VKS:2026:1 Valtakunnansyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat

YLEINEN OHJE
VKS:2026:1
Dnro SY/202/2026
2.2.2026
Voimassa 1.3.2026 – toistaiseksi
Kumoaa VKS:2014:1, dnro 18/31/14

1 Säädöspohja

Valtakunnansyyttäjän toimiston tehtävänä on muun ohella ohjata ja kehittää Syyttäjälaitosta ja syyttäjäntoimintaa, vastata Syyttäjälaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta sekä valvoa syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta (laki Syyttäjälaitoksesta 4 §).

Ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esihenkilönä toimivan valtakunnansyyttäjän tehtävänä on muun ohella toimia syyttäjänä asioissa, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa käsiteltäväkseen, päättää syyttäjän valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan oikeuteen sekä valvoa ja edistää syyttäjäntoiminnan oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta (laki Syyttäjälaitoksesta 3 § 2 momentti ja 11 §).

Valtionsyyttäjät toimivat syyttäjinä heidän käsiteltävikseen määrätyissä asioissa. Lisäksi valtionsyyttäjät avustavat valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa sekä muissa hallinnollisissa tehtävissä (laki Syyttäjälaitoksesta 13 § 2 momentti ja VNA Syyttäjälaitoksesta 4 §).

Syyttäjälaitoksen keskushallintoyksikkönä toimivalla valtakunnansyyttäjän toimistolla on lisäksi rekisterinpitäjälle kuuluvia velvollisuuksia, joiden täyttämiseksi sen on kerättävä tietoja henkilötietojen luovuttamisesta Euroopan talousalueen ulkopuolelle syyttäjien käsittelemissä asioissa.

2 Ilmoitusvelvollisuus

Edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi on syyttäjäalueilla toimivien syyttäjien viipymättä ilmoitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon seuraavista käsiteltäväkseen tulleista tai muuten tietoonsa tulleista asioista:

Yhteiskunnallisesti merkittävät, yleistä järjestystä ja turvallisuutta vakavasti vaarantavat tai merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön tekemäksi epäillyt rikokset sekä rikokset, joilla on poliittinen vaikutin.
Rikokset, jotka ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran, tai jotka muusta syystä saattavat herättää valtakunnallista tai laajaa alueellista huomiota tai joilla voi olla yleistä merkitystä ennakkotapauksena.
Rikokset, joista epäillyt henkilöt kuuluvat NATO SOFA -sopimuksen tai Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) soveltamisalaan, mukaan lukien toisen NATO-maan asevoimien jäsenet, näiden siviilihenkilöstön jäsenet tai huollettavat.¹
Rikokset, joiden tutkintavastuu on keskusrikospoliisilla, ja sotilasrikokset, joiden tutkintavastuu on Pääesikunnalla.
Rikoslain 11 luvun sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan, 12 luvun maanpetosrikokset, 13 luvun valtiopetosrikokset tai 14 luvun rikokset poliittisia oikeuksia vastaan.
Rikoslain 34 a luvun terrorismirikokset.
Rikokset, joiden tekijän tai osallisen epäillään olevan valtiollinen toimija.
Syyttäjään tai hänen lähipiiriinsä syyttäjän virkatoimen tai -aseman takia kohdistuneet rikokset.
Virkamieheen tai merkittävässä julkisessa luottamustehtävässä olevaan henkilöön tämän virka- tai luottamustoimen tai -aseman takia kohdistuneet, tavanomaisesta poikkeavat rikokset.
Syyttäjän tekemäksi epäillyt rikokset. Syyttäjän tekemäksi epäillystä virkarikoksesta on ohjeen VKS:2025:1 mukaisesti ilmoitettava myös Oikeuskanslerinvirastoon.
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 24 §:ssä tarkoitetut sananvapausrikokset.
Rikosasiat, joissa syyttäjä oikeusapua pyytäessään tai antaessaan tai muuten on siirtänyt henkilötietoja Euroopan talousalueeseen kuulumattomaan maahan tai kansainväliselle järjestölle. Siirroista on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) siirtojen päivämäärät ja ajankohdat, b) vastaanottava toimivaltainen viranomainen, c) siirtojen perusteet, d) siirretyt henkilötiedot (laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa 41–44 §).
Rikos- tai muut asiat, jotka on muista kuin kohdissa 1–12 mainituista syistä tarpeen saattaa valtakunnansyyttäjän toimiston tietoon.

