Sisällöt, joissa luokitus Ammattiasiaa .

Luxemburgissa haastavan pandemiatilanteen keskellä on syksyn 2020 ajan rakennettu Euroopan syyttäjänvirasto EPPOa. Uusi virasto tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan.

Euroopan unionin tuomioistuimessa tuomarit seisovat kaarevan pöydän takana punaisissa kaavuissa ja maskit kasvoilla.

Ensivaikutelmat uudesta työyhteisöstä ovat Harri Tiesmaan mukaan myönteiset.

– Täällä on älyttömän hyvä porukka. Osa kollegoista on käräjäsyyttäjiä, osalla on yksikönjohtajan kokemusta tai työtaustaa Brysselistä. Myös ministeritaustaisia syyttäjiä on mukana. Euroopan syyttäjien itsenäisyys ja riippumattomuus suhteessa jäsenvaltioiden viranomaisiin vaikuttaisi auttavan siinä, että voimme puhua asioista suoraan EPPOn etua silmällä pitäen. Eikä keskusteluun vaikuta esimerkiksi politikointi kielikysymyksissä. Englanti on sisäinen työkieli, ja päätös asiasta syntyi yllättävän helposti. 

EPPO on lyhenne viraston englanninkielisestä nimestä European Public Prosecutor's Office. EPPOssa on edustaja 22 EU-maasta. He ovat viraston syyttäjäntyön ydin, mutta heidän tukenaan tulee työskentelemään valtuutettuja syyttäjiä eri maista. 

Tiettyjä rikoksia ei EU-maissa tutkita tarpeeksi tehokkaasti

Viraston tavoite on torjua nykyistä tehokkaammin avustuspetoksia, korruptiota ja arvonlisäveropetoksia EU:ssa. EPPO on perustettu, koska unionilta häviää vuosittain satoja miljoonia rahaa. Jutut jämähtävät johonkin tutkintaprosessin vaiheeseen, eivätkä koskaan päädy oikeuskäsittelyyn asti. 

EPPO on itsenäinen virasto, joka valvoo ja johtaa rikoksen tutkimista. Jos aiemmin paikallisen syyttäjän ajama juttu on vesittynyt paikallisviranomaisen johdossa, nyt jutun ei pitäisi jäädä jäihin, sillä tutkinnasta ja syytteen nostamisesta vastaa EPPO.  

– Tietyistä maista tulevien syyttäjien työtä helpottaa, kun ei ole linkkiä omaan maahan. Esimerkiksi Italian jutut ovat usein mafian pyörittämiä isoja alv-veropetoskuvioita, joiden tutkinnasta voi seurata jännitettä ja uhkauksia. 

Pukuun pukeutunut mies seisoo mikrofonin takana lukemassa valaa. Hänen takanaan näkyy ihmisiä istumassa penkeillä.

Harri Tiesmaa valanvannomistilaisuudessa Euroopan unionin tuomioistuimessa syyskuussa 2020. Kaikki Euroopan syyttäjät vannoivät äidinkielellään valan, jossa he sitoutuvat hoitamaan tehtäviään täysin riippumattomana ja unionin yleisen edun mukaisesti. 

Juttuja käsitellään syyttäjäryhmässä, jota kutsutaan pysyväksi jaostoksi

EPPOssa juttuja käsitellään pysyvissä jaostoissa, joita on viisitoista. Kussakin jaostossa on kolme Euroopan syyttäjää ja vierailevana syyttäjänä valtuutettu syyttäjä, jonka kotimaasta käsiteltävä juttu tulee. Valtuutettu syyttäjä tekee syyteluonnoksen. Toistaiseksi jaostot eivät ole erikoistuneet tiettyihin juttutyyppeihin, vaan toiminta aloitetaan kaikille kaikkea -periaatteella. 

– Itse olen jäsenenä kolmessa jaostossa yhdessä Viron ja Itävallan syyttäjän kanssa. Kukin Euroopan syyttäjä toimii puheenjohtajana yhdessä jaostossa. Lisäksi vierailen valvovana syyttäjänä niissä jaostoissa, jotka käsittelevät suomalaisia juttuja. Niitä juttuja ei siten jaeta niille kolmelle osastolle, joissa toimin puheenjohtajana tai perusjäsenenä.

