle kuuluvista tehtävistä huolehditaan lähtökohtaisesti virastoaikana niiden itsenäisten ja riippumattomien syyttäjien toimesta, jotka on määrätty hoitamaan kutakin asiaa alueellisen tai muun työnjaon perusteella. Välttämättömät ja kiireelliset syyttäjäntehtävät on kuitenkin pystyttävä hoitamaan myös virastoajan ulkopuolella tapauksissa, joissa asiaa hoitamaan määrätty syyttäjä ei ole tavoitettavissa tai asiaa ei ole vielä määrätty kenenkään syyttäjän hoidettavaksi.

Tarve syyttäjän toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen virastoajan ulkopuolella voi liittyä monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi rikosvastuun toteuttamiselta vaadittava joutuisuus ja taloudellisuus voivat edellyttää, että vaikeasti tavoitettavan henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva syyteharkinta suoritetaan ja syyte pannaan vireille syyttäjän antamalla haasteella välittömästi epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisen luona.

Vastaavasti voi syyttäjällä jo vireillä olevassa asiassa ilmetä virastoajan ulkopuolella
välttämätön tarve esimerkiksi pakkokeinoihin tai kansainväliseen oikeusapuun
liittyviin syyttäjän kiireellisiin toimenpiteisiin. Muista maista voi tulla virastoajan ulkopuolella Suomeen liittyviä kyselyitä, jotka vaativat pikaista koordinointia.

3 Yleisvarallaolo

3.1 Yleistä

Syyttäjien yleisvarallaolo kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitamista varten järjestetään Syyttäjälaitoksesta annetun lain 25 § 1 momentin nojalla. Lainkohdan mukaan valtakunnansyyttäjä voi järjestää syyttäjien varallaolon tarkoituksenmukaisella tavalla.

Syyttäjällä on syyttäjälaitoslain 10 §:n mukaan itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta. Hän tekee itsenäisesti ja riippumattomasti päätösvaltaansa kuuluvat, rikosoikeudellisen vastuun toteuttamista koskevat ratkaisut käsiteltävänään olevassa rikosasiassa. Syyttäjä on toimivaltainen syyttäjäntehtävissä koko maassa.

Syyttäjälaitoslain 25 §:n 3 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän varallaolotehtävään määräämällä syyttäjällä on kuitenkin varalla ollessaan toimivalta päättää toimenpiteistä toisen syyttäjän käsiteltäväksi määrätyssä asiassa, jos toimenpide ei siedä viivytystä.

Yleisvarallaolo koskee myös valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien rikosasioiden, kuten terrorismirikosten, syyttäjäntehtäviä. Niitä koskevissa asioissa voidaan virastoajan ulkopuolella ottaa yhteyttä yleisvarallaoloa hoitavaan syyttäjään, joka välittää yhteydenottopyynnön valtakunnansyyttäjälle tai apulaisvaltakunnansyyttäjälle tavoittelemalla heitä virkapuhelimesta ja sähköpostitse.

3.2 Varalla olevat syyttäjät

Valtakunnansyyttäjä määrää yleisvarallaolosta huolehtimaan ilmoittautumisten perusteella 17–26 syyttäjää määräajaksi. Määräystä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa ilmenneen tarpeen perusteella. Tehtävään määrättävällä syyttäjällä tulee olla vähintään viiden vuoden pituinen syyttäjäkokemus ja hänen virkasuhteensa on oltava voimassa koko tehtävämääräyksen voimassaolon ajan. Hänellä ei tule olla
tiedossaan yli kolme kuukautta kestävää, muusta kuin perhevapaasta tai muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä johtuvaa virkavapautta tai poissaoloa varalla oloon ilmoittautumisen hetkellä.

Jos tehtävään ilmoittautuu yli 26 syyttäjää, etusijan saavat ne, jotka eivät ole mukana poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa. Jos etusijan saaneita on yli 26, heistä saavat vuorostaan etusijan ne, joita ei ole edellisellä valintakierroksella määrätty yleisvarallaoloon. Muilta osin valinnat tehdään tarvittaessa arvonnan perusteella. Näin mahdollisimman moni syyttäjä saa mahdollisuuden toimia varallaolotehtävässä. Valtakunnansyyttäjän toimisto pyytää ennen uuden määräyksen antamista yleisvarallaolosta kiinnostuneita syyttäjiä ilmoittautumaan tehtävään.

