Mika Tepponen aloitti apulaissyyttäjänä Porissa vuoden 2023 alussa. Takana oli 20 vuoden ura poliisina, ja hakeutuminen Syyttäjälaitokseen tuntui luontevalta jatkumolta virkauralla. 

– Olen opiskellut poliisin työn ohessa Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Poliisin työn kautta minulle oli jo muodostunut jonkinlainen käsitys syyttäjän työstä, mutta komennuksella valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikostiimissä sain siitä vielä paremman kuvan, Mika Tepponen kertoo.

Yhteistyö syyttäjien kanssa ja työskentely valtakunnansyyttäjän toimistossa olivat hänelle erittäin positiivisia kokemuksia. Ne kannustivat Tepposta hakeutumaan itsekin syyttäjäksi.

Poliisirikostiimi käsittelee poliiseja koskevat rikosepäilyt

Poliisirikostiimi työskentelee valtakunnansyyttäjän toimistossa. Tiimiin kuuluu syyttäjiä, heitä avustavia poliiseja ja osastosihteeri. Poliisirikostiimi on pieni yksikkö, ja yhteistyö on tiivistä. 

– Kahden vuoden komennukseni aikana sain työskennellä erittäin ammattitaitoisten, motivoituneiden ja ennen kaikkea hauskojen ihmisten kanssa. Tiimin hyvä henki ja välitön, luottamukseen perustuva ilmapiiri pitivät työn erittäin mielekkäänä ja työtehon hyvänä, Tepponen kuvailee. 

Poliisin rooli poliisirikostiimissä on valtaosin tiedon keräämistä ja siirtämistä. Poliisin toimintaa koskevia ilmoituksia tulee paljon, ja juttujen kirjo on laaja.

– Oli kiinnostavaa lähestyä tuttua poliisin työtä eri näkökulmasta. Turhauttavinta sen sijaan oli moneen kertaan ratkaistujen asioiden käsitteleminen yhä uudelleen. Tällaisten juttujen perkaaminen syö uskomattoman paljon työaikaa. Mutta se kuuluu niihin töihin, jotka vain pitää tehdä. 

Valtakunnansyyttäjän toimistossa työskentely mahdollisti Tepposelle myös Syyttäjälaitoksen koulutuksiin osallistumisen, ja hän pyrki hyödyntämään hyvää koulutustarjontaa. Syyttäjälaitoksen koulutuksiin ja poliisirikostiimin itse järjestämiin koulutuksiin osallistuminen antoi kuvaa myös laajemmin syyttäjän työstä.

Tuutorit auttavat uuden uran alkutaipaleella 

Poliisirikostiimin komennuksen päätyttyä Tepponen aloitti apulaissyyttäjänä. Se on yleensä ensimmäinen askel syyttäjän uralla, ja apulaissyyttäjällä on vielä vähäisesti kokemusta syyttäjän työstä. 

– Syyttäjänä aloittaminen on ollut mielenkiintoista. Vaikka rikosasiat ovat aiemman ammatin myötä varsin tuttuja, syyttäjän työ kohdistuu eri vaiheeseen rikosprosessia. Työssä on ollut paljon uuden oppimista, perehtymistä ja oman näkemyksen kalibrointia, Tepponen kertoo. 

Uuteen tehtävään perehtymisessä on hänen mukaansa auttanut erityisesti ansiokas tuutoritoiminta. Tuutorit ovat jaksaneet kärsivällisesti auttaa ongelmien ratkomisessa omien töidensä ohella. Myös toimipaikan muut syyttäjät ovat ottaneet erittäin hyvin vastaan, ja kaikki ovat tarjonneet apuaan. 

– Kun lähdin poliisirikostiimistä, myös siellä syyttäjät muistuttivat mahdollisuudesta kysyä tarvittaessa neuvoa. Enpä ole törmännyt yhteenkään syyttäjään, joka olisi kieltäytynyt auttamasta. 

Syyttäjän työ on poliisin työhön verrattuna paljon itsenäisempää.

