Sivut, joissa tagi rikosasiat .


Reetta Päivänen aloitti toukokuun puolivälissä asiantuntijana AIPA-hanketoimistossa. Hän uskoo, että AIPA nopeuttaa työskentelyä ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta. Sähköiseen työskentelytapaan siirtymistä kannattaa harjoitella jo nyt.

Reetta Päivänen poseeraa AIPA-toimistolla.
 

Millainen työhistoria sinulla on?

Olen työskennellyt seitsemän vuotta käräjäsihteerinä ja 1,5 vuotta syyttäjänsihteerinä. Lisäksi olen toiminut ICT-yhdyshenkilönä, VYVI-projektipäällikkönä ja AIPA-virastokouluttajana. Tällä hetkellä olen virkavapaalla Salpausselän syyttäjänvirastosta.

Miksi hait töihin AIPA-hanketoimistoon?

Työtapojen kehittäminen sekä tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen digitalisoituminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Hain asiantuntijan tehtävää, koska AIPA-hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tulevan tietojärjestelmän käytettävyyteen syyttäjälaitoksen henkilöstön kannalta. Toimin hankkeessa sekä syyttäjälaitoksen että tuomioistuinten kansliahenkilökunnan työn asiantuntijana.

Mitä toimenkuvaasi kuuluu?

Osallistun erityisesti rikosasioihin liittyvien toiminnallisuuksien määrittelyyn mutta myös yleisten toimintojen suunnitteluun. Testaan tietojärjestelmän osia, kirjaan testaushavaintoni ja testaan tarvittaessa uudelleen. Lisäksi toimin kouluttajana sekä yleisissä hallinnonalan koulutuksissa että AIPAn käyttöönottoon liittyvissä koulutuksissa.

Miltä uusi työ on tuntunut?

Ensimmäinen kuukausi projektin parissa on sisältänyt paljon uuden opettelemista etenkin tuotekehityksen kulusta ja tietojärjestelmän määrittelytyöstä. Työpäiväni ovat täyttyneet nopeasti erilaisilla kokouksilla. Yksi AIPAn vahvuuksista on suunnittelemisen asiantuntijalähtöisyys, mikä tarkoittaa sitä, että pääsin osallistumaan määrittelytyöhön heti ensimmäisellä työviikollani. Toimimme samassa työtilassa tietojärjestelmäasiantuntijoiden kanssa, mikä mahdollistaa AIPAn toimintojen jatkuvan ja sujuvan kehittämisen. Koen tällaisessa projektiorganisaatiossa työskentelyn todella mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.

Miten tavallinen työntekijä voi saada äänensä kuuluviin AIPAn suunnittelussa?

Hanketoimistossa on noin kymmenen erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa kentän edustajaa niin syyttäjälaitoksesta, käräjäoikeuksista kuin hovioikeudesta. Meidän lisäksemme kentän äänenä toimivat hovioikeuspiirikohtaiset alueelliset avainvaikuttajat, virastokouluttajat, pilotoijat sekä tuki- ja virtuaalitiimien jäsenet. Hanketoimisto ja alueelliset avainvaikuttajat käyvät tälläkin hetkellä keskustelua siitä, miten hankkeen ja kentän välistä yhteistyötä voitaisiin vahvistaa entisestään.

Kentän edustajien lisäksi hanke tekee tiivistä yhteistyötä monien sidosryhmien, kuten poliisin VITJA-hankkeen, kanssa. Tämä laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa valtakunnallisen avoimen keskustelun AIPAn kehittämisestä.

Millä mielin odotat AIPAa? Miten se tulee vaikuttamaan erityisesti sihteereiden toimenkuvaan?

Odotan AIPAa innolla. Se tulee korvaamaan syyttäjälaitoksen Sakarin ja Notesin lisäksi myös monia tuomioistuinten tietojärjestelmiä. Kun kaikki viraston asiat käsitellään ja asiakirja-aineisto säilytetään yhdessä tietojärjestelmässä, päivittäinen työskentely nopeutuu ja selkeytyy. Sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen saattaa avata mahdollisuuden sihteerien etäpäivien pitämiseen ja lisää eri toimipaikkojen välistä joustavuutta.

Toimenkuvaasi kuuluu myös muutosjohtaminen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

AIPAn käyttöönotto ei merkitse ainoastaan uuden tietojärjestelmän opettelua, vaan siihen liittyy olennaisesti sähköisiin työskentelytapoihin siirtyminen. Hanketoimisto huomioi tämän erittäin tärkeän toimintakulttuurin muutoksen sekä tietojärjestelmän kehittämisessä että koulutuksissaan. Hanketoimiston vetämä muutosjohtamisverkosto pyrkii kannustamaan virastoja totuttautumaan jo nyt uusiin työskentelytapoihin erilaisten sähköisten kokeilujen kautta. Kaikkia käyttäjiä on tarkoitus tukea tässä toimintakulttuurin muutoksessa.

Mitä terveisiä haluat lähettää syyttäjälaitoksen väelle?

Muutoksiin on aina helpompi sitoutua silloin, kun saa itse olla mukana muutoksen suunnittelussa. Syyttäjälaitoksessa on erittäin ammattitaitoista, vahvalla työkokemuksella varustettua väkeä. Te tiedätte parhaiten oman työnne vaatimat edellytykset. Siksi toivon kaikkien kentän edustajien olevan minuun yhteydessä AIPAan liittyvissä pohdinnoissaan!