3.3 Varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Valtakunnansyyttäjän toimisto huolehtii viikon pituisten varallaolovuorojen jakamisesta syyttäjille sekä vuorolistan ylläpidosta ja jakelusta asianomaisille tahoille. Voimassa oleva vuorolista on myös nähtävillä Lexassa > Syyttäjän työ > Päivystys. Vuorot vahvistaa valtakunnansyyttäjän toimisto.

Yleisvarallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 8.00. Varallaoloaika on varallaolovuoron aikainen, virastoajan ulkopuolinen aika (arkisin klo 16.15–8.00 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16.15 maanantaihin klo 8.00). Jos perjantai on arkipyhä, varallaolovuoro ja -aika alkavat kuitenkin jo klo 8.00.

Syyttäjä voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn syyttäjän kanssa. Kiireellisissä tilanteissa, joissa syyttäjä ei ehdi vaihtaa vuoroaan tai tulee estyneeksi kesken varallaolovuoronsa, esteestä tulee ilmoittaa viipymättä sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon sen virastosähköpostiosoitteeseen (virastoaikana lisäksi puhelimitse) ja varallaolomääräyksen antajalle. Jotta sijaistaminen saadaan järjestettyä mahdollisimman pikaisesti, esteilmoitus on toimitettava samalla sähköpostilähetyksellä myös muille vuorolistalla oleville syyttäjille.

Estyneen varallaolijan sijaistamiseen halukkaiden syyttäjien pitää ilmoittautua mahdollisimman nopeasti vastaamalla sähköpostiviestillä edellä mainitulle vastaanottajaryhmälle. Estyneen varallaolijan tulee tarvittaessa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hankkimaan itselleen sijainen myös muulla tavoin, esimerkiksi puhelimitse. Ensimmäisenä ilmoittautunut syyttäjä huolehtii sijaistamisesta. Hänen tulee aloittaa sijaistaminen välittömästi. Valtakunnansyyttäjän toimisto voi myös jakaa sijaistamisen useamman ilmoittautuneen syyttäjän kesken.

Muista vuorolistaan tehtävistä muutoksista kuin syyttäjien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää valtakunnansyyttäjän toimisto. Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjien kesken ja tarpeesta tehdä muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valtakunnansyyttäjän toimistolle.

Varalla olevan syyttäjän on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimitse valtakunnallisessa päivystysnumerossa ja sähköpostitse omassa, vuorolistassa ilmoitetussa virkasähköpostiosoitteessaan. Varallaolijan on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjän työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettaviksi tulevat asiat vaativat yleensä myös niissä tehtäviä toimenpiteitä.

Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjän on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjälle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

3.4 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Yleisvarallaolon tarkoituksena on varmistaa kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitaminen virastoajan ulkopuolisina aikoina. Kiireellisiä ja välttämättömiä ovat tehtävät, joiden siirtäminen virastoaikana säännönmukaisessa järjestyksessä hoidettaviksi ei ole mahdollista tai olisi omiaan aiheuttamaan asian käsittelylle huomattavaa ylimääräistä viivytystä, suuria lisäkustannuksia tai muuta merkittävää haittaa.

Varalla olevan syyttäjän on siksi hoidettava varallaoloaikanaan kaikenlaisia syyttäjän toimivaltaan kuuluvia tehtäviä, jos niiden kiireellisyys ja välttämättömyys sitä edellyttävät. Tyypillisesti voi varalla olevan syyttäjän tehtäväksi tulla esimerkiksi esitutkintayhteistyöhön, ulkomailla tehdyn rikoksen esitutkinnan aloittamisesta päättämiseen, pakkokeinoihin, syytteen vireillepanoon syyttäjän haasteella ja kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä, syyttäjän toimivaltaan kuuluvia
tehtäviä. Valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syyteharkintavaltaan kuuluviin asioihin liittyvistä varalla olevan syyttäjän tehtävistä on lausuttu kohdassa 3.1.

Kysymys tehtävän kiireellisyydestä ja välttämättömyydestä on ratkaistava tapauskohtaisessa kokonaisarvioinnissa. Siinä otetaan huomioon hyödyt ja haitat, joita liittyy tehtävän hoitamiseen varallaoloaikana tai vastaavasti lykkäämiseen virastoaikana hoidettavaksi.