– Työ syyttäjänä on vastuullista, ja siihen kytkeytyy paljon lainkäyttövaltaa. Työhön on toki ohjeistusta, mutta päätöksenteko on täysin itsenäistä. 

Syyttäjällä ei ole työaikaa, joten omaan työntekoon voi vaikuttaa. Se antaa vapautta oman vapaa-ajan järjestelyihin. 

Jos syyttäjän työ kiinnostaa, Tepponen kannustaa hoitamaan opinnot kunnolla. 

– Siitä on hyötyä ja todennäköisesti apua myös rekrytoinnissa. Myös harjoittelumahdollisuudet kannattaa käyttää opiskeluvaiheessa. Syyttäjän työ on mielenkiintoista ja itsenäistä, mutta työmäärää ei saa pelätä.

Rita Härmälälle syyttäjän työ on arvovalinta. 

– Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on minulle keskeinen arvo, jonka puolesta haluan toimia. Syyttäjänä sitä saakin toteuttaa monessa. Lisäksi olen kokenut syyttäjän roolin hyvin mielekkääksi, koska jutuissa saa olla aktiivisesti mukana, jopa esitutkinnan alkumetreiltä aina viimeiseen tuomioistuinpäätökseen asti.

Härmälä on opiskellut kaksikielisen oikeustieteen maisterin tutkinnon ja lisäksi oikeuspsykologiaa avoimessa yliopistossa.

Härmälä on työskennellyt Syyttäjälaitoksessa noin kolme vuotta. Hän aloitti harjoittelijana valtakunnansyyttäjän toimistossa Helsingissä. 

– Jatkoin harjoittelua vielä Espoon ja Helsingin toimipaikoissa. Harjoittelun aikana valmistuin opinnoistani ja suureksi ilokseni sain jatkaa töitä, ensin apulaissyyttäjänä ja sen jälkeen aluesyyttäjänä Helsingissä.

Uran alussa syyttäjä pääsee käsittelemään rikosaiheita laidasta laitaan

Syyttäjälaitoksessa kannustetaan syyttäjiä työskentelemään uran alussa erilaisten juttutyyppien parissa, jotta aloittelevalle syyttäjälle kertyy vankka perusosaaminen. Tämän jälkeen syyttäjä voi erikoistua tiettyihin teemoihin. 

– Käsittelen kaikenlaisia rikoksia, mutta ylivoimaisesti tyypillisin rikosnimike on pahoinpitely. Kuulun yksikköön, jonka juttukanta on painottunut henkilöihin kohdistuneisiin rikoksiin, joten lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia tulee enimmäkseen hoidettua.

Tulevaisuudessa Härmälää kiinnostaisi työskennellä naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan, seksuaalirikosten, viharikosten sekä kansainvälisten asioiden parissa. 

– Haluaisin myös oppia lisää poliisi- ja virkarikoksista.

Empaattiset esihenkilöt ja osaavat lähikollegat ovat korvaamaton tuki

Syyttäjän työ on itsenäistä, mutta haastavien kysymysten kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

– Pallottelen eri ratkaisuvaihtoehtoja usein syyttäjäkollegoiden ja etenkin osaavien tutoreidemme kanssa. Meillä on myös paljon harjoittelijoita, joista on iso apu syytteiden ja syyttämättäjättämispäätösten luonnostelussa.

Monet laajat ja monimutkaiset rikoskokonaisuudet keskittyvät Etelä-Suomen syyttäjäalueelle, missä Härmälä työskentelee. Suuritöiset syyteharkinnat ja oikeusjutut hoidetaan pari- tai tiimityönä. 

– Syyttäjäparityössä kaksi syyttäjää ajaa juttua yhdessä. Lisäksi meillä on syyttäjäryhmiä isommille juttukokonaisuuksille. Syyttäjäparin käyttö on myös hyvä tapa opettaa aloittelevaa syyttäjää. Silloin aloittavan syyttäjän pariksi tulee kokeneempi syyttäjä. 

