Sivut, joissa tagi yhteiskunnalliset tapahtumat .

Maaperään dumpattavat kemikaalit siirtyvät kasveihin, joita kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ihmisten ravinnoksi. Ilman päästöt kulkeutuvat tuulten mukana kauas, eikä kukaan kykene niitä hallitsemaan. Muovijätteet aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia laajoilla vesialueilla. Luettelo olisi loputon. Ympäristörikosten selvittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä auttaa Eurojust.

Ympäristörikoksia käsitellään Eurojustissa vähän verrattuna muihin rikoslajeihin. Puutteet ympäristörikosten tunnistamisessa ja tutkimisessa EU:n jäsenmaissa heijastuvat Eurojustissa käsiteltävien ympäristörikosten määrään. Ympäristörikoksia myös hukkuu tilastoitaessa muiden rikosten alle.

Pääosa Eurojustin käsittelemistä ympäristörikoksista on koskenut suojeltujen lajien laitonta kauppaa ja jätteiden laitonta kuljettamista. Eurojust voi auttaa syyttäjiä rikosasioiden käsittelemisessä muun muassa selvittämällä eri maiden lainsäädäntöä, avustamalla oikeusapupyyntöjen toteuttamisessa, koordinoimalla syytetoimia sekä auttamalla järjestämään todistajien kuulemisia jäsenmaiden tuomioistuinten välillä.

Suomen ja muun Euroopan resursseissa on eroa

Joissakin Euroopan maissa ympäristörikosten vakavuus tiedostetaan. Kun olen haastatellut eri maiden syyttäjiä heidän kotimaissaan ilmi tulevista ympäristörikoksista ja rikosvastuun toteuttamisen ominaispiirteistä, on ilmennyt kiinnostavia asioita.

Norjalainen poliisisyyttäjä Thomas Darell työskentelee Finnmarkissa Pohjois-Norjassa erikoisalanaan kalastusrikokset. Kalastus on Norjassa öljyn jälkeen tärkein elinkeino, ja sen suojelemiseen suhtaudutaan tiukasti. Ympäristöä pidetään yhteisenä omaisuutena. Jos joku on saanut luvan käyttää ympäristöä, se katsotaan etuoikeudeksi, jonka rikkomisesta – siis ympäristörikoksesta – voi seurata enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistus. Poliisin tutkijoissa on ympäristörikoksiin erikoistuneita henkilöitä. Haasteena rikollisten kiinni jäämisessä Pohjois-Norjassa ovat maantieteelliset etäisyydet.

Heidi Nummela istuu luentopöydän takana.

Italialainen syyttäjä Maurizio Varanese kertoi, että tyypillisiä ympäristörikoksia heillä ovat jätteen laiton hävittäminen ja järjestäytynyt toiminta liittyen laittomaan jäteliikenteeseen. Jäte"huolto" on monin paikoin järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, ja hyvin usein jätteet päätyvät ulkomaille. Taisteluun ympäristörikoksia vastaan on valjastettu monia viranomais- ja poliisitahoja; erityisesti tämä on karabinieerien alaa.

Hollannin syyttäjän Renske Mackorin mukaan Hollannissa työskentelee noin 15 ympäristörikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Myös poliisissa ja tuomioistuimissa on erikoistuttu alaan. Ympäristörikokset katsotaan osaksi talousrikoksia, ja ne on keskitetty neljään tuomioistuimeen. Hollannissa merkittävä osuus ympäristörikoksista liittyy tavaran kauttakulkuun, kuten laittomiin jätekuljetuksiin ja suojeltujen eläinten salakuljettamiseen (ns. cites-jutut).

Merkittävä, käytännöllinen ja prosessiekonominen ratkaisu Norjassa ja Hollannissa on syyttäjän mahdollisuus määrätä suuriakin yhteisösakkoja oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn. Tästä syntyy huomattavia resurssisäästöjä, sillä usein yhtiöt hyväksyvät sakot välttyäkseen ikäviltä ja pitkiltä oikeudenkäynneiltä.

Kun yhtiö on vastaajana Suomessa, syyttäjä joutuu viemään jutun täysimittaiseen oikeudenkäyntiin.

