Sivut, joissa tagi kehitys .


Reetta Päivänen aloitti toukokuun puolivälissä asiantuntijana AIPA-hanketoimistossa. Hän uskoo, että AIPA nopeuttaa työskentelyä ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta. Sähköiseen työskentelytapaan siirtymistä kannattaa harjoitella jo nyt.

Reetta Päivänen poseeraa AIPA-toimistolla.
 

Millainen työhistoria sinulla on?

Olen työskennellyt seitsemän vuotta käräjäsihteerinä ja 1,5 vuotta syyttäjänsihteerinä. Lisäksi olen toiminut ICT-yhdyshenkilönä, VYVI-projektipäällikkönä ja AIPA-virastokouluttajana. Tällä hetkellä olen virkavapaalla Salpausselän syyttäjänvirastosta.

Miksi hait töihin AIPA-hanketoimistoon?

Työtapojen kehittäminen sekä tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen digitalisoituminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Hain asiantuntijan tehtävää, koska AIPA-hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tulevan tietojärjestelmän käytettävyyteen syyttäjälaitoksen henkilöstön kannalta. Toimin hankkeessa sekä syyttäjälaitoksen että tuomioistuinten kansliahenkilökunnan työn asiantuntijana.

Mitä toimenkuvaasi kuuluu?

Osallistun erityisesti rikosasioihin liittyvien toiminnallisuuksien määrittelyyn mutta myös yleisten toimintojen suunnitteluun. Testaan tietojärjestelmän osia, kirjaan testaushavaintoni ja testaan tarvittaessa uudelleen. Lisäksi toimin kouluttajana sekä yleisissä hallinnonalan koulutuksissa että AIPAn käyttöönottoon liittyvissä koulutuksissa.

Miltä uusi työ on tuntunut?

Ensimmäinen kuukausi projektin parissa on sisältänyt paljon uuden opettelemista etenkin tuotekehityksen kulusta ja tietojärjestelmän määrittelytyöstä. Työpäiväni ovat täyttyneet nopeasti erilaisilla kokouksilla. Yksi AIPAn vahvuuksista on suunnittelemisen asiantuntijalähtöisyys, mikä tarkoittaa sitä, että pääsin osallistumaan määrittelytyöhön heti ensimmäisellä työviikollani. Toimimme samassa työtilassa tietojärjestelmäasiantuntijoiden kanssa, mikä mahdollistaa AIPAn toimintojen jatkuvan ja sujuvan kehittämisen. Koen tällaisessa projektiorganisaatiossa työskentelyn todella mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.

Miten tavallinen työntekijä voi saada äänensä kuuluviin AIPAn suunnittelussa?

Hanketoimistossa on noin kymmenen erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa kentän edustajaa niin syyttäjälaitoksesta, käräjäoikeuksista kuin hovioikeudesta. Meidän lisäksemme kentän äänenä toimivat hovioikeuspiirikohtaiset alueelliset avainvaikuttajat, virastokouluttajat, pilotoijat sekä tuki- ja virtuaalitiimien jäsenet. Hanketoimisto ja alueelliset avainvaikuttajat käyvät tälläkin hetkellä keskustelua siitä, miten hankkeen ja kentän välistä yhteistyötä voitaisiin vahvistaa entisestään.

Kentän edustajien lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä monien sidosryhmien, kuten poliisin VITJA-hankkeen, kanssa. Tämä laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa valtakunnallisen avoimen keskustelun AIPAn kehittämisestä.

Millä mielin odotat AIPAa? Miten se tulee vaikuttamaan erityisesti sihteereiden toimenkuvaan?

Odotan AIPAa innolla. Se tulee korvaamaan syyttäjälaitoksen Sakarin ja Notesin lisäksi myös monia tuomioistuinten tietojärjestelmiä. Kun kaikki viraston asiat käsitellään ja asiakirja-aineisto säilytetään yhdessä tietojärjestelmässä, päivittäinen työskentely nopeutuu ja selkeytyy. Sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen saattaa avata mahdollisuuden sihteerien etäpäivien pitämiseen ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta.