Työhön kuuluu paljon vakavia ja raskaita asioita. Härmälä sanoo, että ilman kollegoiden tukea ja myötäelämistä hän ei voisi kuvitellakaan, miten työtä jaksaisi hoitaa. 

– Omalle polulleni on myös siunaantunut kompetentteja ja empaattisia esihenkilöitä, joilta olen saanut korvaamatonta tukea sekä vaikeina hetkinä että läpi ajoittain kiireisen arjen.

Työyhteisö on Härmälän mukaan yksi työn parhaista puolista.

– Se on upea ja kannustava ja antaa iloa haastavillakin hetkillä. 

Seuraa meitä somessa, jos syyttäjän työ kiinnostaa

Syyttäjän työ vaatii Härmälän mielestä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, punnita eri vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä vaihtoehtojen välillä.

– Lisäksi syyttäjällä pitää olla kyky mukautua eri tilanteisiin ja reagoida muutoksiin joskus hyvinkin nopeasti.

Jos syyttäjän työ kiinnostaa, Härmälä kannustaa seuraamaan Syyttäjälaitoksen somekanavia

– Esimerkiksi Instagram-tililtämme löytyy esimerkkejä syyttäjän työpäivistä. Meille saa myös laittaa viestiä ja kysellä vierailuaikaa. Olemme järjestäneet vierailuita opiskelijajärjestöille eri toimipaikkoihin. 

Reija Karjalainen on ollut mukana kehittämässä yhtenäisiä toimintatapoja Pohjois-Suomen syyttäjäalueelle. Siinä avainasemassa on ollut avoin keskustelu, jossa jokaisen mielipide on tärkeä.

Reija Karjalaisen mielestä hyvä syyttäjän ja sihteerin yhteistyö rakentuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Kuva: Tuuli Nikki

Reija Karjalainen työskentelee syyttäjänsihteereiden tiiminvetäjänä ja syyttäjänsihteerinä Pohjois-Suomen syyttäjäalueella Oulussa. Syyttäjälaitokseen hän päätyi töihin vuonna 2017 työharjoittelun kautta, jolloin Karjalainen aloitti syyttäjänsihteerinä. Tiiminvetäjän tehtävässä hän on toiminut reilut kolme vuotta. 

Karjalainen on valmistunut ns. oikeustradenomiksi ammattikorkeakoulusta ja opiskelee nyt töiden ohella hallintotieteitä Vaasan yliopistossa.

Sihteerit työskentelevät tiiviinä ryhmänä

Pohjois-Suomen syyttäjäalueella työskentelee 15 syyttäjänsihteeriä. Sihteerit on muodollisesti jaettu kahteen tiimiin, joista toista Karjalainen vetää. Käytännössä sihteerit työskentelevät kuitenkin yhtenä tiiminä, ja Karjalainen tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä toisen tiiminvetäjän kanssa. Näin alueen sihteereiden töiden tasaaminen ja sijaistuksien järjestäminen on helpompaa. Yhtenä tiiminä toimiminen on luontevaa, kun kaikki sihteerit työskentelevät saman tavoitteen eteen. 

– Sihteereiden tiiviin yhteistyön avulla olemme saaneet työprosessit yhtenäisiksi koko Pohjois-Suomen syyttäjäalueella. Tämä työ aloitettiin jo ennen organisaatiouudistusta, kun Lapissa ja Oulussa oli itsenäiset syyttäjänvirastot. Yhtenäisiin toimintatapoihin tähtäävät muutokset ovat olleet rankkoja, mutta nyt työ tuottaa hedelmää ja asiat sujuvat todella hyvin, Karjalainen kertoo.

Karjalainen korostaa sihteereiden työn tärkeyttä Syyttäjälaitoksen tehtävien hoidossa. Syyttäjien tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta, ja sihteerit ovat omalla työpanoksellaan edistämässä tätä tavoitetta. Sihteereiden tuella syyttäjät voivat keskittyä työnsä ydinasioihin, eli esitutkintayhteistyöhön, syyteharkintaan ja syytteiden ajamiseen oikeudenkäynnissä.

