Valikko

Sivut, joissa tagi Akkusastoori.

Koronaepidemian myötä yhtä useampi oikeudenkäynti on järjestetty etäyhteyksin. Raija Toiviainen haluaa edistää etäoikeudenkäyntien järjestämistä, sillä uusilla käytännöillä on saavutettu merkittäviä etuja.

Kasvokuva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisesta

Syyttäjälaitoksen kanta on, että etäoikeudenkäyntejä tulisi suosia aina, kun se jutun hoitamisen kannalta on hyvä vaihtoehto. 

− Rohkaisen syyttäjiä pohtimaan kunkin jutun kohdalla, onko käsillä sellainen asia, jonka hoitaminen oikeudenkäynnissä käy vaivatta etäyhteydellä. Jos näin on, syyttäjän tulee esittää tätä vaihtoehtoa tuomioistuimelle, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painottaa.

Syyttäjät ovat jo ennen koronaepidemian aiheuttamia poikkeusjärjestelyjäkin syyttäneet etänä, mutta koronatilanne muutti käytäntöjä tuntuvasti.  Vaikka iso määrä oikeudenkäyntejä on siirretty tuonnemmaksi, juttuja on hoidettu paljon etäyhteyksien avulla.

Jo tähänastinen kokemus osoittaa, että etäosallistuminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista huomattavasti useammissa tapauksissa, kuin missä sitä on aikaisemmin käytetty. Käytännössä on vain vähän tilanteita, joihin etäosallistuminen ei ehdottomasti sovellu, valtakunnansyyttäjä toteaa.

Etäoikeudenkäynti säästää aikaa ja rahaa

Viruksen torjunnan lisäksi etäoikeudenkäyntejä puoltaa moni seikka. Kun oikeudenkäyntipaikalle ei tarvitse matkustaa, säästyy aikaa ja kustannuksia. Säästyvää työaikaa voi käyttää muihin syytejuttuihin. Matkustamisen vähentäminen säästää myös ympäristöä.

Syyttäjäalueet ovat laajoja, ja monen syyttäjän työhön sisältyy runsaasti matkustamista, kun tuomioistuimet sijaitsevat pitkienkin matkojen päässä. Toiviaisen mukaan yksittäisen syyttäjän voimia säästyy, kun matkustamiseen väistämättä liittyvä rasitus jää pois.

− Etäsyyttäminen lisää työhyvinvointia, kun työn kuormittavuus vähenee, Toiviainen huomauttaa.

Uusista toimintatavoista käytävä avointa keskustelua

Etäoikeudenkäyntien järjestämisessä on kuitenkin myös haasteita. Jotta etäoikeudenkäynnit onnistuvat, tekniikan tulee toimia luotettavasti. Myös tilan, jossa etäyhteyden aikana ollaan, pitää olla asianmukainen  esimerkiksi äänieristyksen osalta. Etäoikeudenkäyntejä hankaloittaa se, että oikeudenkäyntiaineisto ei vielä ole kaikilta osin sähköistä.

Valtakunnansyyttäjä pitää tärkeänä, että etäoikeudenkäynneistä hankitaan tietoa, jonka pohjalta toimintaa voidaan kehittää.

− Etäoikeudenkäynneistä tulee käydä avointa ja rakentavaa keskustelua syyttäjäalueiden päälliköiden ja tuomioistuinten laamannien kesken. Itse aion pitää asiaa esillä yhteistyöpalavereissa Tuomioistuinviraston johdon kanssa. Yksittäiset syyttäjät puolestaan tekevät kunkin jutun yhteydessä tiivistä yhteistyötä tuomareiden kanssa, ja etäoikeudenkäyntien järjestäminen on varmasti näissäkin keskusteluissa jatkuvasti esillä, Toiviainen kertoo.

Etäoikeudenkäynnit ovat yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti.

Etäoikeudenkäyntien käytön laajuus vaihtelee vielä valtakunnallisesti. Toiviainen arvelee, että siihen vaikuttavat osaltaan myös oikeudenkäyntiin osallistuvien digitaidot. Osaaminen kuitenkin paranee koko ajan koulutuksen ja kokemusten myötä.

Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäoikeudenkäyntien laaja käyttö on tullut jäädäkseen myös koronaepidemian jälkeen:

− Kokemukset ovat olleet monelta osin hyviä. Koska työtä on enemmän kuin tekijöitä, on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Tämä on yksi tapa hyödyntää sähköisiä välineitä täysimääräisesti, kuten nykypäivänä edellytetäänkin, Toiviainen toteaa.

Etätyö lisää työhyvinvointia

Jo ennen koronaepidemiaa Syyttäjälaitoksessa on tehty etätöitä – myös muissa tehtävissä kuin syyttämistoiminnassa.

− Minun kantani etätyöhön on myönteinen. Syyttäjälaitoksessa tuetaan ja edistetään etätyöskentelyä, koska se lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia, Toiviainen kertoo.

Syyttäjälaitoksessa ei ole aikaisemmin hyödynnetty etätyön mahdollisuuksia tässä laajuudessa. Moni, joka on aikaisemmin suhtautunut varauksellisesti etätyöhön, on saanut huomata, että työt sujuvat yhtä hyvin kotoakin.

Etätyö lisää työn joustavuutta ja työhyvinvointia.

Etätyössä on kuitenkin tiettyjä reunaehtoja. Työn tulee olla sellaista, että sitä voi tehdä täysipainoisesti muualla kuin työpaikalla. Etätyö ei myöskään saa vaikeuttaa toimintaa eikä aiheuttaa lisäkuormaa muulle henkilöstölle.

− Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Etätyö vaatii pelisäännöt, joiden rakentamisessa kuullaan henkilöstöä, Toiviainen tiivistää.

Oman vaikeutensa etätöiden tekemiselle tuo se, ettei Syyttäjälaitoksessa ole vielä pystytty siirtymään täysin sähköiseen työskentelyyn, vaan asiakirjoja joudutaan vastaanottamaan toimistolla paperimuodossa. Myös salassa pidettävien asiakirjojen käsittely voi olla etätyön este.

Etätyö tuo haasteita myös esimiehille, joiden tehtävänä on seurata henkilöstön kykyä suoriutua työstään. Jotta esimiestyö sujuisi myös poikkeustilanteessa, Syyttäjälaitos tarjoaa esimiehille valmennusta etäjohtamiseen.

Valtakunnansyyttäjä itsekin on tehnyt pääosin etätöitä koronaepidemian aikana. Vaikka työt ovat sujuneet hyvin etänäkin, jotain silti puuttuu:

− Huomaan kaipaavani työyhteisöä ja ihmisten kohtaamista kasvokkain. Onneksi päivittäisillä etäkahvitauoilla on mukavasti päässyt vaihtamaan kuulumisia työporukan kanssa, Toiviainen kertoo.

Aika näyttää, ovatko virtuaalikahvit uusi normaali, jos nyt opitut työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen.

Lue lisää aiheesta jutussa ”Siirrättekö kameraa, että näen syytetyn paremmin?” 

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja Tuomioistuimet Valtakunnansyyttäjä Blogikirjoittaja: Virve Streng


Reetta Päivänen aloitti toukokuun puolivälissä asiantuntijana AIPA-hanketoimistossa. Hän uskoo, että AIPA nopeuttaa työskentelyä ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta. Sähköiseen työskentelytapaan siirtymistä kannattaa harjoitella jo nyt.

Reetta Päivänen poseeraa AIPA-toimistolla.
 

Millainen työhistoria sinulla on?

Olen työskennellyt seitsemän vuotta käräjäsihteerinä ja 1,5 vuotta syyttäjänsihteerinä. Lisäksi olen toiminut ICT-yhdyshenkilönä, VYVI-projektipäällikkönä ja AIPA-virastokouluttajana. Tällä hetkellä olen virkavapaalla Salpausselän syyttäjänvirastosta.

Miksi hait töihin AIPA-hanketoimistoon?

Työtapojen kehittäminen sekä tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen digitalisoituminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Hain asiantuntijan tehtävää, koska AIPA-hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tulevan tietojärjestelmän käytettävyyteen syyttäjälaitoksen henkilöstön kannalta. Toimin hankkeessa sekä syyttäjälaitoksen että tuomioistuinten kansliahenkilökunnan työn asiantuntijana.