Jutun alkuperämaan edustajana valvova syyttäjä on myös juridinen tulkki muille. 

– Me syyttäjät osaamme tietysti lukea lakipykäliä, ja rikoksen tunnusmerkit ovat aika universaaleja. Tarvitsemme kuitenkin erilaisissa prosessikommervenkeissä sen maan edustajan apua, josta juttu on peräisin. Lisäksi erilaisia pieniä kulttuurieroja on paljon. Esimerkiksi Romaniassa syytteet ovat pitkiä. Siellä kirjoitetaan 100 sivua teon yksityiskohtaista kuvausta, kun Suomessa teonkuvaus on sivun pituinen ja todistelu sen viisi sivua.

Vanha kirkko, jossa korkea torni. Taustalla myös muita historiallisia rakennuksia.

Luxemburgissa asuvalle on tarjolla paljon historiallisia maisemia. 

Suomessa korruptiojuttujen näyttökynnys on todella korkea

Merkittävää EPPOn työssä suhteessa aiempaan on, että kun juttu on otettu EPPOn tutkittavaksi, syyttämättäjättämispäätöstä ei voi tehdä ilman pysyvän jaoston päätöstä. Tälläkin pyritään ehkäisemään tilannetta, jossa juttu jäisi valtuutetun syyttäjän kotimaassa käsittelemättä. 

Tiesmaan mukaan kollegoiden kanssa käytyjen yleisten keskustelujen perusteella vaikuttaa, että EPPOn syyttäjillä on aika yhtenäinen näkemys siitä, milloin syyte pitäisi nostaa. Viime kädessä jaosto arvioi, onko syytteen nostamiseksi riittävästi näyttöä vai onko mahdollisesti tarpeen hankkia lisäselvitystä.

– Esimerkiksi Suomessa näyttökynnys korruptiojutuissa on todella korkea moniin muihin maihin verrattuna. EPPOlla on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus yhtenäistää rikosvastuun toteutumista korruptiorikoksissa.

Suuri juttumassa odottaa toiminnan aloittamista

EPPOn olisi tarkoitus päästä kunnolla toimintaan vuoden 2021 alussa. Iso juttumassa odottaa jo viraston toiminnan aloittamista.

– Jopa 2000 juttua olisi tuloillaan. Valtuutettujen syyttäjien nimeämisen viipyminen on kuin tulppa, joka odottaa irti päästämistä. Italiasta ja Romaniasta on valtavasti juttuja odottamassa EPPOn käsittelyä. EPPOlla on viisi päivää aikaa päättää, mitkä jutut se ottaa käsiteltäväkseen. Erityisestä syystä pääsyyttäjä voi pidentää määräaikaa vielä viidellä päivällä. Määräaika on huomattavan lyhyt, kun ottaa huomioon juttujen laadun ja määrän.  Jutut tulisi saada ainakin priorisoitua tuossa lyhyessä määräajassa.

Ellei EPPO käytä otto-oikeuttaan, tutkinta ja syytteen nostaminen jäävät normaalisti kansallisten viranomaisten päätettäväksi. 

– Vasta käytäntö osoittaa aikanaan, miten paljon juttuja jaostot voivat käsitellä vuosittain. Tällä hetkellä EPPOn budjetti ei mahdollista jaostoille hallinnollisen tai oikeudellisen henkilöstön palkkaamista.

 

Kun työkavereihin pääsee tutustumaan kunnolla, syntyy luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu

Uuden viraston perustamistyötä on tehty keskellä haastavaa koronavirustilannetta. Luxemburgissa tilanne on ollut Suomea vakavampi, ja maassa on ollut syksyllä tiukat liikkumisrajoitukset.  Joulukuun puoliväliin asti ravintolat, kuntosalit ja muut vastaavat tilat olivat suljettuina, ja julkisissa sisätiloissa oli maskipakko. Koronatilanne on väistämättä vaikuttanut myös Euroopan syyttäjien arkeen.