– Hyvä syyttäjän ja sihteerin yhteistyö rakentuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. On tärkeää, että molemmat pitävät kiinni yhteisesti sovituista toimintatavoista. Tällöin asiat hoituvat vaivattomasti ja ennakoiden, Karjalainen kuvaa.

Pohjoinen on sähköisen käsittelyn edelläkävijä

Pohjois-Suomen syyttäjäalue on hyvin laaja ja sen toimipaikat ovat ympäri Kainuuta, Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Pitkät välimatkat eivät ole kuitenkaan esteenä toimivaan tiimityöhön. Pohjoisessa asiakirjat kulkevat sähköisessä muodossa. Syyttäjäalue on aktiivisesti valmistautunut rikosasioiden sähköiseen käsittelyyn pilotoimalla AIPA-tietojärjestelmää. 

– Alueellamme kaikki sihteerit ovat voineet tehdä etätöitä jo ennen koronaa, joten yhteydenpito toimii hyvin Teamsilla ja Skypellä. Viikoittaiset sihteeripalaverit ovat tärkeitä ja pidettyjä tiedonkulun kannalta. Sihteereiden kesken on todella hyvä yhteishenki, Karjalainen kehuu.  

Karjalaisen mielestä tiiminvetäjän työssä korostuvat hyvät viestintä- ja tunnetaidot.

– Meillä on panostettu siihen, että jokainen sihteeri saa äänensä kuuluviin ja he voivat matalalla kynnyksellä kertoa mielipiteitään esimerkiksi työprosesseista. Tiiminvetäjänä tähtään siihen, että jokainen tiimin jäsen tuntee itsensä merkitykselliseksi omassa tehtävässään ja osana koko sihteeritiimiä, Karjalainen painottaa. 

Johan Jansson tekee omaan arvomaailmaansa sopivaa työtä, jolla on merkitystä. Hän pitää työn itsenäisyydestä ja siitä, että saa keskittyä nimenomaan juridiikkaan. ”Syyttäjänä ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään”, hän sanoo.

Apulaissyyttäjä Johan Janssonin mielestä Syyttäjälaitos tarjoaa mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa. Kuva: Kaisa Härkisaari

Johan Jansson työskentelee apulaissyyttäjänä Länsi-Suomen syyttäjäalueella. Yhdeksän kuukauden mittainen apulaissyyttäjäkausi on yleisin reitti aluesyyttäjän tehtäviin. 

– Kipinän syyttäjän työhön sain jo opiskeluaikana Helsingin yliopistossa, kun osallistuin syyttäjän työn käytännön kurssille. En tuntenut vetoa esimerkiksi liikejuridiikkaan, vaan minua kiinnostivat rikos- ja prosessioikeus. Syyttäjän työssä vetosi etenkin salityöskentely, Jansson kertoo.

Vielä paremmin Jansson tutustui syyttäjän työhön, kun hän pääsi kesäharjoitteluun silloiseen Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Valmistumisensa jälkeen Jansson työskenteli talous- ja velkaneuvonnassa, kunnes aloitti apulaissyyttäjänä toukokuussa 2022.

– Syyttäjän työ sopii luonteelleni, joten uravalinta on tuntunut oikealta. Pidän siitä, että tässä työssä saa keskittyä juridiikkaan. Ei tarvitse houkutella asiakkaita eikä myydä mitään. Syyttäjän tehtävänä on arvioida käsittelemäänsä asiaa objektiivisesti ja esiintyä neutraalisti. Myös työn itsenäisyys on iso etu, Jansson kuvaa.

Perehdytys tehtäviin on ollut hyvää

Apulaissyyttäjänä Janssonin päivät täyttyvät syyteharkinnasta, oikeuden istunnoista ja niihin valmistautumisesta, sakkoasioiden ratkaisemisesta summaarisessa sakkomenettelyssä ja sakkovalituksiin vastaamisesta. Myös monenmoiseen selvitystyöhön menee yllättävän paljon aikaa, kun kaikki on vielä uutta.

