Hyppää sisältöön

Ei esitutkintaa PAF:in rahapeleistä

Syyttäjälaitos
22.7.2013 15.40
Tiedote

 

Valtionsyyttäjä on tänään keskusrikospoliisin esityksestä päättänyt, ettei esitutkintaa käynnistetä siitä, onko Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys (PAF) toimeenpannut internetissä rahapelejä myös mantereella ja näin syyllistynyt rahapelirikokseen.

PAF:lla on maakunnanhallituksen myöntämä lupa toimeenpanna rahapelejä Ahvenanmaalla. Poliisihallitus on pyytänyt keskusrikospoliisia selvittämään, onko PAF toimeenpannut rahapelejä myös mantereella ja näin ollen syyllistynyt rahapelirikokseen. PAF:lla ei ole arpajaislain vaatimaa lupaa toimeenpanna rahapelejä mantereella, mutta myös mantereen pelaajilla on ollut mahdollisuus osallistua rahapeleihin internetissä. Viime vuodenvaihteessa lailla myönnettiin Veikkaus Oy:lle ja Raha-automaattiyhdistykselle (RAY) yksinoikeudet rahapeleihin Suomessa.

Nyt suoritetussa alustavassa selvityksessä ilmeni seikkoja, jotka puhuivat sekä esitutkinnan puolesta että sitä vastaan. Ainakin ajoittain PAF on harjoittanut melko aggressiivista rahapelien markkinointia internetissä olevilla suomenkielisillä pelisivustoillaan. Aggressiivinen markkinointi voi tietyin edellytyksin täyttää rahapelirikoksen tunnusmerkistön. Toisaalta maakunnanhallitus on pyrkinyt Poliisihallitukselta saamaan vastauksen siihen, mikä PAF:n toiminnassa mahdollisesti olisi laitonta. Poliisihallitus on katsonut, että jo se, että mantereella asuvilla on mahdollisuus osallistua rahapeleihin, tekee toiminnan laittomaksi. Valtionsyyttäjä kuitenkin yhtyy maakunnanhallituksen kantaan, ettei pelkkä mahdollisuus osallistua peleihin vielä tee toiminnasta lainvastaista. Laki edellyttäisi aktiivista toimintaa PAF:lta. Näissä olosuhteissa maakunnanhallitus on tulkinnut niin, että toiminta on laillista ja ilmoittanut kantansa PAF:lle. Rahapelirikos on rangaistavaa ainoastaan tahallisena.

Poliisihallituksella on lain mukaan mahdollisuus kieltää laiton rahapeli tai sen markkinointi ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakko. Tätä mahdollisuutta Poliisihallitus ei ole käyttänyt. Valtionsyyttäjä pitää tätä keinoa tehokkaampana ja ensisijaisesti käytettävänä, jos toiminta joltakin osin olisi lainvastaista. Vasta sen jälkeen, kun uhkasakolla tehostettu kielto osoittautuisi tehottomaksi, tulisi harkita esitutkinnan tarvetta.

Lisätietoja antaa valtionsyyttäjä Christer Lundström, p. 050 525 0736