– Harrastukseni ovat kävely ja sähköpolkupyöräily, sillä sähkökaupunkipyörän vuosimaksu on vain 18 euroa. Kunhan kevät maaliskuussa koittaa, aloitan golfkauden. Keväällä keskityn puutarhurin töihin 50 neliömetrin terassillani, joka oli merkittävä syy asunnon valintaan. Kahden makuuhuoneen asunnon kalustaminen on vielä hieman kesken, ja sohvan pitäisi saapua pian. Sohvan virkaa hoitaa tällä hetkellä koiran makuualusta.

Euroopan syyttäjät työskentelevät toistaiseksi etänä tai väistötiloissa, sillä toimipaikkarakennus ei ole vielä valmistunut. Kokoukset on pidetty reiluin turvavälein maskit kasvoilla.

– On harmi, että vielä ei ole päässyt kunnolla tutustumaan työkavereihin eli viettämään aikaa vapaamuotoisesti. Sellaisissa tilanteissa syntyy se luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu. 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Ammattiasiaa Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari

Koronaepidemian myötä yhtä useampi oikeudenkäynti on järjestetty etäyhteyksin. Raija Toiviainen haluaa edistää etäoikeudenkäyntien järjestämistä, sillä uusilla käytännöillä on saavutettu merkittäviä etuja.

Kasvokuva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisesta

Syyttäjälaitoksen kanta on, että etäoikeudenkäyntejä tulisi suosia aina, kun se jutun hoitamisen kannalta on hyvä vaihtoehto. 

− Rohkaisen syyttäjiä pohtimaan kunkin jutun kohdalla, onko käsillä sellainen asia, jonka hoitaminen oikeudenkäynnissä käy vaivatta etäyhteydellä. Jos näin on, syyttäjän tulee esittää tätä vaihtoehtoa tuomioistuimelle, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painottaa.

Syyttäjät ovat jo ennen koronaepidemian aiheuttamia poikkeusjärjestelyjäkin syyttäneet etänä, mutta koronatilanne muutti käytäntöjä tuntuvasti.  Vaikka iso määrä oikeudenkäyntejä on siirretty tuonnemmaksi, juttuja on hoidettu paljon etäyhteyksien avulla.

Jo tähänastinen kokemus osoittaa, että etäosallistuminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista huomattavasti useammissa tapauksissa, kuin missä sitä on aikaisemmin käytetty. Käytännössä on vain vähän tilanteita, joihin etäosallistuminen ei ehdottomasti sovellu, valtakunnansyyttäjä toteaa.

Etäoikeudenkäynti säästää aikaa ja rahaa

Viruksen torjunnan lisäksi etäoikeudenkäyntejä puoltaa moni seikka. Kun oikeudenkäyntipaikalle ei tarvitse matkustaa, säästyy aikaa ja kustannuksia. Säästyvää työaikaa voi käyttää muihin syytejuttuihin. Matkustamisen vähentäminen säästää myös ympäristöä.

Syyttäjäalueet ovat laajoja, ja monen syyttäjän työhön sisältyy runsaasti matkustamista, kun tuomioistuimet sijaitsevat pitkienkin matkojen päässä. Toiviaisen mukaan yksittäisen syyttäjän voimia säästyy, kun matkustamiseen väistämättä liittyvä rasitus jää pois.

− Etäsyyttäminen lisää työhyvinvointia, kun työn kuormittavuus vähenee, Toiviainen huomauttaa.

Uusista toimintatavoista käytävä avointa keskustelua

Etäoikeudenkäyntien järjestämisessä on kuitenkin myös haasteita. Jotta etäoikeudenkäynnit onnistuvat, tekniikan tulee toimia luotettavasti. Myös tilan, jossa etäyhteyden aikana ollaan, pitää olla asianmukainen  esimerkiksi äänieristyksen osalta. Etäoikeudenkäyntejä hankaloittaa se, että oikeudenkäyntiaineisto ei vielä ole kaikilta osin sähköistä.

Valtakunnansyyttäjä pitää tärkeänä, että etäoikeudenkäynneistä hankitaan tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää.