3 Ilmoitusmenettely

Ilmoita kohtien 1–2 ja 4–13 asioista tämän ohjeen liitteenä 1 olevalla ilmoituslomakkeella ja liitä mukaan tarvittaessa tutkintailmoituksen jäljennös tai muu selostus asiasta. Lähetä ilmoitus sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimiston virastopostiin [email protected].

¹) Ohjeet NATO-asioiden (tämän ohjeen luettelokohta 3) ilmoittamisesta valtakunnansyyttäjän toimistoon ovat liitteessä 2.

Tee ilmoitus heti, kun olet saanut tiedon asiasta ja sen luonteesta (tämän ohjeen kohdat 1–13) tai muusta perusteesta, jonka vuoksi asia on ilmoitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon. Mainitse ilmoituksessa, minkä kohdan mukaisesta asiasta on kyse. Tarvittaessa selosta tarkemmin ilmoittamisen perustetta. Ilmoituksessa voit myös pyytää toimia, kuten oikean syyttäjäalueen valintaa tai syyttäjäparin tai syyttäjäryhmän määräämistä.

Ilmoituksen tekee ensi sijassa se syyttäjä, jolle asia on jaettu joko esitutkintalain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ennakkoilmoituksen perusteella, esitutkinnan rajoittamisesityksenä tai syyteharkintaan saapuneena asiana. Esihenkilön on valvottava ilmoitusmenettelyn noudattamista. Esihenkilö voi myös itse tehdä ilmoituksen jo asian jakovaiheessa.

Jos valtakunnansyyttäjän toimisto ei ota juttua ratkaistavakseen, se ei erikseen ilmoita tästä paikallissyyttäjälle. Siksi paikallissyyttäjän on normaaliin tapaan jatkettava syyttäjäntehtävien hoitamista asiassa, josta hän on ilmoittanut valtakunnansyyttäjän toimistoon, ellei asia ole valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva.

Jos valtakunnansyyttäjän toimisto ottaa asian käsiteltäväkseen tai tekee asiassa jonkin muun toimen, se ilmoittaa tästä syyttäjälle viipymättä.

Ari-Pekka Koivisto
valtakunnansyyttäjä

Sampsa Hakala
valtionsyyttäjä

Liite 1 Ilmoitus valtakunnansyyttäjän toimistoon

Lomake Ilmoitus valtakunnansyyttäjän toimistoon

Liite 2 Pikaohje: Syyttäjän ilmoitusvelvollisuus valtakunnansyyttäjälle eräissä NATO- ja DCA-asioita koskevissa tilanteissa

1. Johdanto

NATO-SOFA- ja DCA-sopimusten voimaantulon myötä valtakunnansyyttäjälle on säädetty velvollisuus ilmoittaa sopimusvaltiolle Suomessa tapahtuneista epäillyistä rikoksista, kun epäilty on Suomessa vapautensa menettäneenä. Lisäksi valtakunnansyyttäjällä on yksinomainen toimivalta päättää Suomen rikosoikeudellisen tuomiovallan käyttämisestä tilanteessa, jossa kysymyksessä on NATO-SOFA -sopimuksen VII artiklan 3 kappaleen c kohdassa tarkoitettu sopimusvaltioiden rinnakkaisen tuomiovallan tilanne.
Voidakseen täyttää sopimuksiin perustuvat velvoitteensa valtakunnansyyttäjän tulee saada syyttäjäalueilta viivytyksettä tieto sellaisista vireillä olevista, syyttäjien tietoon tulleista rikosasioista, jotka liittyvät yllä kuvatuilla tavoilla NATO-SOFA- tai DCA-sopimuksen perusteella Suomessa oleskelevaan henkilöstöön tai heidän huollettaviinsa.