Janssonin mielestä perehdys tehtäviin on ollut hyvää. Aloittaessaan apulaissyyttäjänä hänelle nimettiin heti oma tuutori, jonka kanssa yhdessä Jansson laati ensimmäiset päätöksensä. Tuutori oli mukana seuraamassa myös Janssonin ensimmäistä oikeudenkäyntiä.

– Ensimmäinen istunto olikin jännä paikka! Se tuli eteen jo toisella työviikollani. Olin valmistautunut oikeudenkäyntiin yötä myöten, vaikka käsiteltävät asiat olivat melko yksinkertaisia. Jo seuraavana päivänä jouduin taas istuntoon – ja nyt täysin yllättäen, kun sijaistin toista syyttäjää. Se oli hyvä tulikoe, sillä ymmärsin, että kyllä näistä selvitään hieman vähemmälläkin valmistautumisella, Jansson kertoo.

Apulaissyyttäjä saa sopivasti haastetta

Janssonille jaettavien juttujen taso on sovitettu apulaissyyttäjän osaamiseen sopivaksi. Ne ovat melko yksinkertaisia, mutta niissä on kuitenkin oppimisen kannalta sopivasti haastetta. Koska Jansson on kaksikielinen, hän hoitaa jonkin verran myös ruotsinkielisiä juttuja.

Istuntopäiviä hänellä on keskimäärin kerran viikossa. Istunnoissa on yllättänyt se, miten paljon oikeudenkäynnin osapuolia ja todistajia kuullaan etäyhteyksin.

– Usein paikalla istuntosalissa olemme vain minä ja notaari. Oikeudenkäynnin todellisuus näyttää siis aika erilaiselta kuin yleensä kuvitellaan.

Jansson ei itse ole vielä osallistunut oikeudenkäyntiin etänä, mutta aikoo kokeilla etäsyyttämistä. On tärkeää opetella käyttämään uutta tekniikkaa, sillä koronan aikaan yleistyneet etäoikeudenkäynnit ovat tulleet jäädäkseen.

Tukena oppimisessa ovat tuutori ja kollegat

Jansson on työskennellyt apulaissyyttäjänä nyt reilut puoli vuotta, ja opeteltavaa riittää edelleen. Tukena oppimisessa ovat tuutorin lisäksi kollegat, joilta on ollut helppo saada apua kinkkisiin kysymyksiin. 

Lisäksi kaikki apulaissyyttäjät käyvät läpi uusille syyttäjille järjestettävän koulutuksen, jossa käsitellään mm. syyttäjän roolia rikosprosessissa, päätöksentekoa, salityöskentelyä ja julkisuuskysymyksiä. Syyttäjälaitoksen henkilökunnalle on myös koottu runsaasti perehdyttämisaineistoa eOppiva-alustalle.

– Olen oppinut tunnistamaan, mitä en vielä osaa. Jatkuvan perehdytyksen kannalta olisi hyvä olla enemmän läsnä työpaikalla Turussa, mutta perhesyistä olen siellä vain kahtena päivänä viikossa. Onneksi yhteyden kollegoihin saa myös etänä. Kolme päivää viikossa työskentelen Helsingissä valtakunnansyyttäjän toimiston tiloissa. Myös sieltä löytyy tarvittaessa apua. Paljon tässä työssä on myös sellaista, minkä oppii vain tekemällä, Jansson toteaa.

”Toivon, että saan jatkaa syyttäjän uraa”

Janssonin apulaissyyttäjyys päättyy tammikuun lopussa, mutta hän toivoo saavansa jatkaa syyttäjän uraa myös sen jälkeen. Hän tuntee edelleen tämän työn sopivan omaan persoonaansa ja arvoihinsa.

– Syyttäjänä voin tulla yhden juridiikan kokonaisuuden hyväksi asiantuntijaksi. Tässä työssä pitää hallita rikos- ja prosessioikeus sekä pakkokeinot.