− Etäoikeudenkäynneistä tulee käydä avointa ja rakentavaa keskustelua syyttäjäalueiden päälliköiden ja tuomioistuinten laamannien kesken. Itse aion pitää asiaa esillä yhteistyöpalavereissa Tuomioistuinviraston johdon kanssa. Yksittäiset syyttäjät puolestaan tekevät kunkin jutun yhteydessä tiivistä yhteistyötä tuomareiden kanssa, ja etäoikeudenkäyntien järjestäminen on varmasti näissäkin keskusteluissa jatkuvasti esillä, Toiviainen kertoo.

Etäoikeudenkäynnit ovat yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti.

Etäoikeudenkäyntien käytön laajuus vaihtelee vielä valtakunnallisesti. Toiviainen arvelee, että siihen vaikuttavat osaltaan myös oikeudenkäyntiin osallistuvien digitaidot. Osaaminen kuitenkin paranee koko ajan koulutuksen ja kokemusten myötä.

Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäoikeudenkäyntien laaja käyttö on tullut jäädäkseen myös koronaepidemian jälkeen:

− Kokemukset ovat olleet monelta osin hyviä. Koska työtä on enemmän kuin tekijöitä, on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Tämä on yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti, kuten nykypäivänä edellytetäänkin, Toiviainen toteaa.

Etätyö lisää työhyvinvointia

Jo ennen koronaepidemiaa Syyttäjälaitoksessa on tehty etätöitä – myös muissa tehtävissä kuin syyttämistoiminnassa.

− Minun kantani etätyöhön on myönteinen. Syyttäjälaitoksessa tuetaan ja edistetään etätyöskentelyä, koska se lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia, Toiviainen kertoo.

Syyttäjälaitoksessa ei ole aikaisemmin hyödynnetty etätyön mahdollisuuksia tässä laajuudessa. Moni, joka on aikaisemmin suhtautunut varauksellisesti etätyöhön, on saanut huomata, että työt sujuvat yhtä hyvin kotoakin.

Etätyö lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia.

Etätyössä on kuitenkin tiettyjä reunaehtoja. Työn tulee olla sellaista, että sitä voi tehdä täysipainoisesti muualla kuin työpaikalla. Etätyö ei myöskään saa vaikeuttaa toimintaa eikä aiheuttaa lisäkuormaa muulle henkilöstölle.

− Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Etätyö vaatii pelisäännöt, joiden rakentamisessa kuullaan henkilöstöä, Toiviainen tiivistää.

Oman vaikeutensa etätöiden tekemiselle tuo se, ettei Syyttäjälaitoksessa ole vielä pystytty siirtymään täysin sähköiseen työskentelyyn, vaan asiakirjoja joudutaan vastaanottamaan toimistolla paperimuodossa. Myös salassa pidettävien asiakirjojen käsittely voi olla etätyön este.

Etätyö tuo haasteita myös esimiehille, joiden tehtävänä on seurata henkilöstön kykyä suoriutua työstään. Jotta esimiestyö sujuisi myös poikkeustilanteessa, Syyttäjälaitos tarjoaa esimiehille valmennusta etäjohtamiseen.

Valtakunnansyyttäjä itsekin on tehnyt pääosin etätöitä koronaepidemian aikana. Vaikka työt ovat sujuneet hyvin etänäkin, jotain silti puuttuu:

− Huomaan kaipaavani työyhteisöä ja ihmisten kohtaamista kasvokkain. Onneksi päivittäisillä etäkahvitauoilla on mukavasti päässyt vaihtamaan kuulumisia työporukan kanssa, Toiviainen kertoo.

Aika näyttää, ovatko virtuaalikahvit uusi normaali, jos nyt opitut työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen.

Lue lisää aiheesta jutussa ”Siirrättekö kameraa, että näen syytetyn paremmin?” 

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja Tuomioistuimet Valtakunnansyyttäjä Blogikirjoittaja: Virve Streng


Reetta Päivänen aloitti toukokuun puolivälissä asiantuntijana AIPA-hanketoimistossa. Hän uskoo, että AIPA nopeuttaa työskentelyä ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta. Sähköiseen työskentelytapaan siirtymistä kannattaa harjoitella jo nyt.

Reetta Päivänen poseeraa AIPA-toimistolla.
 