Valtakunnallisen yleisvarallaolon tarkoituksena ei ole siirtää varalla olevien syyttäjien hoidettaviksi sellaisia tehtäviä, jotka säännönmukaisessa järjestyksessä määräytyvät syyttäjät voivat hoitaa virastoaikana ilman merkittävää haittaa. Varalla olevan syyttäjän tehtäviä tehtäessä on noudatettava kutakin toimenpidettä koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita samalla tavalla kuin säännönmukaisessa syyttäjäntoiminnassa. Varallaoloaikana käsiteltäviin asioihin voi kuitenkin liittyä
erityispiirteitä, minkä vuoksi seuraavassa esitetään joitakin varalla olevien syyttäjien hoidettaviksi tyypillisesti tuleviin asioihin liittyviä näkökohtia.

3.4.1 Esitutkintayhteistyö

Yhden kosketuksen periaatteella hoidettavassa asiassa, jossa varalla oleva syyttäjä tekee syyteharkinnan ja panee tarvittaessa jutun vireille syyttäjän haasteella epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisessa, kuuluu varalla olevalle syyttäjälle vastuu myös esitutkinnan riittävyyden ja asianmukaisuuden varmistamisesta. Syyttäjällä, joka huolehtii syytteen ajamisesta varalla olevan syyttäjän vireille panemassa jutussa, ei välttämättä ole edellytyksiä esitutkinta-aineistossa olevien
mahdollisten virheiden ja puutteiden korjaamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että varalla olevien syyttäjien antamilla haasteilla vireille pannut asiat käsitellään tuomioistuimessa yleensä vastaajan ollessa poissa ja tavoittamattomissa, korostuu varalla olevan syyttäjän vastuu esitutkinnan ja syyteharkinnan laadusta.

Varalla olevan syyttäjän on pyrittävä varmistamaan, että esitutkinta-aineistoon merkitään myös haastettavan henkilön äidinkieli ja muu hänen ymmärtämänsä kieli. Jotta tuomioistuin voi tarvittaessa varautua tulkin käyttöön istunnossa, on esitutkinta-aineistosta hyvä ilmetä myös, aikooko vastaaja saapua istuntoon henkilökohtaisesti.

Kun varalla oleva syyttäjä saa esitutkintaviranomaiselta tiedon asiasta, joka on mahdollisesti käsiteltävissä yhden kosketuksen periaatteella, syyttäjän on arvioitava, voidaanko juttu panna vireille välittömästi syyttäjän antamalla haasteella. Syyttäjän on annettava asian edellyttämät ohjeet esitutkintaa ja aineiston syyttäjälle toimittamista varten sekä sovittava esitutkintaviranomaisen .kanssa syyttäjän haasteen antamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Jos esitutkintaviranomainen pyytää varalla olevalta syyttäjältä toimenpiteitä tai kannanottoja, varalla olevan syyttäjän täytyy osana esitutkintayhteistyötä selvittää, onko kyseiselle jutulle jo määrätty säännönmukainen syyttäjä. Jos varalla olevan syyttäjän on välttämätöntä tehdä toimenpiteitä toisen syyttäjän käsiteltäväksi jaetussa asiassa, niistä on ilmoitettava viimeksi mainitulle syyttäjälle viivytyksettä.

3.4.2 Syytteen vireillepano syyttäjän antamalla haasteella

3.4.2.1 Yleistä

Syytteen vireillepanoa varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella käytetään ensisijaisesti asioissa, joissa se on kohdassa 3.4 tarkoitetulla tavalla kiireellistä ja välttämätöntä. Siten esimerkiksi esitutkintaviranomaisen kiinni ottaman henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva syyteharkinta ja syyttäjän haasteen antaminen välittömästi voi olla tarpeen, jos on kyse maasta poistumassa olevasta tai muuten vaikeasti tavoitettavasta henkilöstä, jota ei ole aihetta pidättää tai vangita. Jos sen sijaan epäillyn tiedetään olevan myöhemmin normaalisti tavoitettavissa, jutun välitön vireillepano syyttäjän haasteella ei yleensä ole välttämätöntä. Varalla oleva syyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan tehdä varallaoloaikana syyteharkinnan ja antaa haasteen myös muussa kuin tässä ohjeessa tarkoitetussa kiireellisessä asiassa, jos hän katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista.