Toimenkuvaasi kuuluu myös muutosjohtaminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

AIPAn käyttöönotto ei merkitse ainoastaan uuden tietojärjestelmän opettelua, vaan siihen liittyy olennaisesti sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen. Hanketoimisto huomioi tämän erittäin tärkeän toimintakulttuurin muutoksen sekä tietojärjestelmän kehittämisessä että koulutuksissaan. Hanketoimiston vetämä muutosjohtamisverkosto pyrkii kannustamaan virastoja totuttautumaan jo nyt uusiin työskentelytapoihin erilaisten sähköisten kokeilujen kautta. Kaikkia käyttäjiä on tarkoitus tukea tässä toimintakulttuurin muutoksessa.

Mitä terveisiä haluat lähettää syyttäjälaitoksen väelle?

Muutoksiin on aina helpompi sitoutua silloin, kun saa itse olla mukana muutoksen suunnittelussa. Syyttäjälaitoksessa on erittäin ammattitaitoista, vahvalla työkokemuksella varustettua väkeä. Te tiedätte parhaiten oman työnne vaatimat edellytykset. Siksi toivon kaikkien kentän edustajien olevan minuun yhteydessä AIPAan liittyvissä pohdinnoissaan!

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja AIPA Henkilöstö Blogikirjoittaja: Virve Streng

Kihlakunnansyyttäjä Katri Veran oli jo pitkään ollut kiinnostunut Eurojustin toiminnasta. Kun vuotuinen kansallisen asiantuntijan tehtävä tuli taas hakuun, Katri ajatteli, että nyt on aika. Työ Haagissa on tuntunut hyvin mielenkiintoiselta.

Katri Veran poseeraa Eurojustin tiloissa.

Millainen on taustasi syyttäjänä?

Olen toiminut kihlakunnansyyttäjänä yli 20 vuotta. Valtaosan ajasta olen käsitellyt talousrikoksia erikoissyyttäjänä Helsingin syyttäjänvirastossa. Toisinaan työhön on liittynyt kansainvälisiä yhteyksiä, jotka ovat tuoneet mukavaa lisämaustetta – joskin myös lisähaasteita.

Miksi hakeuduit Eurojustiin?

Eurojustin toiminta on aina kiinnostanut. Kun kansallisen asiantuntijan tehtävä avautui haettavaksi, ajattelin, että nyt tai ei koskaan. Halusin tutustua Eurojustin toimintaan parhaalla tavalla eli sisältäpäin. Lisäksi työskentely monikulttuurisessa ympäristössä on aina hyväksi.

Mitä toimenkuvaasi pääasiassa kuuluu?

Päätehtävänäni on avustaa oikeusviranomaisia rajat ylittävissä rikosoikeudellisissa kysymyksissä. Tehtävät saattavat liittyä kahden tai useamman valtion välisiin ns. operatiivisiin juttuihin, joissa Suomi on osallisena. Lisäksi vastaan Suomen tekemiin ja Suomelle tehtyihin tiedusteluihin, jotka saattavat koskea esimerkiksi rikosoikeudellisia menettelyjä ja rikosoikeudellisen lainsäädännön soveltamista.

Miltä uusi tehtävä vaikuttaa?

Hyvin mielenkiintoiselta ja samalla hyvin erilaiselta syyttäjän päivätyöhön verrattuna. Oma totuttelemisensa onkin ollut siinä, että seuraa sivusta toisten hoitamia juttuja menemättä asiasisältöön.

Onko jokin yllättänyt?

Ei varsinaisesti, mutta Eurojustin monista tukitoiminnoista en ollut aiemmin tietoinen. Talossa toimii useita ydintoiminnan tukemiseen keskittyneitä yksiköitä, joiden työpanos on laadukasta, tehokasta ja asiantuntevaa. Esimerkiksi Eurojustissa järjestettäviä koordinaatiokokouksia valmistellaan etukäteen vastuumaan vetäjän tukena, eikä kaikkea tarvitse tehdä itse.

Osaavatko suomalaiset syyttäjät hyödyntää Eurojustia? Millaisia terveisiä lähetät heille?

Syyttäjät eivät välttämättä tule aina ajatelleeksi tätä mahdollisuutta. Eurojust on olemassa juuri heitä samoin kuin muitakin oikeusviranomaisia varten. Toivon, että jokaisen syyttäjän yhteydenottokynnys on matalalla.

Miten odotat hyötyväsi Eurojust-kokemuksesta palattuasi kotimaahan?