Millainen työhistoria sinulla on?

Olen työskennellyt seitsemän vuotta käräjäsihteerinä ja 1,5 vuotta syyttäjänsihteerinä. Lisäksi olen toiminut ICT-yhdyshenkilönä, VYVI-projektipäällikkönä ja AIPA-virastokouluttajana. Tällä hetkellä olen virkavapaalla Salpausselän syyttäjänvirastosta.

Miksi hait töihin AIPA-hanketoimistoon?

Työtapojen kehittäminen sekä tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen digitalisoituminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Hain asiantuntijan tehtävää, koska AIPA-hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tulevan tietojärjestelmän käytettävyyteen syyttäjälaitoksen henkilöstön kannalta. Toimin hankkeessa sekä syyttäjälaitoksen että tuomioistuinten kansliahenkilökunnan työn asiantuntijana.

Mitä toimenkuvaasi kuuluu?

Osallistun erityisesti rikosasioihin liittyvien toiminnallisuuksien määrittelyyn mutta myös yleisten toimintojen suunnitteluun. Testaan tietojärjestelmän osia, kirjaan testaushavaintoni ja testaan tarvittaessa uudelleen. Lisäksi toimin kouluttajana sekä yleisissä hallinnonalan koulutuksissa että AIPAn käyttöönottoon liittyvissä koulutuksissa.

Miltä uusi työ on tuntunut?

Ensimmäinen kuukausi projektin parissa on sisältänyt paljon uuden opettelemista etenkin tuotekehityksen kulusta ja tietojärjestelmän määrittelytyöstä. Työpäiväni ovat täyttyneet nopeasti erilaisilla kokouksilla. Yksi AIPAn vahvuuksista on suunnittelemisen asiantuntijalähtöisyys, mikä tarkoittaa sitä, että pääsin osallistumaan määrittelytyöhön heti ensimmäisellä työviikollani. Toimimme samassa työtilassa tietojärjestelmäasiantuntijoiden kanssa, mikä mahdollistaa AIPAn toimintojen jatkuvan ja sujuvan kehittämisen. Koen tällaisessa projektiorganisaatiossa työskentelyn todella mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.

Miten tavallinen työntekijä voi saada äänensä kuuluviin AIPAn suunnittelussa?

Hanketoimistossa on noin kymmenen erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa kentän edustajaa niin syyttäjälaitoksesta, käräjäoikeuksista kuin hovioikeudesta. Meidän lisäksemme kentän äänenä toimivat hovioikeuspiirikohtaiset alueelliset avainvaikuttajat, virastokouluttajat, pilotoijat sekä tuki- ja virtuaalitiimien jäsenet. Hanketoimisto ja alueelliset avainvaikuttajat käyvät tälläkin hetkellä keskustelua siitä, miten hankkeen ja kentän välistä yhteistyötä voitaisiin vahvistaa entisestään.

Kentän edustajien lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä monien sidosryhmien, kuten poliisin VITJA-hankkeen, kanssa. Tämä laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa valtakunnallisen avoimen keskustelun AIPAn kehittämisestä.

Millä mielin odotat AIPAa? Miten se tulee vaikuttamaan erityisesti sihteereiden toimenkuvaan?

Odotan AIPAa innolla. Se tulee korvaamaan syyttäjälaitoksen Sakarin ja Notesin lisäksi myös monia tuomioistuinten tietojärjestelmiä. Kun kaikki viraston asiat käsitellään ja asiakirja-aineisto säilytetään yhdessä tietojärjestelmässä, päivittäinen työskentely nopeutuu ja selkeytyy. Sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen saattaa avata mahdollisuuden sihteerien etäpäivien pitämiseen ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta.

Toimenkuvaasi kuuluu myös muutosjohtaminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

AIPAn käyttöönotto ei merkitse ainoastaan uuden tietojärjestelmän opettelua, vaan siihen liittyy olennaisesti sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen. Hanketoimisto huomioi tämän erittäin tärkeän toimintakulttuurin muutoksen sekä tietojärjestelmän kehittämisessä että koulutuksissaan. Hanketoimiston vetämä muutosjohtamisverkosto pyrkii kannustamaan virastoja totuttautumaan jo nyt uusiin työskentelytapoihin erilaisten sähköisten kokeilujen kautta. Kaikkia käyttäjiä on tarkoitus tukea tässä toimintakulttuurin muutoksessa.