Janssonin mielestä hyvän syyttäjän ominaisuuksia ovat tehokkuus, rauhallisuus ja hyvä ilmaisutaito. Jos juristi tunnistaa itsessään nämä ominaisuudet, syyttäjän ura on varteenotettava vaihtoehto.

– Suosittelen sankoin joukoin hakeutumaan syyttäjäksi, sillä tarjolla on mielenkiintoisia ja merkityksellisiä töitä mukavien kollegoiden parissa, Jansson sanoo. 

Johtava aluesyyttäjä Leena Hurmala-Kanerva uskoo inhimilliseen tehokkuuteen. ”Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä tehokkaasti” on ollut mottona, kun hän on etsinyt ratkaisuja Pohjois-Suomen syyttäjäalueen vaikeaan työtilanteeseen. 

Leena Hurmala-Kanervan mukaan päälliköllä tulee olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. Kuva: Tanja Pohjaranta

Leena Hurmala-Kanerva työskentelee johtavana aluesyyttäjänä Pohjois-Suomen syyttäjäalueella. Hän on toiminut erilaisissa syyttäjän tehtävissä jo vuodesta 1998 ja esihenkilönä vuodesta 2007. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti kaksi vuotta sitten.

Kun Hurmala-Kanerva tuli Pohjois-Suomen syyttäjäalueen päälliköksi, tilanne oli hyvin vaikea. Syyttäjien työtilanne oli erittäin ruuhkautunut, ja sairauspoissaoloja oli paljon. Nyt tilanne näyttää valoisammalta, kun jutturuuhkaa on saatu purettua ja henkilöstö voi hyvin. Syyttäjälaitoksessa tehtiin hiljattain työtyytyväisyystutkimus, ja parhaat tulokset saatiin Pohjois-Suomen syyttäjäalueelta. Miten tämä on onnistunut?

– Olen aina ollut sitä mieltä, että vain hyvällä esimiestyöllä henkilökunta saadaan voimaan hyvin ja tekemään parhaansa. Apulaispäälliköt eli lähiesimiehet ovat tärkeimmässä roolissa siinä, että työntekijät jaksavat. Minun tehtäväni on tukea apulaispäälliköitteni työtä ja ohjata heitä suorittamisen johtamisessa inhimillisin keinoin, Hurmala-Kanerva kertoo.

Parasta työssä on palveleminen ja keskusteleminen

Syyttäjäaluetta johtavan päällikön tehtäväkenttä on kirjava. Siihen kuuluu mm. hallinnollisten asioiden ratkaisemista, virkanimitysasioita, taloussuunnittelua, toimintaohjeiden antamista, alueen ohjausryhmän ja yhteistoimintatoimikunnan vetämistä sekä laajaa sidosryhmäyhteistyötä esitutkintaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa. Lisäksi Hurmala-Kanerva on ollut jo vuosia aktiivisesti kehittämässä rikosasioiden nopeaa käsittelyä (NOTO) sekä syyttäjänsihteeritoimintoja.

– Työpäivät ovat erittäin vaihtelevia. Niihin kuuluu palavereja, keskusteluja ja kirjoittamistyötä. Tällä hetkellä paljon aikaani vie tietojärjestelmähanke AIPA, jonne rikosasioiden käsittely siirtyy ensi vuonna. Olen mukana suunnittelemassa järjestelmän käyttöönottoa alueella, henkilökunnan koulutusta ja yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa, Hurmala-Kanerva kuvaa. 

Hänen mielestään parasta työssä on ihmisten palveleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen. Se voi johtaa esimerkiksi uusiin, parempiin tapoihin tehdä työtä.

Pohjoisen vaikeaan työtilanteeseen on haettu ratkaisuja tekemällä muutoksia työprosesseihin ja työnjakoon. Syyttäjien työtä tukemaan on perustettu myös erilaisia osaamistiimejä. Onnistumisen iloa Hurmala-Kanervalle tuo se, että hän saa olla luomassa oloja, joissa työtä on hyvä tehdä.