Mitä toimenkuvaasi kuuluu?

Osallistun erityisesti rikosasioihin liittyvien toiminnallisuuksien määrittelyyn mutta myös yleisten toimintojen suunnitteluun. Testaan tietojärjestelmän osia, kirjaan testaushavaintoni ja testaan tarvittaessa uudelleen. Lisäksi toimin kouluttajana sekä yleisissä hallinnonalan koulutuksissa että AIPAn käyttöönottoon liittyvissä koulutuksissa.

Miltä uusi työ on tuntunut?

Ensimmäinen kuukausi projektin parissa on sisältänyt paljon uuden opettelemista etenkin tuotekehityksen kulusta ja tietojärjestelmän määrittelytyöstä. Työpäiväni ovat täyttyneet nopeasti erilaisilla kokouksilla. Yksi AIPAn vahvuuksista on suunnittelemisen asiantuntijalähtöisyys, mikä tarkoittaa sitä, että pääsin osallistumaan määrittelytyöhön heti ensimmäisellä työviikollani. Toimimme samassa työtilassa tietojärjestelmäasiantuntijoiden kanssa, mikä mahdollistaa AIPAn toimintojen jatkuvan ja sujuvan kehittämisen. Koen tällaisessa projektiorganisaatiossa työskentelyn todella mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.

Miten tavallinen työntekijä voi saada äänensä kuuluviin AIPAn suunnittelussa?

Hanketoimistossa on noin kymmenen erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa kentän edustajaa niin syyttäjälaitoksesta, käräjäoikeuksista kuin hovioikeudesta. Meidän lisäksemme kentän äänenä toimivat hovioikeuspiirikohtaiset alueelliset avainvaikuttajat, virastokouluttajat, pilotoijat sekä tuki- ja virtuaalitiimien jäsenet. Hanketoimisto ja alueelliset avainvaikuttajat käyvät tälläkin hetkellä keskustelua siitä, miten hankkeen ja kentän välistä yhteistyötä voitaisiin vahvistaa entisestään.

Kentän edustajien lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä monien sidosryhmien, kuten poliisin VITJA-hankkeen, kanssa. Tämä laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa valtakunnallisen avoimen keskustelun AIPAn kehittämisestä.

Millä mielin odotat AIPAa? Miten se tulee vaikuttamaan erityisesti sihteereiden toimenkuvaan?

Odotan AIPAa innolla. Se tulee korvaamaan syyttäjälaitoksen Sakarin ja Notesin lisäksi myös monia tuomioistuinten tietojärjestelmiä. Kun kaikki viraston asiat käsitellään ja asiakirja-aineisto säilytetään yhdessä tietojärjestelmässä, päivittäinen työskentely nopeutuu ja selkeytyy. Sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen saattaa avata mahdollisuuden sihteerien etäpäivien pitämiseen ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta.

Toimenkuvaasi kuuluu myös muutosjohtaminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

AIPAn käyttöönotto ei merkitse ainoastaan uuden tietojärjestelmän opettelua, vaan siihen liittyy olennaisesti sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen. Hanketoimisto huomioi tämän erittäin tärkeän toimintakulttuurin muutoksen sekä tietojärjestelmän kehittämisessä että koulutuksissaan. Hanketoimiston vetämä muutosjohtamisverkosto pyrkii kannustamaan virastoja totuttautumaan jo nyt uusiin työskentelytapoihin erilaisten sähköisten kokeilujen kautta. Kaikkia käyttäjiä on tarkoitus tukea tässä toimintakulttuurin muutoksessa.

Mitä terveisiä haluat lähettää syyttäjälaitoksen väelle?

Muutoksiin on aina helpompi sitoutua silloin, kun saa itse olla mukana muutoksen suunnittelussa. Syyttäjälaitoksessa on erittäin ammattitaitoista, vahvalla työkokemuksella varustettua väkeä. Te tiedätte parhaiten oman työnne vaatimat edellytykset. Siksi toivon kaikkien kentän edustajien olevan minuun yhteydessä AIPAan liittyvissä pohdinnoissaan!

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja AIPA Henkilöstö Blogikirjoittaja: Virve Streng
Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.
Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa.
 

Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen Piia Vottonen ja hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n Katri Veranin toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.

Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.

Aina valmiina auttamaan

Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.

Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.

Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.

Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen Ritva Sahavirta sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät Harri Tiesmaa, Sampsa Hakala ja Lilja Limingoja.

Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu

Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.

Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.

Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Osaaminen syvenee tiimeissä

Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.

EU-puheenjohtajuuskausi työllistää

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.

Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista

Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.

Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.

Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.

Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.

Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa.


Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen
Toimittanut Maria Turkia


Tietoa Eurojustista

Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.

Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.

Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.

Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä

Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.

Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.

www.eurojust.europa.eu

Linkkejä

Eurojustin sivuilta www.eurojust.eu löytyy kiinnostavia raportteja eri rikoslajeista. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan

Eurojustissa laadittuja ratkaisukoosteita EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx

Eurojustin vuosikertomus http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf

Intra

KV-asiat > Eurojust

Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.

Twitter

@Eurojust

Akkusastoori: Ammattiasiaa Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Piia Vottonen

Maaperään dumpattavat kemikaalit siirtyvät kasveihin, joita kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ihmisten ravinnoksi. Ilman päästöt kulkeutuvat tuulten mukana kauas, eikä kukaan kykene niitä hallitsemaan. Muovijätteet aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia laajoilla vesialueilla. Luettelo olisi loputon. Ympäristörikosten selvittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä auttaa Eurojust.

Ympäristörikoksia käsitellään Eurojustissa vähän verrattuna muihin rikoslajeihin. Puutteet ympäristörikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa EU:n jäsenmaissa heijastuvat Eurojustissa käsiteltävien ympäristörikosten määrään. Ympäristörikoksia myös hukkuu tilastoitaessa muiden rikosten alle.

Pääosa Eurojustin käsittelemistä ympäristörikoksista on koskenut suojeltujen lajien laitonta kauppaa ja jätteiden laitonta kuljettamista. Eurojust voi auttaa syyttäjiä rikosasioiden käsittelemisessä muun muassa selvittämällä eri maiden lainsäädäntöä, avustamalla oikeusapupyyntöjen toteuttamisessa, koordinoimalla syytetoimia sekä auttamalla järjestämään todistajien kuulemisia jäsenmaiden tuomioistuinten välillä.

Suomen ja muun Euroopan resursseissa on eroa

Joissakin Euroopan maissa ympäristörikosten vakavuus tiedostetaan. Kun olen haastatellut eri maiden syyttäjiä heidän kotimaissaan ilmi tulevista ympäristörikoksista ja rikosvastuun toteuttamisen ominaispiirteistä, on ilmennyt kiinnostavia asioita.

Norjalainen poliisisyyttäjä Thomas Darell työskentelee Finnmarkissa Pohjois-Norjassa erikoisalanaan kalastusrikokset. Kalastus on Norjassa öljyn jälkeen tärkein elinkeino, ja sen suojelemiseen suhtaudutaan tiukasti. Ympäristöä pidetään yhteisenä omaisuutena. Jos joku on saanut luvan käyttää ympäristöä, se katsotaan etuoikeudeksi, jonka rikkomisesta – siis ympäristörikoksesta – voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus. Poliisin tutkijoissa on ympäristörikoksiin erikoistuneita henkilöitä. Haasteena rikollisten kiinni jäämisessä Pohjois-Norjassa ovat maantieteelliset etäisyydet.

Heidi Nummela istuu luentopöydän takana.

Italialainen syyttäjä Maurizio Varanese kertoi, että tyypillisiä ympäristörikoksia heillä ovat jätteen laiton hävittäminen ja järjestäytynyt toiminta liittyen laittomaan jäteliikenteeseen. Jäte"huolto" on monin paikoin järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, ja hyvin usein jätteet päätyvät ulkomaille. Taisteluun ympäristörikoksia vastaan on valjastettu monia viranomais- ja poliisitahoja; erityisesti tämä on karabinieerien alaa.

Hollannin syyttäjän Renske Mackorin mukaan Hollannissa työskentelee noin 15 ympäristörikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Myös poliisissa ja tuomioistuimissa on erikoistuttu alaan. Ympäristörikokset katsotaan osaksi talousrikoksia, ja ne on keskitetty neljään tuomioistuimeen. Hollannissa merkittävä osuus ympäristörikoksista liittyy tavaran kauttakulkuun, kuten laittomiin jätekuljetuksiin ja suojeltujen eläinten salakuljettamiseen (ns. cites-jutut).