Pieni ympäristörikostiimi sai paljon aikaan

Kun aloitin Eurojustissa kansallisena asiantuntijana reilu vuosi sitten, pääsin jäseneksi talousrikostiimiin. Välittömästi ilmoittauduin myös ympäristörikosten alatyöryhmään.

Pienen, 2–4-henkisen ryhmämme toimintaedellytykset olivat rajalliset. Silti ponkaisimme pystyyn vaikuttavan projektiehdotuksen – ja se hyväksyttiin. Ehdotuksemme sisälsi oikeustapausanalyysin Eurojustissa käsitellyistä ympäristörikoksista, kansallisten yhteyshenkilöiden päivittämisen ajan tasalle ja syksyllä 2019 Eurojustissa pidettävän ympäristörikosseminaarin.

Edellinen vastaavantyyppinen seminaari oli pidetty vuonna 2014. Sen jälkeen ympäristörikoksia koskevien yhteydenottojen määrä oli edelleen pysynyt hyvin pienenä, joten tilanneanalyysi oli tarpeen. Tarve tällaiselle seminaarille oli ilmeinen.

Gimbornin-ympäristörikosseminaarin osallistujat seisovat jätevuoren päällä.


Kirjoittanut kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela
Toimittanut Maria Turkia


Ympäristörikoskoulutusta syksyllä 2019

Viimevuotinen, erinomaisen palautteen saanut ympäristörikoskurssi Saksan Gimbornissa uusitaan 2.–6.9.2019. Kansainvälisen poliisiyhdistyksen IPAn järjestämä kurssi tukee viranomaisten ammattiosaamista ja yhteistyötä. Seminaari sopii motivoituneelle ympäristörikosasiantuntijalle. Viimevuotisesta, erinomaista palautetta saaneesta Gimbornin-kurssista voit lukea täältä. Vastuujärjestäjä oli IPAn Suomen-osasto. Tiedustelut: [email protected]

Lokakuun 29.–30. päivinä 2019 Eurojustissa järjestetään ympäristörikosseminaari yhteistyössä ENPEn kanssa. Lisätietoa ENPEn (Association of European Network of Prosecutors for the Environment) sivuilta: https://www.environmentalprosecutors.eu/

Polamk:ssa järjestetään ympäristörikosseminaari 28.11.2019 – tietoa siitä tulee myöhemmin.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Rikosilmiöt Sidosryhmäyhteistyö Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Heidi Nummela

"Muutos ei pelota vaan tarjoaa mahdollisuuksia", todettiin Muuttuvan maailman sihteeritaidot -koulutuksessa. Kaikille syyttäjälaitoksen sihteereille järjestettiin viime vuoden lopussa kaksipäiväinen yhteiskoulutus suunnitteilla olevien aluejakojen mukaisesti.

Itä-Suomen sihteerit käynnistämässä ryhmätyöskentelyä Muuttuvan maailman sihteeritaidot -koulutuksessa.

Etelä-Suomen tilaisuuteen osallistuivat Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sihteerit. Länsi-Suomessa mukana olivat Länsi-Suomen, Sisä-Suomen ja Pohjanmaan sihteerit. Itä-Suomen tilaisuuteen osallistuivat Salpausselän ja Itä-Suomen sihteerit. Pohjois-Suomen koulutuksessa olivat Oulun ja Lapin sihteerit.

Antoisinta oli verkostoituminen

Koulutuksen tavoitteena oli verkostoitua oman tulevan syyttäjäalueen kollegoiden kanssa ja antaa valmiuksia sihteeritaitojen ylläpitämiseen tulevaisuudessa. Yhteydenpito tulevan alueen kollegoihin on jatkossa helpompaa, kun kasvot ovat tuttuja.

- Tärkeintä näiden päivien aikana oli verkostoitua alueen muiden sihteereiden kanssa, syyttäjänsihteeri Minna Keinonen summasi koulutuksen antia.

Samaa mieltä oli syyttäjänsihteeri Liisa Laine:

- Oli oikein hedelmällistä nähdä yhdistymisen jälkeen tulevat uudet kollegat ja tutustua heihin.

"Yhteen hiileen puhaltaminen on muutosvaiheessa tärkeää."

Sihteerit kokivat koulutuksen hyödylliseksi monestakin syystä.