Koska rikosasia tulee vireille syyttäjän antamalla haasteella silloin, kun haaste annetaan tiedoksi, ovat kiireellisiä
ja välttämättömiä toimenpiteitä tässä yhteydessä ainoastaan syyttäjän haasteen tiedoksi antamiseen tarvittavat toimenpiteet, eivät sen sijaan esimerkiksi asiakirjojen liittäminen AIPAaan tai asian siirtäminen viikonloppupäivystyksessä tuomioistuimelle.

Tavoitteena on, että esitutkinta ja syyteharkinta sekä vastaajan haastaminen tapahtuvat yhdellä kosketuksella. Siksi syyttäjän pitää näissä tapauksissa lähtökohtaisesti ottaa asianomistajan korvausvaatimus ajettavakseen. Näin vastaaja saa korvausvaatimuksen samalla tiedokseen, ja tuomioistuin voi ratkaista myös korvausvaatimuksen rikosasian käsittelyn yhteydessä.

Valtakunnansyyttäjän toimisto ylläpitää Lexassa tiedostoa, josta käyvät ilmi kunkin käräjäoikeuden määräämät, syyttäjän haasteella vireille pantavien asioiden käsittelypäivät, istuntopaikat ja muut syyttäjän haasteen yhteydessä huomioon otettavat tuomioistuinten antamat ohjeet ja määräykset. Lexa > Syyttäjän työ > Päivystys.

3.4.2.2 Menettely

Varalla olevan syyttäjän pitää syyttäjän haasteella vireille pantavaa asiaa valmistellessaan tehdä normaalit kirjaamistoimet ja syyteharkinnan edellyttämät toimet Syyttäjälaitoksen yhteisen AIPA-ohjeistuksen mukaisesti.

Syyttäjä laatii haastehakemuksen ja huolehtii sen välittömästä tiedoksi antamisesta. Syyttäjän haasteen antamisessa noudatettavasta menettelystä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 19 §:ssä ja siinä viitatuissa lainkohdissa.

Syyttäjän haasteen tiedoksi antaminen yhden kosketuksen menettelyllä hoidettavassa asiassa on yleensä tarkoituksenmukaisinta antaa esitutkintaviranomaisen tiedoksiantoon oikeutetun virkamiehen tehtäväksi. Syyttäjä voi tarvittaessa määrätä esitutkintalain 10 luvun 2 a §:n nojalla, että rikoksesta epäilty on velvollinen pysymään esitutkintaviranomaisen toimipaikassa syyttäjän haasteen tiedoksi antamista varten enintään kuuden tunnin ajan esitutkinnan päättämisestä.

Varalla olevan syyttäjän ja istuntopaikan syyttäjäalueen välinen työnjako

Haasteen antaneen syyttäjän on ilmoitettava esitutkintaviranomaiselle, että tämän on hyvissä ajoin ennen tuomioistuinkäsittelyä toimitettava valmis esitutkintapöytäkirja ja haastamisasiakirjat esitutkinnan verkkolevyn kautta AIPAasialle.
Haasteen antaneen syyttäjän on haastamisen jälkeen ilmoitettava sähköpostitse istuntopaikan syyttäjäalueen virastopostiin vireille panemastaan syytteestä ja muut asian yksilöimiseen liittyvät seikat, mukaan lukien AIPA-asianumero, jotta juttu löytyy AIPAsta.
Kyseiseen sähköpostiin syyttäjän on liitettävä erillisen ohjeen mukaisesti, oikein nimettyinä, syyteharkinnassa käytössä olleet kirjalliset todisteet, tai hänen on muulla tavoin toimitettava nämä todisteet ja muut liitettävät asiakirjat istuvan syyttäjäalueen käyttöön, ellei hän jo ole itse liittänyt niitä AIPAan.
Istuntopaikan syyttäjäalueen on välittömästi omien käytäntöjensä mukaisesti jaettava juttu jollekin istuntopaikan syyttäjäalueen syyttäjälle ja muutoinkin tehtävä ne toimet, joista on Syyttäjälaitoksen yhteisissä AIPA-ohjeissa varallaoloasioiden osalta tarkemmin ohjeistettu.
Istuntopaikan syyttäjäalue liittää haasteen antaneen syyttäjän toimittamat todisteet AIPAan, jos ne eivät siellä jo ole, ja/tai erottelee saapuneesta esitutkintapöytäkirjasta haastehakemuksessa mainitut todisteet, jos kaikki todisteet eivät ole olleet haastehakemuksen laatineen syyttäjän käytössä
syyteharkinnassa.
Istuntopaikan syyttäjäalue valvoo omien käytäntöjensä mukaisesti, että aineisto saapuu esitutkintaviranomaiselta ajoissa, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen istuntopäivää, ja toimittaa esitutkintapöytäkirjan ja erotellut todisteet käräjäoikeuteen.
Istuntopaikan syyttäjäalue toimittaa myös mahdollisen tilaamansa eurooppalaisen rikosrekisteriotteen tuomioistuimelle muun aineiston yhteydessä (tästä tarkemmin kohdassa 3.4.2.3).

