VKS:2020:1 Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja poliisirikosasiassa tehdystä syyteharkintaratkaisusta ilmoittaminen

YLEINEN OHJE VKS:2020:1
Dnro 12/31/20
Annettu 7.10.2020
7.10.2020 – toistaiseksi
Kumoaa VKS:2019:1 (Dnro 2/31/19)

1. Yleistä 

Esitutkintalain (805/2011) 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä johtaa esitutkintaa, jos poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävää suorittaessaan. Vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, syyttäjä voi rikoksen vakavuuden tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi. Syyttäjä voi edellä tarkoitetuissa tapauksissa johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista.

Esitutkinnan puolueettomuuteen ja uskottavuuteen liittyvistä syistä syyttäjän ei tule toimia tutkinnanjohtajana silloin, kun rikosepäily kohdistuu syyttäjälaitoksen palveluksessa olevaan henkilöön, ellei erikseen toisin määrätä. Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä.

Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus poliisista, 1080/2013) mainitut virkamiehet. Esimerkiksi poliisilaitoksessa työskentelevät vartijat eivät ole poliisimiehiä.
Syyttäjä toimii harkintansa mukaan tutkinnanjohtajana myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa, jolloin epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä.

Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana säännöksessä esitetyin tavoin myös silloin, kun rikoksesta epäilty henkilö on tekohetkellä ollut poliisimies, mutta ei ole sitä enää tutkinnan aikana.

Tutkinnan johto on ollut tarpeen järjestää niin, ettei poliisiviranomainen voi omalla päätöksellään lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa. Tarkoituksena on ollut turvata se, että esitutkinta toimitetaan epäillyn aseman siihen vaikuttamatta ja että yleisön luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen säilyy. Itse tutkinnan hoitavat poliisimiehet syyttäjän ohjeistuksen mukaan.

Syyttäjälaitoksesta annetun lain (32/2019) 11 §:n 1 momentin 4. kohdan mukaan valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa.

Syyttäjälle tutkinnanjohtajan tehtävään annettu määräys on voimassa syyttäjän hoidettavaksi jaettujen asioiden esitutkinnan loppuun saakka tehtävämääräykseen liittyvän määräajan päättymisestä riippumatta.

Tämä ohje koskee syyttäjien menettelyä poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnassa. Tämä ohje ei koske syyteasioita koskevia tehtäviä varten järjestettyä syyttäjien valtakunnallista yleisvarallaoloa, jota koskevat ohjeet sisältyvät Valtakunnansyyttäjän yleiseen ohjeeseen VKS:2017:1.

2. Sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukaan käsiteltävät asiat sekä liikennevirhemaksu

Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa 754/2010 (jäljempänä sakkomenettelylaki, SakkomenL) säädetyssä menettelyssä.

Mahdollista on, että sakon tai rikesakon soveltuvuus ilmenee vasta esitutkinnan aloittamisen jälkeen. Vaikka tarkoituksenmukaisuussyyt tukisivat syyttäjän jatkamista tutkinnanjohtajana, sanotun säännöksen sanamuoto puoltaa sakko- ja rikesakkoasioiden rajaamista syyttäjän tutkinnanjohtajuuden ulkopuolelle. Tämän vuoksi syyttäjän on siirrettävä tutkinnanjohtajuus asiassa poliisimiehelle tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa siinä vaiheessa, kun siirrytään sakkomenettelylaissa säädettyyn menettelyyn.

Vastaavasti voi sakkomenettelyssä käsiteltävässä poliisirikosasiassa ilmetä teon vähäisyyttä osoittavia seikkoja, joiden perusteella tekijälle olisi SakkomenL 1 §:n mukaisen seuraamuksen määräämisen sijasta annettava huomautus.

