VKS:2007:6 Avainsyyttäjätoiminnan kehittäminen

YLEINEN OHJE SYYTTÄJILLE
VKS:2007:6
Dnro: 45/31/07
Annettu: 26.9.2007
Säädösperusta: YSL 3 § 2 mom.
Voimassa: 1.10.2007 lukien toistaiseksi

1 Kehittämistavoitteet

Syyttäjälaitoksen 1.4.2007 voimaan tullut organisaatiouudistus suurempine yksiköineen on luonut aiempaa paremmat edellytykset avainsyyttäjäjärjestelmän kehittämiselle. Uusien syyttäjänvirastojen perustamisen yhtenä tavoitteena oli edistää edellytyksiä ammatilliseen erikoistumiseen. Nykyisissä yksiköissä on entistä laajemmat mahdollisuudet järjestää varsinaista avainsyyttäjätoimintaa kevyempi osittainen erikoistuminen ja siihen sisältyvä oman ammattitaidon syventäminen. Tässä toiminnassa mukana olevat syyttäjät muodostavat samalla luonnollisen koulutuksen kohderyhmän ja potentiaalisen rekrytointipohjan avainsyyttäjätehtäviin.

Tällaisen valtakunnallista avainsyyttäjätoimintaa tukevan yksikkökohtaisen erikoistumisen järjestäminen on virastojen päälliköiden tai työjärjestyksestä ja työnjaosta riippuen apulaispäälliköiden vastuulla. Syyttäjänvirastojen vastuulla on myös varmistautua siitä, että avainsyyttäjätoiminnan tuloksia hyödynnetään yksiköissä tehokkaasti. Tämä edellyttää muun ohella sitä, että virastoilla on riittävä valmius tehokkaaseen tiedonkulkuun avainsyyttäjäryhmien ja virastojen välillä. Tiedonkulku tarkoittaa nimenomaisesti molemminpuolista tiedonvaihtoa, jossa valtakunnallista merkitystä omaavat yksikkökohtaiset kysymykset saatetaan avainsyyttäjäryhmän tietoon. Tällaiset seikat voivat koskea esimerkiksi valituslupaintressin sisältäviä juttuja tai virastossa käytössä olevia edistyksellisiä menettelytapoja.

Syyttäjänvirastojen tulee raportoida 31.12.2007 mennessä Valtakunnansyyttäjänvirastoon edellä mainituista, osittaista erikoistumista ja tiedonkulun varmistamista koskevista toimenpiteistään. Raportissa tulee nimetä ne syyttäjät, jotka vastaavat virastossa yhteydenpidosta kuhunkin avainsyyttäjäryhmään ja syventävät osaamistaan tästä avainsyyttäjäryhmän aihealueesta tai sen osasta, ellei virastossa ole jo sanotun ryhmän avainsyyttäjää tai vastaavaa erikoissyyttäjää.

2 Avainsyyttäjäryhmäjaon tarkistaminen

Avainsyyttäjätoiminnan perusteita on käsitelty syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmän uudistamista koskeneessa Valtakunnansyyttäjänviraston asiakirjassa 24.2.2006 dnro 10/34/06. Avainsyyttäjätoiminnan järjestämisestä on tämän jälkeen annettu valtakunnansyyttäjän päätös 5.4.2007 dnro 26/03/07. Tällä ohjeella tarkistetaan 5.4.2007 annetun päätöksen mukaista avainsyyttäjäryhmäjakoa sanottu päätös kumoten 1.1.2008 alkaen seuraavasti:

1. Huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus
Vetäjät Leena Metsäpelto ja Ari-Pekka Koivisto

2. Talousrikosasiat, avainsyyttäjäryhmän tapaan toimiva erikoissyyttäjäryhmä
Vetäjät Ritva Sahavirta ja Pekka Koponen

3. Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset
Vetäjät Anu Mantila ja Mika Illman

4. Tietotekniikka- ja sananvapausvapausrikokset sekä rasistiset ja muut viharikokset
Vetäjät Jarmo Rautakoski ja Mika Illman

5. Työ-, virka-, sotilas- ja korruptiorikokset
Vetäjät Jorma Äijälä ja Jukka Rappe

6. Ympäristö- ja luonnonvararikokset
Vetäjät Christian Lundqvist ja Ari-Pekka Koivisto

7. Kansainväliset asiat, prosessioikeus ja rikoslain yleinen osa
Vetäjät Raija Toiviainen ja Pekka Koponen

Muutoksena aikaisempaan jakoon on ryhmien 3. ja 4. erottaminen omiksi ryhmikseen. Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset -ryhmään kuuluvat jatkossakin keskeisimpiä naisiin ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Pääsääntöisesti myös esimerkiksi ihmiskauppa kuuluu tämän ryhmän alaisuuteen, mutta tapauskohtaisesti asiassa voi olla liityntöjä muidenkin avainsyyttäjäryhmien toimialaan.

Erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset -ryhmä tullaan korvaamaan erikoissyyttäjän aseman omaavilla syyttäjillä, jotka kaikki tulevat toimimaan avainsyyttäjäryhmän tapaan kuten huumausainerikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjät jo nykyisin.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valmistumassa selvitys, jossa arvioidaan, miten ns. tavanomaisrikosten ratkaisemista ja käsittelyä koskevat menettelytavat voitaisiin syyttäjänvirastoissa järjestää niin, että toiminnassa saavutetaan mahdollisimman hyvä tehokkuus ja läpivirtaus, mutta samalla ylläpidetään asioiden laadun edellyttämä oikeudellinen laatu ja yhdenmukaisuus. Selvityksen pohjalta arvioidaan, voidaanko sanottujen tavoitteiden saavuttamista edistää antamalla tietyille syyttäjille erityiseksi tehtäväksi huolehtia tavanomaisjuttujen käsittelyn ja niihin liittyvien menettelytapojen kehittämisestä virastoissaan.

Apulaispäälliköiden toimimisesta avainsyyttäjänä on 21.3.2007 annettu tilapäinen ohjeistus. Tätä ohjeistusta täsmennetään siten, että avainsyyttäjänä voi toimia myös apulaispäällikön tehtävää hoitava muu kuin erikoissyyttäjä, mutta hänelle ei suoriteta tästä tehtävästä ns. avainsyyttäjälisää.

Matti Kuusimäki
Valtakunnansyyttäjä

Pekka Koponen
Valtionsyyttäjä