Mitä terveisiä haluat lähettää syyttäjälaitoksen väelle?

Muutoksiin on aina helpompi sitoutua silloin, kun saa itse olla mukana muutoksen suunnittelussa. Syyttäjälaitoksessa on erittäin ammattitaitoista, vahvalla työkokemuksella varustettua väkeä. Te tiedätte parhaiten oman työnne vaatimat edellytykset. Siksi toivon kaikkien kentän edustajien olevan minuun yhteydessä AIPAan liittyvissä pohdinnoissaan!

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja AIPA Henkilöstö Blogikirjoittaja: Virve Streng
Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.
Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa.
 

Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen Piia Vottonen ja hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n Katri Veranin toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.

Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.

Aina valmiina auttamaan

Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.

Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.

Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.

Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen Ritva Sahavirta sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät Harri Tiesmaa, Sampsa Hakala ja Lilja Limingoja.

Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu

Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.

Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.

Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Osaaminen syvenee tiimeissä

Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.

EU-puheenjohtajuuskausi työllistää

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.

Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista

Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.

Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.

Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.

Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.

Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa.


Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen
Toimittanut Maria Turkia


Tietoa Eurojustista

Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.

Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.

Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.

Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä

Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.

Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.

www.eurojust.europa.eu

Linkkejä

Eurojustin sivuilta www.eurojust.eu löytyy kiinnostavia raportteja eri rikoslajeista. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan

Eurojustissa laadittuja ratkaisukoosteita EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx

Eurojustin vuosikertomus http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf

Intra

KV-asiat > Eurojust

Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.

Twitter

@Eurojust

Akkusastoori: Ammattiasiaa Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Piia Vottonen

Maaperään dumpattavat kemikaalit siirtyvät kasveihin, joita kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ihmisten ravinnoksi. Ilman päästöt kulkeutuvat tuulten mukana kauas, eikä kukaan kykene niitä hallitsemaan. Muovijätteet aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia laajoilla vesialueilla. Luettelo olisi loputon. Ympäristörikosten selvittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä auttaa Eurojust.

Ympäristörikoksia käsitellään Eurojustissa vähän verrattuna muihin rikoslajeihin. Puutteet ympäristörikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa EU:n jäsenmaissa heijastuvat Eurojustissa käsiteltävien ympäristörikosten määrään. Ympäristörikoksia myös hukkuu tilastoitaessa muiden rikosten alle.

Pääosa Eurojustin käsittelemistä ympäristörikoksista on koskenut suojeltujen lajien laitonta kauppaa ja jätteiden laitonta kuljettamista. Eurojust voi auttaa syyttäjiä rikosasioiden käsittelemisessä muun muassa selvittämällä eri maiden lainsäädäntöä, avustamalla oikeusapupyyntöjen toteuttamisessa, koordinoimalla syytetoimia sekä auttamalla järjestämään todistajien kuulemisia jäsenmaiden tuomioistuinten välillä.

Suomen ja muun Euroopan resursseissa on eroa

Joissakin Euroopan maissa ympäristörikosten vakavuus tiedostetaan. Kun olen haastatellut eri maiden syyttäjiä heidän kotimaissaan ilmi tulevista ympäristörikoksista ja rikosvastuun toteuttamisen ominaispiirteistä, on ilmennyt kiinnostavia asioita.

Norjalainen poliisisyyttäjä Thomas Darell työskentelee Finnmarkissa Pohjois-Norjassa erikoisalanaan kalastusrikokset. Kalastus on Norjassa öljyn jälkeen tärkein elinkeino, ja sen suojelemiseen suhtaudutaan tiukasti. Ympäristöä pidetään yhteisenä omaisuutena. Jos joku on saanut luvan käyttää ympäristöä, se katsotaan etuoikeudeksi, jonka rikkomisesta – siis ympäristörikoksesta – voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus. Poliisin tutkijoissa on ympäristörikoksiin erikoistuneita henkilöitä. Haasteena rikollisten kiinni jäämisessä Pohjois-Norjassa ovat maantieteelliset etäisyydet.

