Syyttäjä ei hae purkua hovioikeuden tuomioon hiihdon dopingvyyhdissä

Tuomioon johtaneessa STT:n uutisoinnissa hiihtäjä Jari Räsäsen oli väitetty hankkineen ja käyttäneen ruotsalaisesta sairaalasta anastettua Genotropin-kasvuhormonia. Hiihtoliiton johdon oli väitetty olleen kiinnostunut hankkimaan lisää hormonia samasta lähteestä. Vaikka myöhemmässä petosoikeudenkäynnissä Räsäsen on todettu salanneen EPO:n käyttönsä ja lajipäällikkö Pekka Vähäsöyringin puolestaan muun ohella salanneen sen, että hiihdon valmennuksessa oli käytetty myös kasvuhormonia, ei uutisointia ole sellaisenaan todettu paikkansa pitäväksi.

Käräjäoikeus on hovioikeuden hyväksymässä (Helsingin hovioikeus 26.9.2012 nro 2560) ratkaisussaan todennut, että STT oli ollut uutisoinnissaan "oikeilla jäljillä" (s. 192) ja että uutiset olivat olleet käytännössä "melkein totta" (s. 195). Ratkaisussa on pidetty selvänä, että korvausten kannalta herjausoikeudenkäynnissä salatut tiedot olivat olleet merkityksellisiä, minkä johdosta Räsänen ja Vähäsöyrinki on tuomittu rangaistuksiin törkeästä petoksesta. Herjausoikeudenkäynnissä on kuitenkin vaadittu ja tuomittu korvauksia myös henkilöille, joita ei ole myöhemmin joko tuomittu tai edes syytetty petoksista. Asiassa onkin kysymys useista eri henkilörelaatioista, joista osaan Räsästä ja Vähäsöyrinkiä koskevalla rikostuomiolla ei ole välitöntä liityntää.

Kalske on asiaa arvioidessaan lähtenyt siitä, että tapahtumainkulku olisi rikosprosessin eri vaiheissa ollut ainakin osittain toisenlainen, mikäli Räsäsen ja Vähäsöyringin salaamat asiat olisivat olleet tiedossa. Hovioikeus on kuitenkin vielä 26.9.2012 antamassaan ratkaisussakin todennut (s. 6), että Räsäsellä ja Vähäsöyringillä oli sinänsä ollut peruste ryhtyä STT:n uutisten johdosta oikeudellisiin toimenpiteisiin. Uutisointia, johon on olennaisesti sisältynyt väite tiettyyn anastettuun kasvuhormonierään ryhtymisestä, ei ole osoitettu edelleenkään sellaisenaan oikeaksi.

Ottaen huomioon tuomion purkamiselle laissa asetetut tiukat vaatimukset Kalske on katsonut, ettei asian avaaminen virallisen syyttäjän toimenpitein ole perusteltua. Kalskeen näkemys ei vaikuta muiden asianosaisten mahdollisuuksiin turvautua halutessaan ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin. Viime kädessä ratkaisuvalta asiassa on korkeimmalla oikeudella, jos asia saatetaan sen harkittavaksi.

Lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta rikosasiassa syytetyn eduksi on säädetty oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:ssä. Purkuhakemuksen tekemiselle syytetyn eduksi ei ole säädetty määräaikaa.

Lisätietoja antavat:

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske p. 029 56 20802

Valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen p. 029 56 20886