– Haasteellista on saada työkuorma kaikille tasaiseksi niin, ettei kukaan uuvu. Taiteilen tuon kanssa joka päivä, kun resurssit ja työmäärä eivät aina kohtaa. 

Pohjois-Suomen syyttäjäalueen johto on saanut työpajoissa apua henkilöstön psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisemiseen työterveyshuollon ammattilaisilta.

– Tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ajoissa työntekijöiden kuormittuminen ja löytää oikeat työkalut suorittamisen johtamiseen inhimillisesti mutta tehokkaasti, Hurmala-Kanerva kertoo.

Fyysinen etäisyys ei estä hyvää johtamista

Maantieteellisesti laaja syyttäjäalue kattaa noin puolet Suomesta. Alueeseen kuuluvat Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kunnat. Hurmala-Kanervan virkapaikka on Oulussa, mutta hän käy säännöllisesti myös Rovaniemellä ja satunnaisemmin alueen muissa toimipaikoissa. Paljon hän työskentelee myös etänä kotonaan Somerolla.

– Olen koko syyttäjäurani tehnyt hybridityötä. Alussa välineet olivat aivan eri tasoa kuin nykyisin, mutta kyllä syyteharkinta ja muu keskittymistä vaativa työ onnistui silloinkin etänä. Etätyö on auttanut minua jaksamaan työssä, koska olen joutunut aina matkustamaan 65–110 kilometriä suuntaansa päästäkseni työpaikalle. Jokainen etäpäivä on ollut myös ekoteko, koska olisin joutunut tekemään matkat omalla autolla, Hurmala-Kanerva toteaa.

Vaikka syyttäjäalueen toimipaikat ovat kaukana toisistaan, Hurmala-Kanerva kokee, ettei se ole ollut esteenä hyvälle johtamiselle. Välimatkoista huolimatta hän huolehtii siitä, että viestintä alueen henkilökunnalle on aktiivista ja yhtäaikaista ja että hän päällikkönä on hyvin tavoitettavissa. Tämä on onnistunut hyvin myös etänä.

– Olen pitänyt tärkeänä sitä, että olen jutellut jokaisen työntekijäni kanssa henkilökohtaisesti. Se on tapahtunut pääasiassa Skypellä ja Teamsilla. Näin olen saanut alennettua kynnystä ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa ja olen myös itse saanut johtamisen kannalta äärimmäisen tärkeää tietoa.

On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään

Hurmala-Kanervan mielestä hyvä päällikkö osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja organisoida. Hänellä pitää olla myös kykyä johtaa alaistensa suorittamista ja osaamista työhyvinvointia unohtamatta. Lisäksi johtava aluesyyttäjä tarvitsee laajaa osaamista sekä syyttäjien että syyttäjänsihteerien tehtävistä, samoin sidosryhmien tuntemusta. Myös joustavuus on tärkeää.
  
– Päälliköllä tulee olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään, jos se on tarpeen, Hurmala-Kanerva toteaa.

Päällikkö joutuu väistämättä myös selvittämään ristiriitoja ja ottamaan esille vaikeita asioita, jolloin vaaditaan jämäkkyyttä ja rohkeutta.  

– Itse menen yleensä viivyttelemättä myös haasteellisia tilanteita kohti. Minulle on tärkeää löytää ratkaisu nopeasti.

Entä millaisia terveisiä Hurmala-Kanerva haluaa lähettää syyttäjän uraa pohtivalle juristille?

– Syyttäjän työ on äärimmäisen mielenkiintoista ja monipuolista. Tässä työssä saa olla osana rikosketjua koko laajuudessaan. Syyttäjän työn kautta voi myös edetä hyvin erilaisiin tehtäviin – myös johtotehtäviin.  Kannustankin nuorempia kollegoitani pohtimaan, olisiko johtaminen jossain vaiheessa osa omaa työnkuvaa, Leena Hurmala-Kanerva sanoo.