Uskon, että suhtaudun entistä luontevammin juttuihin, joissa on kansainvälisiä liityntöjä. Yhtä lailla toivon, että kokemukseni hyödyttävät myös kollegoitani kotimaassa.

Akkusastoori: Henkilöstö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Maria Turkia
Eurojust auttaa oikeusviranomaisia kansainvälisten rikosten selvittelyssä. Suomen kansallinen jäsen Piia Vottonen kertoo, millaista on työskennellä Eurojustissa ja mitä Haagin-pesti voi syyttäjälle antaa.
Kaisa-Mari Bosch, Piia Vottonen ja Katri Veran poseeraavat Eurojustin tiloissa.
 

Täällä Hollannin Haagissa sijaitsevan Eurojustin Suomen-osasto, puhekielessä deski, kuuluu talon pienimpiin. Neljänä kuukautena vuodessa olemme deskillämme kahdestaan – kansallinen jäsen Piia Vottonen ja hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Vuosittain saamme kuitenkin vahvistusta, kun joku suomalaisista syyttäjistä saapuu Eurojustiin kansalliseksi asiantuntijaksi (seconded national expert, SNE) kahdeksaksi kuukaudeksi. Tosin tänä vuonna aloittaneen SNE:n Katri Veranin toimikausi kestää poikkeuksellisesti 10 kuukautta Suomen EU-puheenjohtajuuden vuoksi.

Esimerkiksi Ruotsilla on paremmat resurssit: kansallisen jäsenen ja hallinnollisen avustajan lisäksi paikalla on ympäri vuoden kaksi syyttäjää. Monella valtiolla on Eurojustissa myös omat yhteyssyyttäjänsä.

Saamme kuitenkin paljon aikaan pienellä porukalla. Eurojustin vuosikertomuksessa mainittu Suomen-osaston operatiivisten juttujen lukumäärä ei suinkaan tarkoita kokonaistyömäärää.

Aina valmiina auttamaan

Olemme täällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden oikeusviranomaisia varten. Vastaamme tiedusteluihin ja selvitämme pyydettyä asiaa, jotta kotimaassa voidaan keskittyä varsinaiseen syyttäjän-, tuomarin- tai esitutkintaviranomaistyöhön. Välitämme tiedusteluja jäsenvaltioiden osastoille ja hoidamme vastaavasti sieltä tulevia tiedusteluja. Jos vastaaminen vaatii erityisosaamista, ohjaamme tiedustelut Suomeen erikoissyyttäjäryhmän vetäjälle tai hänen kauttaan erikoissyyttäjille.

Aina ei etukäteen tiedä, kuinka paljon aikaa jonkin asian hoitaminen vaatii, ja erityisesti kansallisen jäsenen työpäivä venyy usein pitkäksi. Sen sijaan SNE ja hallinnollinen avustaja kuuluvat Eurojustin henkilökuntaan, ja heillä on työaika.

Eurojustissa saa laaja-alaista työkokemusta, esiintymiskokemusta ja yhteistyöverkoston.

Työajan ulkopuolella käytössämme on On-Call Coordination -päivystysjärjestelmä. Siinä ovat mukana kansallisen jäsenen lisäksi kotimaassa valtionsyyttäjä, kansallisen jäsenen sijainen Ritva Sahavirta sekä kansallisen jäsenen avustajina syyttäjät Harri Tiesmaa, Sampsa Hakala ja Lilja Limingoja.

Koordinaatiokokouksissa ja -keskuksissa tapahtuu

Ydintehtäviämme on osallistua eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteisiin koordinaatiokokouksiin ja -keskuksiin. Koordinaatiokokouksen tarkoitus on muu muassa helpottaa tiedonvaihtoa sekä koordinoida esitutkintoja ja syytetoimia. Kokouksessa voidaan havaita ja ratkaista toimivaltaristiriitoja sekä käsitellä ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät ne bis in idem -periaatteeseen, lainsäädäntöön ja todistusaineiston hyödyntämiseen. Koordinaatiokokouksessa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään – Eurojust huolehtii tulkkauksesta.

Koordinaatiokeskus puolestaan on tiedonvälityskeskus, joka rakennetaan neuvotteluhuoneeseen yhteisen action-päivän – iskupäivän – ajaksi. Tarkoituksena on auttaa reaaliaikaisessa tiedonvaihdossa ja mahdollistaa suora tuki koordinoituihin toimiin, kuten pidätysmääräyksiin, etsintöihin ja takavarikoiden täytäntöönpanoon. Suomi on järjestänyt koordinaatiokeskuksia tai osallistunut niihin noin joka toinen vuosi.