Poikkeustilanteet

Mahdollisessa AIPAn käyttökatkotilanteessa päivystävä syyttäjä käyttää haastamiseen word-pohjia. Haasteen antaneen syyttäjän on ohjeistettava poliisi siirtämään asia AIPAan vasta arkena.
Haasteen antaneen syyttäjän syyttäjäalue vie asian AIPAan ja ilmoittaa istuntopaikan syyttäjäalueen virastopostiin vireille pannusta syytteestä sekä muista asian yksilöimiseen liittyvistä seikoista.
Istuntopaikan syyttäjäalueen on välittömästi omien käytäntöjensä mukaisesti jaettava juttu jollekin istuntopaikan syyttäjäalueen syyttäjälle ja muutoinkin tehtävä ne toimet, jotka varallaoloasioiden osalta on Syyttäjälaitoksen yhteisissä AIPA-ohjeissa tarkemmin ohjeistettu.
Istuntopaikan syyttäjäalue valvoo omien käytäntöjensä mukaisesti, että aineisto saapuu esitutkintaviranomaiselta ajoissa, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen istuntopäivää, ja toimittaa esitutkintapöytäkirjan sekä erotellut todisteet käräjäoikeuteen.

Kansainvälisliityntäiset asiat ja varalla olevan syyttäjän velvollisuudet

Jos varalla olevalle syyttäjälle tulee käsiteltäväksi luovutusasian täytäntöönpanoon liittyvä säilöasia, hänen velvollisuuksiinsa kuuluu laatia toimenpiteen edellyttämät asiakirjat ja kirjata asia AIPAan siitä annetun erillisen ohjeen mukaisesti. Säilöasiasta on ilmoitettava päivystävälle pakkokeinotuomarille ja Etelä-Suomen syyttäjäalueen kv-tiimin sähköpostiin [email protected].
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa (esim. pidätysmääräyksen EAW, jäädyttämispäätöksen FO tai tutkintamääräyksen EIO antaminen) varalla olevan syyttäjän velvollisuuksiin kuuluu laatia kv-toimenpiteen edellyttämät asiakirjat käyttäen niissä yleisesti käytössä olevia asiakirjapohjia. Tämän jälkeen hänen on toimitettava tarvittavat tiedot ja asiakirjat AIPAan kirjaamista varten sen syyttäjäalueen virkasähköpostiin, jolle asian jatkotoimet kuuluvat. Niissä tapauksissa, joissa syyttäjä on tiedossa, tiedot on toimitettava myös kyseisen syyttäjän sähköpostiin.

3.4.2.3 Rikosrekisteriotteet

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2020:69 mukaan tuomioistuimen on hankittava selvitys ulkomaisista tuomioista samoin edellytyksin kuin rikosrekisteriote kansallisestikin hankittaisiin, jotta aiempi rikollisuus voidaan ottaa huomioon rangaistuslajin valinnassa. Varalla olevalla syyttäjällä ei haastehakemusta laatiessaan ole yleensä käytössään kansallista tai eurooppalaista (ECRIS) rikosrekisteriotetta. Jotta rikosrekisteriotteen vaikutus seuraamukseen ei tule vastaajalle yllätyksenä, varalla olevan syyttäjän pitää mainita seuraamuskannanotossaan, mikä merkitys mahdollisilla rikosrekisterimerkinnöillä on seuraamusta määrättäessä.