2. Kiireelliset tilanteet, joissa NATO- tai DCA-sopimusten alainen henkilö on Suomessa vapautensa menettäneenä

2.1 Säädöspohja

Syyttäjillä on kiireellinen ilmoitusvelvollisuus valtakunnansyyttäjälle tilanteessa, jossa Suomessa tehdystä rikoksesta epäillään NATO- tai DCA-sopimuksen nojalla harjoitukseen osallistuvaa henkilöä (yleensä sotilasta) tai henkilöä, johon muuten sovelletaan jompaakumpaa sopimusta, ja joka on tai on ollut Suomessa vapautensa menettäneenä.
NATO-SOFA -sopimuksen (24/2024) VII artiklan 5 kappaleen b kohdan mukaan:

”Vastaanottajavaltion viranomaiset ilmoittavat viipymättä lähettäjävaltion sotilasviranomaisille, jos joukkojen tai siviilihenkilöstön jäsen tai näiden huollettava on pidätetty.”

NATO-SOFAn voimaanpanolain (124/2024) 6 §:n mukaan yllä mainitun ilmoituksen tekee valtakunnansyyttäjä.

On huomattava, että vaikka NATO-SOFAn VII artiklan 5 b koskee sanamuotonsa mukaan vain pidättämistä, ilmoittamisvelvollisuuden tulkitaan kattavan myös kiinnioton samalla tavalla kuin jäljempänä US-joukkoja koskevan DCA-sopimuksen 13 artiklassa on nimenomaisesti mainittu.

Vastaavasti Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-puolustussopimuksen (70/2024) 13 artiklan 1 kohdan mukaan:
”Jos Suomen viranomaiset ottavat kiinni tai pidättävät USA:n joukon jäsenen tai tämän huollettavan, ne ilmoittavat asiasta viipymättä USA:n joukkojen viranomaisille.”

DCA-lain (485/2024) 8 §:n mukaan ilmoituksen kiinniottamisesta ja pidättämisestä USA:n joukkojen viranomaisille tekee valtakunnansyyttäjä.

2.2 Kiireellinen ilmoittamisprosessi syyttäjälaitoksessa

Ilmoitusvelvollisuutensa täyttääkseen valtakunnansyyttäjän tulee saada rikosepäilyä koskevat tarpeelliset tiedot paikallissyyttäjiltä ripeästi ja saumattomasti, ajankohdasta riippumatta. Prosessi on pääpiirteittäin seuraava:

Esitutkintaviranomainen ilmoittaa syyttäjälle henkilön kiinniottamisesta tai pidättämisestä
- virastoaikana syyttäjäalueelle, jossa asia on heti jaettava jonkun syyttäjän käsiteltäväksi, tai suoraan VKST:lle
- virastoajan ulkopuolella valtakunnallisessa yleisvarallaolovuorossa olevalle syyttäjälle
Ilmoitusta käsittelevä syyttäjä selvittää esitutkintaviranomaiselta tapauksen perustiedot;
- epäillyt rikokset sekä kiinniotetun henkilön tiedot ja hänen palvelusyksikkönsä Suomessa yhteystietoineen. Käytännössä yhteydenpidossa voi hyödyntää kyseisen harjoituksen tai joukko-osaston suomalaista yhteysupseeria. Harjoitustilanteessa yhteysupseerin tiedot on ilmoitettu paikalliselle poliisilaitokselle.
- onko henkilön kiinniotto jo palvelusyksikön tiedossa
Syyttäjä ilmoittaa mainitut perustiedot valtakunnansyyttäjälle
- virastoaikana VKST:n virastopostiin kiireellisyysmaininnoin
- virastoajan ulkopuolella puhelimitse tai tekstiviestillä suoraan VKS:lle, AVKS:lle tai tämän sijaisena toimivalle VKST:n syyttäjäntoiminnan osaston päällikölle virkapuhelimeen
Valtakunnansyyttäjä arvioi, vaatiiko asia kiinniotosta tai pidättämisestä ilmoittamisen lisäksi VKS:n toimivaltaan kuuluvaa Suomen tuomiovallan käyttämiseen liittyvää päätöksentekoa (NATO SOFA VII artiklan mukainen tuomiovallan luovuttaminen tai pyytäminen sekä näihin ratkaisuihin ehkä liittyvä päätös esitutkinnan toimittamisesta tai toimittamatta jättämisestä)
Valtakunnansyyttäjä huolehtii kiinniotosta ilmoittamisesta lähettäjävaltion sotilasviranomaisille
- virastoaikana vastaanottajan selvittäminen ja yhteydenotto tehdään VKST:stä
- virastoajan ulkopuolella VKS määrää asiasta ilmoittaneen yleisvarallaolijan välittämään ilmoituksen kiinniotetun sotilaan palvelusyksikölle Suomessa, taikka varmistamaan, että sillä jo on tieto kiinniotosta