Kuvassa poseeraa Suomen-osaston hallinnollinen avustaja Kaisa-Mari Bosch.

Osaaminen syvenee tiimeissä

Eurojustissa on myös monia tiimejä, joissa käsitellään eri rikoslajeja. Tiimissä syyttäjä voi syventää osaamistaan. Itse olen ollut aktiivinen huumausainerikoksia käsittelevän tiimin toiminnassa ja ollut siinä myös puheenjohtajana. Olen myös osallistunut kahden eri psykoaktiivista ainetta koskevan raportin laatimiseen. Myös Eurojustin hallintoa uudistavissa työryhmissä olen ollut mukana.

EU-puheenjohtajuuskausi työllistää

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen alkoi deskillämme jo yli vuosi sitten. Osallistumme puheenjohtajuuskauteen liittyvien, Eurojustissa järjestettävien tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansallinen jäsen osallistuu myös VIP-vieraiden vastaanottamiseen.

Kotimaahan lähtee mukaan paljon uutta osaamista

Toimikauteni alkaa olla lopuillaan, ja uusi kansallinen jäsen Lilja Limingoja astuu osaston ruoriin 1.8.2019. Olen tyytyväinen voituani auttaa oikeusviranomaisia rikosvastuun toteuttamisessa. Uusia haasteita ja yllätyksiä on riittänyt.

Esimerkiksi kun olin ensimmäistä kertaa koordinaatiokokouksen puheenjohtajana, paikalla oli 36 kokousedustajaa useista jäsenvaltioista. Koko pitkän, englanninkielisen kokouksen ajan piti pysyä tarkkana, jotta käsitellyiksi tulevat sekä ennen kokousta esiin tulleet asiat että kokouksen aikana ilmaantuneet haasteet. Lopuksi piti vielä esittää alustavat päätelmät kokouksen tuloksista.

Esiintymiskokemusta olen saanut luennoidessani huumausainerikoksiin liittyvistä aiheista ja esitellessäni Eurojustin toimintaa useissa tilaisuuksissa – muun muassa Almatyssä, Lissabonissa, Strasbourgissa ja Tbilisissä.

Tämän tehtävän tuomasta laaja-alaisesta työkokemuksesta ja yhteistyöverkostosta on hyötyä myös tulevissa työtehtävissäni.

Kuvassa Eurojust-talo Hollannin Haagissa.


Kirjoittanut valtionsyyttäjä Piia Vottonen
Toimittanut Maria Turkia


Tietoa Eurojustista

Eurojust on EU:n oikeudellinen yhteistyöyksikkö, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on oma kansallinen osastonsa.

Eurojustin tehtävänä on edistää ja kehittää esitutkinta- ja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavissa, rajat ylittävissä ja järjestäytyneen rikollisuuden asioissa.

Toiminta perustuu oikeudelliseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tietojenvaihtoon Eurojustin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, oikeus- ja sisäasioiden virastojen sekä kolmansien maiden välillä.

Eurojustin ylin päättävä elin on kollegio, johon kuuluvat EU-jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet. Kollegion alaisuudessa toimii eri rikoslajeihin erikoistuneita työryhmiä, joilla puolestaan on alatyöryhmiä

Eurojustista viranomaiset saavat apua, kun yhteydet ulkomaille eivät suju. Kätevintä ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jos tiedusteltava ei kuulu Eurojustille, kysyjä ohjataan oikeaan paikkaan.

Yksityishenkilö ei voi saada asiaansa Eurojustin käsiteltäväksi.

www.eurojust.europa.eu

Linkkejä

Eurojustin sivuilta www.eurojust.eu löytyy kiinnostavia raportteja eri rikoslajeista. Kannattaa vilkaista mm. Report on Eurojust casework in asset recovery -raporttia: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/caseworkpublications.aspxAvautuu uuteen ikkunaan

Eurojustissa laadittuja ratkaisukoosteita EU-tuomioistuimen eurooppalaista pidätysmääräystä ja ne bis in idem -periaatetta koskevista ratkaisuista: http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/Pages/Case-law-analysis.aspx

Eurojustin vuosikertomus http://www.eurojust.europa.eu/doclibrary/corporate/eurojust%20Annual%20Reports/Annual%20Report%202018/AR2018_EN.pdf

Intra

KV-asiat > Eurojust

Tutustu sivun lopusta löytyvään Suomen osaston toimintakertomukseen.