Heidi Nummela istuu luentopöydän takana.

Italialainen syyttäjä Maurizio Varanese kertoi, että tyypillisiä ympäristörikoksia heillä ovat jätteen laiton hävittäminen ja järjestäytynyt toiminta liittyen laittomaan jäteliikenteeseen. Jäte"huolto" on monin paikoin järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, ja hyvin usein jätteet päätyvät ulkomaille. Taisteluun ympäristörikoksia vastaan on valjastettu monia viranomais- ja poliisitahoja; erityisesti tämä on karabinieerien alaa.

Hollannin syyttäjän Renske Mackorin mukaan Hollannissa työskentelee noin 15 ympäristörikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Myös poliisissa ja tuomioistuimissa on erikoistuttu alaan. Ympäristörikokset katsotaan osaksi talousrikoksia, ja ne on keskitetty neljään tuomioistuimeen. Hollannissa merkittävä osuus ympäristörikoksista liittyy tavaran kauttakulkuun, kuten laittomiin jätekuljetuksiin ja suojeltujen eläinten salakuljettamiseen (ns. cites-jutut).

Merkittävä, käytännöllinen ja prosessiekonominen ratkaisu Norjassa ja Hollannissa on syyttäjän mahdollisuus määrätä suuriakin yhteisösakkoja oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn. Tästä syntyy huomattavia resurssisäästöjä, sillä usein yhtiöt hyväksyvät sakot välttyäkseen ikäviltä ja pitkiltä oikeudenkäynneiltä.

Kun yhtiö on vastaajana Suomessa, syyttäjä joutuu viemään jutun täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.

Pieni ympäristörikostiimi sai paljon aikaan

Kun aloitin Eurojustissa kansallisena asiantuntijana reilu vuosi sitten, pääsin jäseneksi talousrikostiimiin. Välittömästi ilmoittauduin myös ympäristörikosten alatyöryhmään.

Pienen, 2–4-henkisen ryhmämme toimintaedellytykset olivat rajalliset. Silti ponkaisimme pystyyn vaikuttavan projektiehdotuksen – ja se hyväksyttiin. Ehdotuksemme sisälsi oikeustapausanalyysin Eurojustissa käsitellyistä ympäristörikoksista, kansallisten yhteyshenkilöiden päivittämisen ajan tasalle ja syksyllä 2019 Eurojustissa pidettävän ympäristörikosseminaarin.

Edellinen vastaavantyyppinen seminaari oli pidetty vuonna 2014. Sen jälkeen ympäristörikoksia koskevien yhteydenottojen määrä oli edelleen pysynyt hyvin pienenä, joten tilanneanalyysi oli tarpeen. Tarve tällaiselle seminaarille oli ilmeinen.

Gimbornin-ympäristörikosseminaarin osallistujat seisovat jätevuoren päällä.


Kirjoittanut kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Toimittanut Maria Turkia


Ympäristörikoskoulutusta syksyllä 2019

Viimevuotinen, erinomaisen palautteen saanut ympäristörikoskurssi Saksan Gimbornissa uusitaan 2.–6.9.2019. Kansainvälisen poliisiyhdistyksen IPAn järjestämä kurssi tukee viranomaisten ammattiosaamista ja yhteistyötä. Seminaari sopii motivoituneelle ympäristörikosasiantuntijalle. Viimevuotisesta, erinomaista palautetta saaneesta Gimbornin-kurssista voit lukea täältä. Vastuujärjestäjä oli IPAn Suomen-osasto. Tiedustelut: [email protected]

Lokakuun 29.–30. päivinä 2019 Eurojustissa järjestetään ympäristörikosseminaari yhteistyössä ENPEn kanssa. Lisätietoa ENPEn (Association of European Network of Prosecutors for the Environment) sivuilta: https://www.environmentalprosecutors.eu/

Polamk:ssa järjestetään ympäristörikosseminaari 28.11.2019 – tietoa siitä tulee myöhemmin.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Rikosilmiöt Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Heidi Nummela
— 5 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 5 / 11