Syyttäjälaitoksen työkuorma riskirajalla

Syyttäjänvirastoihin saapui viime vuonna runsaat 84 000 asiaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta yhteensä n. 700 asialla. Ratkaisuja tehtiin noin 400 enemmän kuin asioita saapui, joten vanhaa rästiä saatiin hieman purettua.

Lisäksi syyttäjät ratkaisivat n. 168 000 rangaistusmääräysasiaa, joista enemmistö oli ylinopeussakkoja.

"Kokonaisuutena katsoen viime vuonna työmäärä ja resurssimme olivat vielä nipin napin tasapainossa", valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen toteaa.

"Mitään merkkejä työmäärän vähentymisestä ei ole. Siihen nähden lähivuosien resurssikehitys hirvittää. Vuosi 2014 on vaarassa jäädä historiaan viimeisenä vuotena, jolloin rikosasioissa vielä laajasti toteutui kansalaisten perusoikeus rikosasian käsittelystä ilman viivästyksiä", Nissinen jatkaa.

Kaikkien asioiden keskimääräinen syyteharkinta-aika pysyi edellisvuosien tasolla, hieman alle kahdessa kuukaudessa. Asiaryhmittäin oli vaihtelua. Vaativissa asioissa, kuten talousrikoksissa, syyteharkinta suoritettiin keskimäärin alle neljässä kuukaudessa.

Syyttäjillä avoinna olevien vanhimpien asioiden määrä kasvoi. Kaikkiaan vuoden 2014 lopussa syyttäjänvirastoissa oli avoinna lähes 14 000 asiaa. Niistä yli yhden vuoden vanhoja asioita oli 212 (168 kpl vuonna 2013), 9-12 kk vanhoja 787 (530), 6-9 kk vanhoja 1 383 (1 263) ja alle puoli vuotta avoinna olleita asioita 11 439 (12 133). Yli vuoden vanhoista asioista 38 oli lisätutkinnassa, eli syyteharkintaa niissä ei voitu suorittaa loppuun ennen esitutkintaviranomaisilta pyydettyjen tutkimusten valmistumista.

"Vanhimmat avoimet asiat ovat erityisessä seurannassa sekä virastoissa että valtakunnallisesti. Kaikille vanhoiksi päässeille asioille on sovittu tavoitteellinen valmistumisen ajankohta, jonka toteutumista valvotaan.

Juttujen yleinen ikärakenne vaihtelee virastoittain. Pahimmin ruuhkautuneita ovat Pohjanmaa, Oulun seutu, Helsinki ja Ahvenanmaa, kun taas Kaakkois-Suomessa, Lapissa ja Länsi-Suomessa tilanne on huomattavasti parempi", kertoo Nissinen.

"Lakimuutoksista johtuen syyttäjät ovat viime vuonne tehneet entistä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä poliisin kanssa. Odotan sen edelleen vähentävä sellaisten asioiden määrää, jotka syyttäjälle toimitettuina joudutaan palauttamaan lisätutkintaan. Vaativatkin asiat saadaan yhteistyöllä tutkituksi kerralla kunnolla", Nissinen korostaa.

Valtakunnansyyttäjän mukaan olennaista työkuorman hallinnassa on myös lainsäädännön kehitys.

"Rikosjuttujen käsittelyä pitää ennakkoluulottomasti uudistaa ja virtaviivaistaa. Nyt sillä työllä on jo kiire. Esimerkiksi todistelu hovioikeudessa voisi tapahtua käräjäoikeudessa tallennettuun aineistoon tukeutuen ilman syyttäjän läsnäoloa. Seuraamme tarkasti, kertyykö tänä vuonna käyttöönotetusta syyteneuvottelumenettelystä resurssisäästöjä syyttäjille."

"Suurin ja ikävin yllätys työmäärien kehityksessä viime vuonna oli ns. poliisirikosasioihin sitoutuneen työpanoksen merkittävä kasvu", toteaa Nissinen.

Yleisin syyttäjän ratkaisu asiassa on syytteen nostaminen (69 %), mutta huomattava osa asioista jää myös syyttämättä (13 %) tai syyttäjän päätöksellä loppuun asti tutkimatta (15 %). Syytteistä käsitellään kirjallisessa menettelyssä ilman oikeuden istuntoa n. 40 %.

Lisätietoja paikallisten syyttäjänvirastojen tilastoista saa ko.syyttäjänvirastoista.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus, p. 029 56 20820