Istuntopaikan syyttäjäalue tilaa ECRIS-rekisteriotteen – aina kun sen pyytäminen on tarpeen – viipymättä saatuaan varalla olevalta syyttäjältä tiedon asian vireillepanosta syyttäjän haasteella. Istuntopaikan alue ilmoittaa ECRIS-rekisteriotteen tilaamisesta tuomioistuimelle ja toimittaa sen myöhemmin tuomioistuimelle kohdassa 3.4.2.2. kuvatulla tavalla, samaan aikaan muun aineiston kanssa.

3.4.2.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen

Varalla olevan syyttäjän pitää haastetta antaessaan varmistua siitä, että vastaajan oikeudesta haastehakemuksen tulkkaukseen (tai käännökseen) on huolehdittu. Tieto siitä, millä kielellä ja miten haastehakemus on annettu tiedoksi, on toimitettava tuomioistuimelle asiakirjojen yhteydessä, jotta tuomioistuin voi huolehtia ROL 6 a luvun mukaisista velvoitteistaan.

Haasteen antaneen syyttäjän täytyykin muistuttaa esitutkintaviranomaista siitä, että tiedoksiantotodistukseen merkitään, millä kielellä asiakirjat on annettu tiedoksi ja onko tiedoksiannossa käytetty tulkkia.

3.4.2.5 Tuomioistuimelle ilmoitettavat asiat

Haasteen antaneen syyttäjän on huolehdittava siitä, että haastehakemukseen ja TI-info-sivulle tavanomaisesti kuuluvien tietojen, kuten vastaajan vapaudenmenetysajan, lisäksi tuomioistuimelle välittyvät seuraavat tiedot:

juttu on pantu vireille varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella
jutun käsittelypäivä ja mahdollinen käsittelyn kellonaika
ketkä henkilöt varalla oleva syyttäjä on jo haastanut istuntoon tai keille
henkilöille istunnosta on muulla tavalla ilmoitettu
vastaajan äidinkieli ja muu tämän ymmärtämä kieli
millä kielellä ja miten haastehakemus on annettu tiedoksi (käännös, tulkkaus)
henkilölle määrätty maahantulokielto, jos sellainen on tiedossa
haasteen varallaoloaikana antaneen syyttäjän virkapaikka ja yhteystiedot
istuntopaikan alue, jonka määräämä syyttäjä huolehtii syytteen ajamisesta ja jolle tuomioistuimen tulee toimittaa mahdolliset asian käsittelyä koskevat tiedot ja tiedustelut.

Istuntopaikan syyttäjäalue ilmoittaa tuomioistuimelle mahdollisesta ECRIS-rekisteriotteen tilaamisesta (tästä tarkemmin kohdassa 3.4.2.3)

3.4.3 Kansainväliset asiat

Varalla olevalle syyttäjälle ei kuulu Syyttäjälaitoksen yleisestä kansainvälisestä yhteydenpidosta huolehtiminen. Varalla olevan syyttäjän hoidettavaksi tuleva asia voi kuitenkin edellyttää välittömiä kansainvälisiä toimia, joista varalla olevan syyttäjän pitää huolehtia. Varalla oleva syyttäjä hoitaa asian lähtökohtaisesti loppuun ja vain poikkeustapauksissa lykkää asian hoitamista siihen, että asian säännönmukainen syyttäjä hoitaa asian virka-ajan alettua.

Varalla olevan syyttäjän kiireellisesti hoidettaviksi voi tulla esimerkiksi eurooppalaisen tai pohjoismaisen pidätysmääräyksen antaminen tai täytäntöön paneminen, omaisuuden jäädytyspäätöksen tekeminen tai täytäntöön paneminen tai eurooppalaisen tutkintamääräyksen vahvistamista koskevia asioita (menettelystä tarkemmin kohdassa 3.4.2.2).

Valtakunnansyyttäjän toimisto ylläpitää syyttäjien kansainvälisiä toimenpiteitä koskevia ohjeita Lexassa > Syyttäjän työ > Kansainväliset asiat.

3.5 Tietoturvallisuus

Varalla olevan syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä esitutkintayhteistyön, syyteharkinnan ja syyttäjän haasteen antamisen yhteydessä lähetettävät tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 3 kohta). Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja. Salassa pidettävää aineistoa sähköpostitse lähetettäessä on käytettävä turvapostia.