Twitter

@Eurojust

Akkusastoori: Ammattiasiaa Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Piia Vottonen

Lappilaisen syyttäjämme, nykyisen asessorin Maija Monosen päivä Rovaniemen hovioikeudessa koostuu juttuihin perehtymisestä, istunnoista, tapausten pohtimisesta yksin ja kollegojen kanssa sekä ratkaisujen kirjoittamisesta. Työtahti suo aikaa juttujen pureskelulle, joskin kouluttautuminen työn ohella on aina työlästä. Mutta on se antoisaakin.

Maija Mononen istuu työpisteellään Rovaniemen hovioikeudessa.

Maija Monosesta alkoi noin vuosi sitten tuntua, että jotain muutakin voisi elämässään kokeilla kuin syyttäjän työtä. Rovaniemen hovioikeus etsi asessorikoulutettavia, ja sinne Maija haki.

– On hyvä torjua urautumista ja pitää erilaisia uravaihtoehtoja avoimina, hän sanoo.

Asessorikoulutus on valtakunnallinen koulutus, joten haku oli avoinna kaikissa hovioikeuksissa, hallinto-oikeuksissa ja erityistuomioistuimissa. Tämä asessorikoulutus oli ensimmäinen laatuaan. Se kestää kolme vuotta ja alkoi syyskuussa 2017.

– Olin työskennellyt syyttäjänä jo noin kymmenen vuotta, ja omalle epämukavuusalueelle siirtyminen tuntui kiinnostavalta ja antoisalta. Saan täällä hovioikeudessa räätälöityä opetusta ja koulutusta työssäoppimisen tueksi. Jo vaihtelu sinänsä on hyväksi, Maija toteaa.

Koulutettavan tarpeet on otettu huomioon

Kun asessorikoulutusta on suunniteltu, uusien asessorien omat tarpeet on otettu huomioon, mistä Maija Mononen on tyytyväinen.

– Tuomarinkoulutuslautakunta keräsi meiltä tiedot omista vahvuuksistamme, tarpeistamme ja tavoitteistamme. Tavoitteena on, että asessorin työmäärästä olisi lähiopetusta 10 prosenttia, työssäoppimista 70 prosenttia ja loput muun muassa palautteen antoa ja arviointia.

Tuomarinkoulutuslautakunnan tarjoamaa, kaikille yhteistä peruskoulutusta eri aihealueista annetaan lähiopetuksena Helsingissä. Päiviin liittyy ennakkotehtäviä.

Erilaisten näkemysten saaminen rikastaa päätöksentekoa.

Työpaikalla kullakin asessorilla on oma tutor, joka tukee oppimista ja kehittymistä. Tutorin rooli ei ole ohjata yksittäisissä ratkaisuissa vaan tukea oppimista kokonaisvaltaisesti lähinnä keskustelujen avulla.

Asessorille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, ja asessori pitää oppimispäiväkirjaa oppimisen tukena. Koulutus tukee käytännön työtä, ja sitä käydään työn ohessa.

– Toki se on myös työlästä ja vie aikaa. Työnantaja on kuitenkin ottanut juttujaossa huomioon asessorikoulutuksen viemän ajan ja pyrkinyt siten järjestämään aikaa koulutukseen, Maija kertoo.

Myöhemmin asessori suorittaa vielä syventävää koulutusta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.

Syyttäjän työ on itsenäistä, asessorin työ kollegiaalista

Maija Mononen on huomannut, että syyttäjän ja tuomarin tehtävissä on paljon yhteisiä piirteitä, kuten se, että molemmat arvioivat asiaa objektiivisesti. Syyttäjän työssä objektiivisuus korostuu syyteharkintavaiheessa ja tuomarin työssä puolestaan ratkaisuvaiheessa. Ratkaisunteko on periaatteessa samanlaista.

Erona on se, että syyttäjän työ on itsenäisempää kuin asessorin työ, joka taas on kollegiaalista. Toki myös syyttäjän työssä on kollegiaalisuutta, lähinnä esitutkintayhteistyössä ja parisyyttäjäjutuissa.

