Tutkinnanjohtajan tiedote: Vantaan Kaivokselassa 20.2.2021 tapahtuneesta poliisin aseenkäytöstä ei aloiteta esitutkintaa

Esitutkintaa laukauksen ampuneen poliisimiehen menettelystä ei aloiteta, koska asiassa ei ole syytä epäillä, että poliisimiehen menettely olisi täyttänyt jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Hätäkeskus oli yöllä 20.2.2021 antanut useille poliisipartiolle kiireellisen tehtävän Vantaan Kaivokselaan. Tehtävän mukaan asuinkerrostalon portaikossa oli mieshenkilö aseen kanssa. Kohteeseen ehti ensimmäisenä lähistöllä ollut Helsingin poliisilaitoksen partio, joka koostui kolmesta valmiusyksikkö Karhuun kuuluvasta poliisimiehestä.

Partio oli kohdannut kohdehenkilön porraskäytävässä ja käskyttänyt tätä luopumaan aseestaan sekä varoittanut voimakäytöstä, myös ampuma-aseen käytöstä. Kohdehenkilö oli edelleen lähestynyt partion jäseniä ase kädessään, jolloin yksi partion jäsenistä on ampunut porraskäytävässä alaviistosta tähdätyn laukauksen kohdehenkilön alaraajaan pakaran kohdalle.

Kohdehenkilön ase osoittautui myöhemmin ampuma-asetta erehdyttävästi muistuttaneeksi ilma-aseeksi. Porraskäytävässä nopeasti kehittyneessä tilanteessa vain kohdehenkilöllä on voinut olla tieto aseen luonteesta. Kohdehenkilön saama ampumahaava ei ole ollut hengenvaarallinen.

Poliisin voimakäyttöön ja/tai hätävarjeluoikeuden käyttöön liittyy aina merkittävä yhteiskunnallinen selvittämisintressi. Selvittämisintressi on sitä suurempi, mitä ankarampaa voimakeinoa on käytetty tai mitä ankarammalla tavalla mahdollista hätävarjeluoikeutta on käytetty. Selvittämisintressi liittyy kansalaisten oikeusturvaan suhteessa valtiovaltaa kohtaan ja toisaalta myös viranomaistoiminnan luotettavuuteen ja legitiimisyyteen.

Selvittämisintressi konkretisoituu voimankäyttö ja/tai hätävarjelutilanteissa siten, että esitutkinnan käynnistäminen "matalalla kynnyksellä" voi olla välttämätöntä, jos muilla keinoin ei ole saatavissa riittävän luotettavaa kuvaa tapahtumien kulusta. Vain tapahtumien kulusta saatu riittävä ja luotettava selvitys mahdollistaa tapahtumassa toimineiden henkilöiden menettelyn kestävän oikeudellisen arvioinnin.

Nyt esillä olevassa tapauksessa on esiselvityksessä saatu niin kattava ja luotettava selvitys tapahtumien kulusta, että tutkinnanjohtaja on voinut suorittaa laukauksen ampuneen poliisin menettelyn oikeudellisen arvioinnin esiselvitykseen perustuen.

Tässä tapauksessa poliisin menettelyä on arvioitu ensisijaisesti poliisin voimakäyttöä ja aseenkäyttöä koskevien säännösten näkökulmasta (poliisilaki 2 luku 18 § ja 19 §). Asetta käyttäneen poliisimiehen menettelyä on tässä tapauksessa mahdollista arvioida myös rikoslain 4 luvun 4 §:n tarkoittaman hätävarjelun näkökulmasta. Lievempää voimakeinoa kuin ampuma-aseen käyttäminen ei ko. tilanteessa ole ollut käytettävissä kohdehenkilön toiminnan pysäyttämiseksi.

Tutkinnanjohtaja Tapio Mäkinen on päättänyt, että esitutkintaa asiassa ei toimiteta. Asiassa ei ole syytä epäillä, että laukauksen ampunut poliisimies olisi syyllistynyt asiassa rikokseen.

Tutkinnanjohtajan päätöksen (nro 21/290, asianro R 21/108) voi tilata Etelä-Suomen syyttäjäalueelta, etela-suomi.syyttaja(at)oikeus.fi, puh. 029 562 2100.

Lisätietoja: tutkinnanjohtaja, erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen, puh. 0400 771 658