- Koulutus oli hyvin suunniteltu, ja se poikkesi aiemmista. Tämä koulutus antoi valmiuksia tulevaan organisaatiouudistukseen. Se myös käynnisti ajatustyön ja valmistautumisen tulevaan muutokseen, taloushallinnon asiantuntija Elvi Rantahalvari pohti.

Syyttäjänsihteeri Merja Mäki-Teppo piti tärkeänä sitä, että tilaisuudessa kuultiin sihteerien ajatuksia, tuntemuksia ja huomioita uudistuksesta, ja ne luvattiin viedä eteenpäin.

- Tuli myös todettua, että samassa veneessä ollaan, ja yhteen hiileen puhaltaminen on muutosvaiheessa tärkeää, Merja totesi.

Yhtenäiset toimintatavat nähtiin hyödyllisinä

Tunnelma kaikissa koulutuksissa oli muutoksille avoin, ja kiinnostusta sihteerityön kehittämiseen yhdessä löytyi. Uusien alueiden nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia mm. järjestää sijaisuudet entistä paremmin, kehittää asiakaspalvelua ja oppia työkavereilta.

Jotta sijaisuudet voidaan järjestää sujuvasti, tarvitaan ainakin osin nykyistä yhtenäisempiä työtapoja – haasteista riippumatta.

- Keskusteluissa ilmeni, että vaikka perustyö on kaikilla samanlaista, erilaisia käytäntöjä on melkein yhtä monta kuin alueella on palvelutoimistoja. Omat haasteensa työtapojen yhtenäistämiseen ja sijaistuksiin tuovat alueen useat poliisilaitokset ja käräjäoikeudet, Minna Keinonen pohti.

Hänen mielestään on hyvä tietää, mistä lähtökohdista työtapoja aletaan kehittää. Niiden kehittäminen ei ole pelkästään syyttäjänvirastosta kiinni.

Uudet alueet tarjoavat mahdollisuuden järjestää sijaisuudet entistä paremmin.

Merja Mäki-Teppo pitää tärkeänä myös selkeitä, yksityiskohtaisia toimintatapoja, ohjeita ja työnkuvia. Yhteisten ohjeiden kannalla on myös Minna Keinonen.

- Yksi virasto ja sen myötä yksi yhteinen työjärjestys sekä muut yhteiset ohjeet mahdollistavat oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun virkapaikan sijainnista riippumatta.

Kysymyksiä yhä vailla vastausta

Sihteerit arvelevat tarvitsevansa tukea työhönsä tulevassa organisaatiossa. Neuvoja tarvitaan ainakin Skypen käytössä sekä sähköisten pöytäkirjojen käyttöönotossa ja laatimisessa. Myös videotapaamisia kaivattiin, jotta voidaan yhdessä käydä läpi eteen tulevia uusia asioita ja ongelmatilanteita.

Moni asia jäi vielä ilman vastausta. Mitä perussihteerin työhön kuuluu organisaatiomuutoksen jälkeen? Pysyykö työni edelleen monipuolisena ja mielekkäänä vai yksipuolistuuko se? Ovatko IT-taitoni riittävän hyvät? Pysynkö mukana jatkuvassa muutoksessa? Onko etätyö vihdoin mahdollista myös sihteereille? Miten hyvä sidosryhmäyhteistyö onnistuu jatkossa? Voiko jatkossakin työskennellä omassa toimipisteessä?

Yhteiset ohjeet mahdollistavat tasapuolisen kohtelun virkapaikan sijainnista riippumatta.

Alueellisia koulutuspäiviä toivottiin järjestettävän myös jatkossa, jotta kollegojen kohtaaminen, työtapojen yhtenäistäminen ja ajankohtaisista asioista keskusteleminen onnistuisi vaivattomasti.

Moni suhtautuu tulevaan uudistukseen rauhallisin mieli, eikä uuden oppimistakaan kaihdeta.

- Yleensä muutokset tuovat uutta intoa työhön, kun alun haasteellisuudet on ohitettu. Oma asenne on muutoksessa kuin muutoksessa ratkaiseva tekijä, Merja Mäki-Teppo uskoo.

Tästä on hyvä jatkaa yhteistä taivalta kohti uutta organisaatiota.

Sihteerit istumassa kahden pitkän pöydän äärellä ja lukemassa papereita.

Akkusastoori: Ammattiasiaa Syyttäjälaitoksen uudistaminen