3. Tilanne, joissa sopimusvaltioiden rikosoikeudellinen tuomiovalta on rinnakkainen

3.1 Säädöspohja

NATO-SOFA -sopimuksen (24/2024) VII artiklassa säädetään tuomiovallan jakautumisesta lähettäjä- ja vastaanottajavaltioiden kesken. Tuomiovalta voi olla yksinomainen tai rinnakkainen. Rinnakkaisesta tuomiovallasta säädetään VII artiklan 3 kappaleen c kohdassa.

NATO-SOFA -lain (124/2024) 2 §:n 1 momentin mukaan rinnakkaisen tuomiovallan tilanteissa Suomen tuomiovallan käyttämisestä ja siihen liittyvästä esitutkinnan toimittamisesta, toimittamatta jättämisestä tai lopettamisesta päättää valtakunnansyyttäjä.

Lain 2 §:n 2 momentin mukaan rinnakkaisen tuomiovallan tilanteisiin liittyvät ilmoitukset ja pyynnöt muille valtioille tekee ja vastaanottaa valtakunnansyyttäjä.

DCA-sopimuksen (70/2024) 12 artiklan 1 kohdan mukaan Suomi on NATO-SOFA-sopimuksen VII artiklassa yksilöidyissä rinnakkaisen tuomiovallan tilanteissa lähtökohtaisesti luopunut rikosoikeudellisesta tuomiovallasta USA:n lähettämiä henkilöitä kohtaan.

Suomen viranomaiset voivat saman artiklan 2 kohdan mukaan kuitenkin erittäin tärkeänä pidetyissä yksittäistapauksissa peruuttaa tuomiovallasta luopumisen. Tämä on tehtävä antamalla kirjallinen lausuma USA:n joukkojen toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kolmekymmenen päivän kuluessa siitä, kun Suomi on vastaanottanut USA:n joukkojen kirjallisen ilmoituksen artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tapahtumasta.

DCA-lain (485/2024) 5 §:n 1 momentin mukaan valtakunnansyyttäjä tekee päätöksen peruuttaa Suomen tuomiovallasta luopuminen.

3.2 Vireillä olevista, rinnakkaisen tuomiovallan rikosasioista ilmoittaminen syyttäjälaitoksessa

Syyttäjien tulee ilmoittaa valtakunnansyyttäjälle, mikäli heidän tietoonsa tulee NATO-SOFA -sopimuksen VII artiklan 3 kappaleen c kohdassa tarkoitettu, Suomessa tapahtunut epäilty rikos, jossa valtioiden tuomiovalta on rinnakkainen. Ilmoitus tulee tehdä valtakunnansyyttäjän toimistoon (virastopostiin) viivytyksettä.

Syyttäjien tulee annetun ohjeen lisäksi perehtyä asiaa koskeviin, alla mainittuihin sopimuksiin ja lakeihin.

NATO-SOFA -sopimus (24/2024)
NATO-SOFA -laki (124/2024, SopS 23/2024)
DCA-sopimus (70/2024)
DCA-laki (485/2024, SopS 69/2024)