Merkittävä, käytännöllinen ja prosessiekonominen ratkaisu Norjassa ja Hollannissa on syyttäjän mahdollisuus määrätä suuriakin yhteisösakkoja oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn. Tästä syntyy huomattavia resurssisäästöjä, sillä usein yhtiöt hyväksyvät sakot välttyäkseen ikäviltä ja pitkiltä oikeudenkäynneiltä.

Kun yhtiö on vastaajana Suomessa, syyttäjä joutuu viemään jutun täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.

Pieni ympäristörikostiimi sai paljon aikaan

Kun aloitin Eurojustissa kansallisena asiantuntijana reilu vuosi sitten, pääsin jäseneksi talousrikostiimiin. Välittömästi ilmoittauduin myös ympäristörikosten alatyöryhmään.

Pienen, 2–4-henkisen ryhmämme toimintaedellytykset olivat rajalliset. Silti ponkaisimme pystyyn vaikuttavan projektiehdotuksen – ja se hyväksyttiin. Ehdotuksemme sisälsi oikeustapausanalyysin Eurojustissa käsitellyistä ympäristörikoksista, kansallisten yhteyshenkilöiden päivittämisen ajan tasalle ja syksyllä 2019 Eurojustissa pidettävän ympäristörikosseminaarin.

Edellinen vastaavantyyppinen seminaari oli pidetty vuonna 2014. Sen jälkeen ympäristörikoksia koskevien yhteydenottojen määrä oli edelleen pysynyt hyvin pienenä, joten tilanneanalyysi oli tarpeen. Tarve tällaiselle seminaarille oli ilmeinen.

Gimbornin-ympäristörikosseminaarin osallistujat seisovat jätevuoren päällä.


Kirjoittanut kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Toimittanut Maria Turkia


Ympäristörikoskoulutusta syksyllä 2019

Viimevuotinen, erinomaisen palautteen saanut ympäristörikoskurssi Saksan Gimbornissa uusitaan 2.–6.9.2019. Kansainvälisen poliisiyhdistyksen IPAn järjestämä kurssi tukee viranomaisten ammattiosaamista ja yhteistyötä. Seminaari sopii motivoituneelle ympäristörikosasiantuntijalle. Viimevuotisesta, erinomaista palautetta saaneesta Gimbornin-kurssista voit lukea täältä. Vastuujärjestäjä oli IPAn Suomen-osasto. Tiedustelut: [email protected]

Lokakuun 29.–30. päivinä 2019 Eurojustissa järjestetään ympäristörikosseminaari yhteistyössä ENPEn kanssa. Lisätietoa ENPEn (Association of European Network of Prosecutors for the Environment) sivuilta: https://www.environmentalprosecutors.eu/

Polamk:ssa järjestetään ympäristörikosseminaari 28.11.2019 – tietoa siitä tulee myöhemmin.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Rikosilmiöt Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Heidi Nummela

Haastattelutilanteisiin kannattaa pyrkiä varautumaan pienellä suunnittelulla. Turun terrorismioikeudenkäynnin toinen syyttäjä Hannu Koistinen kertoo, miten juttuun liittyviin haastatteluihin valmistauduttiin ja miten tilanteet sujuivat.

Hannu Koistinen Valtakunnansyyttäjänviraston aulassa.

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistisen ura syyttäjänä alkoi Rovaniemellä vuonna 2004. Sitä seurasi määräaikaisuus Järvenpäässä, ja vuodesta 2007 hän on taas saanut työskennellyt kotiseudullaan Oulussa.

Viimeiset viitisen vuotta Koistista on työllistänyt Pohjois-Suomen järjestäytynyt rikollisuus (jr) ja ne talousrikosjutut, joita ei ole jaettu erikoissyyttäjille. Ajoittain hänelle on jaettu myös perinteistä päivittäisrikollisuutta.

– Uutta värinää työhön ovat tuoneet sota- ja terrorismirikosten koulutusohjelma sekä juttuihini liittyvät kansainväliset yhteydet. Miellän itseni tietyllä sekatyömiesmentaliteetilla toimivaksi jr-syyttäjäksi, Koistinen sanoo.