Akkusastoori: Ammattiasiaa ICT ja tietosuoja AIPA Henkilöstö Blogikirjoittaja: Virve Streng

Kahdeksan kuukauden jakso kansallisena asiantuntijana Eurojustissa Haagissa opetti paljon muun muassa kansainvälisistä instrumenteista. Lisäksi se opetti arvostamaan suomalaista tapaa tehdä asioita.

Tommi Hietanen kansainvälisen rikostuomioistuimen edustalla Haagissa.

Olen ollut syyttäjänä Helsingissä vuodesta 2001, viimeiset vuodet talousrikossyyttäjänä. Tänä aikana olen huomannut kansainvälistymisen trendin rikosoikeudenhoidossa. Siitä ja kollegojen kokemuksista rohkaistuneena hakeuduin kansalliseksi asiantuntijaksi eli SNE:ksi Eurojustiin Haagiin oppimaan rikosoikeudenhoidon kansainvälisiä ulottuvuuksia.

Ammatillisesti antoisat kuukaudet

Kansainvälisessä työympäristössä on moninainen toimintatapojen ja kulttuurien kirjo. Opin arvostamaan Suomea ja suomalaista tapaa tehdä asioita: Suomessa on vähemmän arkipäivän byrokratiaa kuin Hollannissa, ja meidän tapamme tehdä asioita on monesti pragmaattisempi kuin joillain toisilla mailla. Opin tietysti paljon myös ammatillisesti – sain käytännön kokemusta esimerkiksi kv-instrumenttien käyttämisestä.

Missä maassa työskenteletkin, murheiden ja ilojen määrä on vakio.

Oli myös mielenkiintoista huomata, että ihmisten murheiden määrä on vakio. Kollegojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta huomasin, että samanlaisia pulmia on muissakin maissa kuin meillä: esimerkiksi virkauralla eteneminen, palkkaus, suhteet muihin oikeudenhoidon tahoihin kuten tuomareihin ja asianajajiin, jutuista tulevat tuomiot – lähinnä hylkäävät. Toki myös monet hyvät kokemukset ovat yhteisiä.

Asumisen haasteita

Puolen miljoonan asukkaan Haagissa vuokra-asuntomarkkinat ovat aktiiviset, koska kaupungissa on paljon kansainvälisiä organisaatioita ja sen myötä arviolta 50 000 expattia. Asunto siis löytyi, joskin se osoittautui heti asuntokelvottomaksi sietämättömän formaldehydin hajun vuoksi. Asunto oli ollut paikalliseen tapaan kylmillään, joten haju ei heti aluksi tuntunut niin pahana. Kahden päivän jälkeen asunnosta oli kuitenkin paettava hotelliin.

Vuokranantajan mielestä asunnossa ei ollut mitään vikaa, ja hän halusi pitää kiinni sopimuksesta. Lopulta hän löysi uuden uhrin, ja minä pääsin asunnosta eroon.

Onneksi löysin kivan asunnon idylliseltä Archibelpuurtin alueelta. Perhekin mahtui asuntoon hyvin vieraillessaan.

Arkea ja vapaa-aikaa

Asuinpaikkana Haag on ihastuttava ja kylämäinen. Välimatkat ovat lyhyet, ja joukkoliikenne ja pyöräily toimivat mallikkaasti. Keskustan eri alueilla ovat omat kauppakatunsa, joista löytyvät sekatavara-, liha-, viini- ja juustokaupat. Kaupunki on täynnä hyviä ja kohtuuhintaisia ravintoloita, joita käytetään ahkerasti. Paikat ovat siistejä ja rakennukset sekä tiet kunnossa.

Paikalliset ovat varsin välittömiä ja suorapuheisia. Kadulla kävellessä on alkuun hieman hämmentävää, kun vastaantulijat katsovat silmiin, hymyilevät ja tervehtivät. Alkujärkytyksen jälkeen totuin tähänkin, ja pienen harjoittelun jälkeen se onnistui minultakin.

Elämä Haagissa koostui samoista elementeistä kuin Suomessa: aamusta töihin ja illalla kotiin. Aktiviteetit iltaisin olivat paikalliseen tapaan sovitettuja: tennistä, kuntosalia ja pyöräilyä – myös muutamia uusia harrastuksia kokeilin.

Vastaantulijat katsovat silmiin, hymyilevät ja tervehtivät

Minulla oli erityinen onni säiden suhteen. Kesään osui useita hellejaksoja, joten Haagin upea ranta-alue tuli tutuksi. Uskaltauduin muutamaan otteeseen uimaan Pohjanmereen. Kokemus oli raikas.

Hienoja muistoja ja mieltä lämmittävä paluu

Kahdeksan kuukauden irrottautuminen normaaliarjesta ei ollut aivan yksinkertainen asia. Olen suuressa kiitollisuudenvelassa kotijoukoille, jotka sopeutuivat tilanteeseen erittäin hyvin. Sovimme, että kun tilanne on mikä on, otamme siitä kaiken irti. Perhe vietti mahdollisimman paljon aikaa Hollannissa, ja matkailimme yhdessä lähialueilla. Ajasta jäi roppakaupalla hienoja muistoja kaikille.

Paluu kotiin ja Salmisaareen oli mieltä lämmittävä, mutta Haagiin jäi paljon muistoja ja hyviä ystäviä. Heitä on mukava mennä aikanaan tapaamaan.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Töissä Syyttäjälaitoksessa Sidosryhmäyhteistyö Henkilöstö Kansainväliset asiat