Juuri kollegiaalisuus kuuluu Maijan mielestä työn hyviin puoliin.

– Erilaisten näkemysten saaminen rikastaa päätöksentekoa. Rovaniemen hovioikeudessa on laajaa ja monipuolista osaamista ja kokemusta. Keskustelut tuomareiden ja esittelijöiden kanssa avartavat omaakin katsantokantaa ja kehittävät valtavasti omaa osaamista. Toki syyttäjäkin saa tukea kollegoilta, mutta kollegiaalisessa päätöksenteossa kaksi muutakin henkilöä joutuu perehtymään juttuun.

Hovioikeudessa on Maijan mukaan hyvää myös se, että asessorilla on syyttäjää enemmän aikaa perehtyä jutun osakysymyksiin. Kun juttu on hovioikeusvaiheessa, siinä ei kaikki ole enää välttämättä auki.

– Tuomari saa jutun ikään kuin valmiiksi pureskeltuna, kun taas syyttäjä rakentaa jutun itse alusta lähtien. Syyttäjän työ on hektisempää kuin tuomarin työ, ja se on myös käytännönläheisempää – syyttäjä kun on enemmän tekemisissä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Molemmissa tehtävissä tarvitaan tietysti myös ratkaisuntekokykyä, Maija Mononen sanoo.

Hänen mielestään syyttäjäkokemuksesta on ilman muuta höytyä tuomarin tehtävissä. Se auttaa ainakin lain soveltamisessa, kokonaiskuvan hahmottamisessa ja olennaisten seikkojen erottamisessa. Yksittäisissä jutuissa on hyötyä myös rikosoikeuden substanssiosaamisesta ja oikeuskäytännön tuntemisesta.

Valintakokeessa oli plussia ja miinuksia

Valintamenettelyä asessorin virkaan Maija piti tasapuolisena ja kriteereiltään yhtenäisenä. Ennakkoaineisto oli tarkoituksenmukainen, ja aiheet olivat ajankohtaisia ja perustavanlaatuisia. Valintakokeen rakenteesta hän löysi parannettavaa.

– Etenkin monivalintakysymykset mittasivat enemmän pikkutarkkaa osaamista kuin kokonaiskuvan hahmottamista. Knoppikysymysten tilalle voisi tulla esimerkiksi esseetehtäviä, jotka mittaavat olennaisen erottamista ja lain soveltamista. Tänä vuonna koetta olikin muutettu kuulemani mukaan juuri tällaiseen suuntaan.

Tuomari saa jutun "valmiiksi pureskeltuna", kun taas syyttäjä saa itse ikään kuin rakentaa jutun alusta lähtien.

Maijan mielestä tutkintotodistukselle annetaan nykyisessä valintamenettelyssä melko suuri painoarvo.

– Se on yhdenvertaisuuden kannalta hyvä kriteeri, mutta ei välttämättä kerro todellisesta osaamisesta.

Maijan on vaikea sanoa, valikoituuko tuomareiksi uuden valintamenettelyn kautta sellaisia juristeja, joilla on erityisen hyvät edellytykset tuomarin työhön.

– Mutta alkukokeen suorittaminen ainakin mittaa motivaatiota.

Vastaavaa koulutusta syyttäjälaitokseen?

Uudenlaiselle syyttäjäkoulutukselle Maija ei näe tarvetta – siihen syyttäjälaitoksella on jo omat mallit. Syyttäjän startti, Syyttäjäntyön ytimessä ja tutorointi sekä tämän jälkeen täydentävät kurssit ajavat hänen mielestään aika lailla saman asian kuin asessorikoulutus, kunhan ne toimivat ja kohdistetaan oikeaan ajankohtaan.

– Tärkeää on ennen kaikkea se, että uusille syyttäjille turvataan mahdollisuus peruskoulutukseen.

Maijan mielestä koulutusta ei voitane suoraan asettaa viransaannin edellytykseksi, koska syyttäjän työtä tukevaa koulutusta ja työkokemusta on saatavissa muualtakin.

– Mutta koulutus tulisi tietysti lukea hakijan eduksi, kun syyttäjän viroista päätetään, Maija Mononen miettii.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Töissä Syyttäjälaitoksessa Tuomioistuimet Henkilöstö Blogikirjoittaja: Maria Turkia