Turun terrorismirikosjuttu toi paljon mediahuomiota – miltä se tuntui?

Käräjäoikeuskäsittely osoittautui varsin tapahtumarikkaaksi. Vankilassa pidettyä käsittelyä etänä seurannut lehdistö oli aidosti kiinnostunut salin tapahtumista. Syyttäjiä haluttiin uutisiin kertomaan eri käänteiden merkityksestä. En kumma kyllä tuntenut olevani mediahuomion keskipisteenä vaan lähinnä oppaana kertomassa, mihin asiassa kannattaa kiinnittää huomiota.

Oletko aiemmin esiintynyt julkisesti?

Kamerat ovat olleet läsnä istuntosaliin marssittaessa, mutta tv-haastatteluja en ollut antanut aiemmin. Kohtuullisen harvoin täällä pohjoisessa syyttäjää pyydetään kameroiden eteen, joten tarvetta paeta toimittajia vaatenaulakoiden kautta miestenhuoneeseen ei minulla ole aiemmin ollut. Ja näin kiistän myöskään tehneeni. Ainakaan tietoisesti.

Miten varauduit julkisuuteen?

Jutun syyttäjäryhmässä olimme ennakolta pohtineet tiedotusstrategiaa ja päättäneet ne teemat ja käsittelyn vaiheet, joissa tiedotus- ja kommentointivastuu kuuluu valtakunnansyyttäjälle. Näin median palveleminen ei vienyt liikaa ajatuksiamme pois jutun ajamisesta. VKSV:n viestinnästä saimme kattavasti neuvoja kameroiden edessä esiintymiseen. Kullanarvoisia olivat myös listaukset kysymyksistä, jotka mediaa mahdollisesti kiinnostaisivat.

Miten haastattelut sujuivat? Mikä yllätti?

Oli yllätys, kuinka tiivistä vuorovaikutus median kanssa oli ja kuinka tiuhaan syyttäjiä toivottiin kameroiden eteen. Olin odottanut, että KRP:n varsin avoin tiedottaminen esitutkinnan päätyttyä olisi laimentanut oikeuskäsittelyn uutuusarvoa. Olettamus osoittautui vääräksi. Kun saavuimme syyttäjäparini Sampsa Hakalan kanssa valmisteluistuntoon, odotussali oli täynnä toimittajia, ja kysymystulva alkoi suorassa lähetyksessä. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei minua silloin jännittänyt. Aluksi en muistanut Virve Strengin antamista ohjeista muuta kuin sen tärkeimmän: "Muista hengittää, sillä pääsee jo pitkälle". Muutaman henkäyksen jälkeen puhe alkoikin jo luistaa.

"Mielestäni haastattelutilannetta saa ja ehkä pitääkin vähän jännittää."

Annoimme Sampsan kanssa haastattelut pääosin yhdessä. Se sopi tähän juttuun: saatoimme jakaa aihealueita, joista esitettäviin kysymyksiin kumpainenkin vastaisi. Käytännössä toki eteen tuotu mikrofoni ratkaisi vastausvuoron, mutta silloinkin toinen saattoi täydentää vastausta sivusta. Parivaljakkona toimiminen haastatteluissa oli onnistunut ratkaisu, vaikka myöhemmin saimmekin kuulla hyväntahtoista kuittailua dressmannkaksosista ja lännen revolverisankareista.

Miltä kaikki näyttää nyt jälkikäteen?

Kun katsoin tv-lähetykset läpi, oli outoa kuulla omaa ääntään ja nähdä omia, tiedostamattomia maneerejaan. Mielestäni kuitenkin onnistuimme Sampsan kanssa välittämään ajatuksemme tv-yleisölle selkeästi ja pitämään puheenvuoromme lyhyinä ja kirkkaina.

Aivan viimeisissä haastatteluissa esitettyihin miltä nyt tuntuu -kysymyksiin en oikein osannut lähteä mukaan, ja se kyllä näkyi. Tilanne tuntui olevan yhä päällä, eivätkä vastaukset tulleet luontevasti. Jos vielä päädyn vastaavaan tilanteeseen, täytynee jo valmiiksi miettiä sopivaa syyttäjäjargonia tyyliin "laitettiin vain pitkä päätyyn ja luisteltiin perään, ei Kärppien tasoista joukkuetta vastaan muutoin pärjää".