Huomautus ei kuitenkaan ole sakkomenettelyssä käytettävissä oleva seuraamus, vaan siitä on säädetty erikseen esitutkintalaissa (SakkomenL 1 § ja 6 §). Esitutkintalain 3 luvun 9 §:n mukaan esitutkinta saadaan teon vähäisyyden perustella jättää tutkinnanjohtajan päätöksellä toimittamatta tai lopettaa ja 10 luvun 3 §:n nojalla antaa tällaisessa tapauksessa seuraamukseksi huomautus.

Poliisirikosten osalta tämä merkitsee sitä, että toimivalta esitutkinnan toimittamatta jättämiseen tai lopettamiseen ja huomautuksen antamiseen rikoksen vähäisyyden perusteella kuuluu syyttäjätutkinnanjohtajalle niissäkin tapauksissa, joissa asiaa on alettu käsitellä sakkomenettelyssä.

Poliisi voi itsenäisesti tehdä suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään rikesakolla tai sakolla. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee ohjata esitutkintalain 2 luvun 4 §:n mukaiseen menettelyyn, jossa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana.

Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että tieliikennelain (2018/729) 160 §:n mukaan liikennevirhemaksu saadaan määrätä tässä laissa säädettyjen liikennerikkomusten seuraamuksena. Virhemaksun määrää 181 §:ssä tarkoitettu liikenteenvalvoja.

3. Ilmoituksen vastaanotto ja tutkintailmoituksen kirjaaminen poliisin tietojärjestelmään

Esitutkintalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus, kun sille ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja pitää rikoksena. Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä. Kirjaamisvelvollisuus koskee esitutkintalain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan myös muuten esitutkintaviranomaisen tietoon tullutta epäiltyä rikosta, jos esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteistä luopumisen edellytykset eivät täyty.

Edellä mainitut säännökset ilmoituksen kirjaamisvelvollisuudesta koskevat esitutkintaviranomaisia, joita ovat esitutkintalain 2 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin mukaan poliisi (suojelupoliisia lukuun ottamatta), sekä rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset. 

Syyttäjä, joka ei poliisirikosasian tutkinnanjohtajana toimiessaankaan ole esitutkintalaissa tarkoitettu esitutkintaviranomainen, ei siten ole välittömästi vastuussa ilmoituksen kirjaamisesta poliisin tietojärjestelmään esitutkintalain 3 luvun 1 §:n mukaisesti. 

Poliisihallituksen 27.11.2015 antaman tietoluvan POL-2014-17378 mukaan tutkinnanjohtajina toimivilla syyttäjillä on kuitenkin oikeus suorakäyttöisesti tallentamalla tai konekielisessä muodossa tallentamista varten luovuttaa poliisiasiain tietojärjestelmään tietoja kyseisten tehtävien edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi esitutkintalain 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen ”on muutenkin noudatettava syyttäjän määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan asian selvittäminen 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.”

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi näin ollen kirjata itse tai määrätä poliisin kirjaamaan poliisirikosasiaa koskevan ilmoituksen poliisin tietojärjestelmään, jos siihen on poikkeuksellisesti erityistä syytä.  Sen sijaan syyttäjä ei voi määrätä poliisia jättämään ilmoitusta kirjaamatta. Jos ilmoituksessa väitetään poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, asia tulee käsitellä esitutkintalain 2 luvun 4 §:n tarkoittamassa järjestyksessä, jollei asiaa käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä.

Ilmoitus kirjataan ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Väite poliisimiehen syyllistymisestä rikokseen voidaan esittää myös kuulustelussa. Kuulusteltavalta on tarvittaessa tiedusteltava, haluaako hän, että asiasta kirjataan rikosilmoitus. Samalla on selvitettävä rikosilmoituksen kirjaamisen merkitys ja sen aiheuttamat jatkotoimet.