4 Eurojustin päivystävään koordinaatioon perustuva varallaolo

4.1 Varalla olevat syyttäjät, varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Eurojustin Suomen osaston varallaolo perustuu Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2018/1727) 19 artiklaan. Artiklassa edellytetään, että Eurojustin kunkin jäsenvaltion osastolla toimii ns. päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokaudenaikoina. Päivystävään koordinaatioon on oltava mahdollista saada yhteys joka päivä läpi vuorokauden.

Asetus antaa toimivallan hoitaa varallaolotehtäviä vain Suomen osaston kansalliselle jäsenelle, hänen varajäsenelleen ja avustajilleen sekä kansalliselle asiantuntijalle. Nämä henkilöt huolehtivat varallaolosta kukin viikon pituisella vuorollaan. Viikon pääsäännöstä on mahdollista poiketa, jos jokin käytännön tilanne kuten muut työtehtävät, loma, sairaus tai muu sellainen sitä vaatii.

Jos Eurojust-varallaolija on mukana myös yleisvarallaolossa ja/tai poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa, hän voi Eurojust-varallaolovuoronsa aikana hoitaa myös toista näistä muista varallaolotehtävistä. Varallaolovuoro vaihtuu kello 01 Suomen aikaa maanantaina. Varallaoloaikaan kuuluu kaikki muu aika paitsi arkipäivät kello 9–18 Suomen aikaa. Lisäksi varallaoloaikaan kuuluvat ne arkipyhät, jolloin Eurojust on kiinni. Viimeksi mainitut päivät poikkeavat jonkin verran Suomen arkipyhistä, ja näkyvät varallaololistan liitteenä olevasta Eurojustin Public holidays -listasta.

Kansallinen jäsen huolehtii siitä, että varallaolosta on laadittu varallaolovuorolista ja että varallaolovuorot jakautuvat syyttäjien välillä tasapuolisesti. Syyttäjät voivat vaihtaa vuoroja keskenään. Siitä on ilmoitettava Suomen osaston kansalliselle jäsenelle ja hallinnolliselle avustajalle. Hallinnollinen avustaja tekee tarpeelliset muutokset varallaololistaan.

Jos varallaolija sairastuu tai muusta syystä estyy hoitamasta varallaoloa, hänen tulee ottaa yhteyttä Suomen osaston kansalliseen jäseneen, joka päättää, miten loppuosa varallaolovuorosta hoidetaan. Jos kansallinen jäsen on estynyt hoitamasta asiaa (esim. on lomalla), asiasta päättää kansallisen jäsenen sijainen. Varallaolovuorolista on toimitettava sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen kv.syyttaja(at)oikeus.fi. Mahdollisista muutoksista on ilmoitettava samaan osoitteeseen.

4.2 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Varalla olevan syyttäjän on oltava tavoitettavissa Eurojustin hänen käyttöönsä antamasta puhelimesta kaikkina aikoina varallaoloaikana. Varallaolija vastaa niin Suomen viranomaisilta kuin muiden jäsenvaltioiden osastoilta tuleviin kiireellisiin yhteydenottoihin ja hoitaa niihin liittyvät tarpeelliset toimet. Yhteydenotot voivat tulla myös sähköpostitse. Pyydettyjen tietojen välittämisen ja eri valtioiden viranomaisten välisten yhteyksien luomisen lisäksi varallaolija välittää varallaolon aikana tulevia kiireellisiä tutkintamääräyksiä, pidätysmääräyksiä tai muita rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä määräyksiä ja pyyntöjä.

4.3 Tietoturvallisuus

Yhteydenpitoon ja toimenpiteiden hoitamiseen varalla oleva syyttäjä käyttää Eurojustin puhelinta ja sähköpostia, koska käsiteltäviin tietoihin sovelletaan Eurojustin tietoturvasäännöksiä.

5 Varallaolokorvaus

Varallaolosta tässä ohjeessa tarkoitetuissa varallaolojärjestelmissä maksettavista korvauksista määrätään erikseen (valtakunnansyyttäjän päätös syyttäjien varallaolokorvauksista 21.1.2022, dnro 112/13/20).

6 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Ohjetta päivitetään tarvittaessa. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan valtakunnansyyttäjän toimiston virastopostiin [email protected]

7 Allekirjoitukset

Ari-Pekka Koivisto, valtakunnansyyttäjä

Jenni Korvenmaa, syyttäjäylitarkastaja