Kuuluuko mielestäsi syyttäjän työhön julkisuudessa esiintyminen?

Väistämättä se kuuluu syyttäjän työhön. Tarkkana täytyy kuitenkin olla, ettei tutkinnanjohtajan ja syyttäjän kommenteissa edes tahattomasti mennä julkisuudessa prosessaamisen puolelle.

Tiedotusvälineitä kiinnostavissa jutuissa on tärkeää etukäteen miettiä tiedotusvastuut ja -strategiat prosessin eri vaiheisiin. Suomalaisessa järjestelmässä on aktiivisen tiedottamisen vaiheita turhankin paljon. Poliisi tiedottaa tutkinnan aikana ja esitutkinnan valmistuttua, syyttäjä tiedottaa syytteen nostamisesta parhaimmillaan vain muutama päivä esitutkinnan valmistumisen jälkeen, ja tuomioistuin tiedottaa tuomiosta. Useassa prosessin vaiheessa syyttäjältä ollaan kommentteja vailla.

Millaisesta koulutuksesta olisi apua median kanssa toimimiseen?

Laitoksen ulkopuolelta tuleva esiintymiskouluttaja ei välttämättä pysty sisäistämään niitä lähtökohtia, joista syyttäjä joutuu kommenttejaan antamaan. Ostopalveluna hankittu konsultointi tarvitsee rinnalleen laitoksen sisäisen vertaistuen. Mutta minkään koulutuksessa annetun valmiin mallin mukaan ei kannata yrittää toimia – silloin haastattelu voi tuntua jähmeältä ja epämukavalta.

Miten neuvoisit syyttäjää, jotka kokemattomana huomaa yhtäkkiä olevansa kameroiden edessä?

Kunhan yrittää olla oma itsensä, hyvä siitä tulee. Tärkeintä on, että sanoma välittyy selkeänä. Mielestäni haastattelutilannetta saa ja ehkä pitääkin vähän jännittää.

Kohtaamani toimittajat eivät ole olleet lainkaan ikäviä ja hankalia, päinvastoin. Suorissa lähetyksissä kannattaa välttää kaikkea kikkailua, mutta muuten luotan siihen, että toimitukset editoivat lähetyksistä pois syyttäjän mahdolliset nolot hetket – niiltä ei haastatteluissa aina voi välttyä.

VKSV:n viestinnästä kannattaa pyytää apua valmistautumiseen. Seuraavassa nyrkkisääntöjä, joihin minulla ei ole tekijänoikeuksia. Näistä saimme Sampsan kanssa apua omaan koitokseemme:

  • Mieti etukäteen, mitä haluat ja voit sanoa jutun tiimoilta ja toisaalta, mistä et voi puhua.
  • Valmistaudu kertomaan asian pääkohdat tiivistetysti.
  • Jokaiseen kysymykseen ei tarvitse vastata, mutta on hyvä perustella, miksi et tiettyyn kysymykseen voi kommentoida.
  • Puhu selkeästi ja kansantajuisesti. Vakavasti puhuen jargonia on syytä välttää.
  • Älä puhu liian laveasti, koska toimittajat kaipaavat uutisia varten napakoita kommentteja.
  • Älä ihmettele, jos samaa asiaa kysytään monta kertaa – toimittajat joutuvat ehkä hakemaan sinulta omaan lähetykseensä sopivaa kommenttia.
  • Puhu toimittajalle, älä kameralle.

Niin, ja muista tosiaan hengittää, sillä pääsee jo pitkälle.

 

Akkusastoori: Ammattiasiaa Töissä Syyttäjälaitoksessa Henkilöstö Blogikirjoittaja: Maria Turkia
— 5 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 5 / 10

Tietoa Akkusastoorista

Akkusastoori on Syyttäjälaitoksen tiedotuslehti omalle henkilökunnalle ja sidosryhmille. Lehti kertoo, mitä Syyttäjälaitoksessa tapahtuu, ja käsittelee muitakin alan ajankohtaisia asioita.