VKS:2009:1 Syyttäjän muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen

YLEINEN OHJE SYYTTÄJILLE
VKS:2009:1
Dnro 49/31/08
Annettu 30.1.2009
Säädösperusta 30.1.2009 YSL 3 § 2 mom., YSL 4 §
Voimassa 1.2.2009 - toistaiseksi

Syyttäjän muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen

Korkeimman oikeuden presidentteinä toimineet Olavi Heinonen ja Leif Sévon aikanaan ovat eri tilanteissa tähdentäneet valtakunnansyyttäjälle, että molempien osapuolten, myös syyttäjän, tulisi tarvittaessa hakea muutosta hovioikeuden tuomioon, jolloin korkeimman oikeuden harkintavaltaa ei rajoittaisi reformatio in peius -kielto. Oikeusministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston julkaisemassa Haaste-lehdessä nro 4/2008 on korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon haastattelu, jossa presidentti Koskelo on käsitellyt muun muassa korkeimman oikeuden prejudikaattiohjauksen edellytyksiä. Haastattelussa on lähinnä seuraamusharkinnan osalta, mutta muutoinkin esitetty ajatuksia siitä, kuinka syyttäjät voisivat edistää korkeimman oikeuden mahdollisuuksia prejudikaattiohjaukseen. Koskelo on todennut, että eräissä tapauksissa olisi tavoitteen kannalta hyödyksi molempien osapuolten muutoshakemukset.

Asetin vuonna 2002 työryhmän, jonka tehtävänä oli muun ohessa suunnitella menetelmät, joiden avulla voidaan löytää syyttäjien käsiteltävänä olevista asioista prejudikaateiksi kelpaavat jutut. Työryhmä antoi 13.2.2003 mietinnön, joka on julkaistu Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarjassa, nro 3. Mietintö on edelleen ajankohtainen. Mietintö löytyy Ilonasta: Syyttäjä/Työvälineet/Mietinnöt ja muistiot/Syyttäjän muutoksenhaun kehittäminen ennakkopäätösluontoisissa asioissa. Mietinnössä oli viitattu oikeusneuvos Pertti Välimäen kirjoitukseen "Valituslupahakemuksen sisällöstä", joka oli julkaistu korkeimman oikeuden kotisivulla.

Oikeusneuvos Välimäki on sittemmin ohjannut ja kouluttanut syyttäjiä muutoksenhaussa korkeimpaan oikeuteen. Viimeksi hän on pitänyt aiheesta esitelmän syyttäjille syyttäjien peruskoulutusjaksolla 13.11.2008. Välimäen esitys "Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen" löytyy 16.12.2008 tarkistetussa kirjallisessa muodossa Ilonasta: Syyttäjä/Työvälineet/Ohjeita ja määräyksiä/Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen. Siinä on esitetty perusteellisesti valituslupajärjestelmän tarkoitusta ja annettu selkeitä ohjeita hyvän valituslupahakemuksen laatimiseksi. Samalla esityksessä on kuvattu eräitä valituslupahakemusten puutteita, jotka valitettavasti ovat tuttuja myös syyttäjien Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamista valituslupahakemuksista.

Viime aikoina syyttäjät ovat toimittaneet Valtakunnansyyttäjänvirastoon eräitä korkeimmalle oikeudelle osoitettuja valituslupahakemuksia, joiden puutteista voidaan päätellä, etteivät kaikki syyttäjät ole asianmukaisesti perillä valituslupajärjestelmästä. Hakemuksia on toimitettu Valtakunnansyyttäjänvirastoon myös juuri ennen määräpäivää, mikä viittaa siihen, ettei myöskään valtakunnansyyttäjän tehtävää syyttäjien edustajana korkeimmassa oikeudessa ole täysin ymmärretty.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä tulkinnanvaraisissa kysymyksissä on merkittävää hyötyä lainsoveltajille. Syyttäjät ovat rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden asiantuntijoita, joten syyttäjillä on hyvät edellytykset vaikuttaa siihen, minkälaisia asioita saatetaan korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä on hyötyä laajemminkin kuin vain kysymyksessä olevan yksittäisen asian ratkaisemisessa. Pidän tärkeänä, että syyttäjät tässä tiukassakin resurssitilanteessa tiedostavat ennakkotapausten arvon ja merkityksen rikosoikeudenhoidon kannalta sekä syyttäjien roolin oikeuskäytännön kehittämisessä ja siten vielä hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen harkitsevat aktiivisesti valitusluvan hakemista korkeimmalta oikeudelta. Kaikissa avainsyyttäjäryhmissä on syytä käsitellä oikeusneuvos Välimäen kirjoitusta ja pohtia, kuinka ennakkotapausluonteisia asioita on mahdollista löytää avainsyyttäjäryhmien aihealueelta.

Edellä olevan johdosta edellytän, että kaikki syyttäjät perehtyvät edellä mainittuun työryhmämietintöön ja Välimäen kirjallisessa muodossa olevaan esitykseen ja noudattavat niistä ilmeneviä ohjeita muutoksenhakuasioissa korkeimpaan oikeuteen.

Harkittaessa tarvetta hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun on hyvissä ajoin otettava yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastoon käsillä olevan ongelman ennakkopäätösluonteesta käytävää keskustelua varten. Jutun laadun mukaan määräytyvät avainsyyttäjäryhmien vetäjinä toimivat valtionsyyttäjät ovat luontevimmat keskustelukumppanit ja he tarjoavat asian vaatimaa apua. Ellei asia selvästi kuulu jonkin avainsyyttäjäryhmän piiriin, yhteyshenkilö Valtakunnansyyttäjänvirastossa on syyteasiainyksikön päällikkö.

Kun syyttäjät hakevat muutosta hovioikeuden tuomioon, heidän on tästä lähtien toimitettava korkeimmalle oikeudelle osoitetut valituslupahakemukset Valtakunnansyyttäjänvirastoon viimeistään kaksi viikkoa ennen määräpäivää. Näin asia ehditään ajoissa esitellä valtakunnansyyttäjälle.

Matti Kuusimäki
Valtakunnansyyttäjä

Jarmo Rautakoski
Valtionsyyttäjä

Jakelu
Johtavat kihlakunnansyyttäjät
Kihlakunnansyyttäjät

Tiedoksi
Korkeimman oikeuden presidentti
Oikeusneuvos Pertti Välimäki
Hovioikeuksien presidentit
Suomen asianajajaliitto/Markku Ylönen