Ilmoituksen vastaanottava poliisi kirjaa tutkintailmoituksen poliisiasiain tietojärjestelmään sen poliisiyksikön (tutkiva yksikkö) koodilla, joka toimittaa mahdollisen esitutkinnan. Tutkintailmoitukseen merkitään tutkinnanjohtajaksi erikseen ilmoitettava, valtakunnansyyttäjän toimistossa tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä. Tutkintailmoitukset kirjataan poliisin tietojärjestelmään asianomaisissa poliisin yksiköissä. Tutkintailmoitus voidaan poikkeuksellisesti kirjata poliisin tietojärjestelmään myös valtakunnansyyttäjän toimistossa, mikäli erityiset tutkinnalliset syyt sitä vaativat.

Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän aikaisemmin ratkaisemia asioita koskevien, samansisältöisinä uudistettujen tutkintapyyntöjen kirjaamisesta ja käsittelystä on annettu ohjeita jäljempänä kohdassa 18.

4. Tutkintailmoituksesta valtakunnansyyttäjän toimistoon tehtävä ilmoitus

Esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaan esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava syyttäjälle asiasta, jossa rikoksesta epäiltynä on poliisimies, jollei asiaa käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä.

Esitutkintaviranomaisen kirjaaman tutkintailmoituksen numero ilmoitetaan sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimiston virastosähköpostiin [email protected].

Tutkintailmoitukseen mahdollisesti liittyvät alkuperäiset asiakirjat ja muu materiaali on toimitettava valtakunnansyyttäjän toimistoon.

Syyttäjän on pystyttävä harkitsemaan, ryhtyykö hän tutkinnanjohtajaksi myös muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta, tai sellaisissa tapauksissa, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Tämän vuoksi esitutkintaviranomaisen ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tutkintailmoituksia, joiden kohteena on poliisimies, pois lukien rikesakko- tai sakkomääräysmenettelyssä käsiteltävät asiat.

Ilmoituksesta tulee selvästi ilmetä myös asiaan liittyvät muut epäillyt henkilöt kuin poliisimiehet.

5. Asian käsittely valtakunnansyyttäjän toimistossa

Poliisimieheen kohdistuvan rikosepäilyn käsittely alkaa valtakunnansyyttäjän toimistossa, kun esitutkintaviranomainen on ilmoittanut sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon ([email protected]) esitutkintaviranomaisen PATJA-tietojärjestelmään kirjaamasta tutkintailmoituksesta, johon on merkitty tutkinnanjohtajaksi valtakunnansyyttäjän toimistossa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa asia kirjataan Sakariin nimikkeellä "tutkinnanjohtajuus". Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään.

Valtakunnansyyttäjän toimistossa toimiva tutkinnanjohtaja päättää alustavan selvityksen perusteella joko

1) lähettää asian alueellisen tutkinnanjohtajan ratkaistavaksi tai

2) tehdä asiassa päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Tutkinnanjohtaja voi myös

3) päättää, että syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta asiassa, jossa epäilty rikos on tehty virantoimituksen ulkopuolella, ja siirtää asian poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Poliisirikosasian tutkinnanjohtajuus voidaan myös

4) ottaa valtakunnansyyttäjän toimistoon, mikäli SYT:n päällikkö tai AVKS näin määrää. Tällöin asiaa tutkivat kuitenkin lähtökohtaisesti muut kuin valtakunnansyyttäjän toimistossa toimivat poliisimiehet. 

Valtakunnansyyttäjän toimistossa toimivien tutkinnanjohtajien tehtävä painottuu 1.10.2020 alkaen järjestelmän koordinoimiseen, ohjaukseen, kehittämiseen sekä alueellisten syyttäjätutkinnanjohtajien toiminnan seurantaan. Valtakunnansyyttäjän toimistossa toimivien syyttäjätutkinnanjohtajien tehtäviin kuuluu seurata kaikkia alueellisten tutkinnanjohtajien tekemiä esitutkintalain sekä pakkokeinolain mukaisia päätöksiä ja ratkaisuja sekä raportoida valvontahavainnoistaan SYT:n päällikölle.  

Heidän tehtäviinsä kuuluu myös esiselvitysten tekeminen alueellisille tutkinnanjohtajille jaettaviin asioihin. He tekevät päätöksiä olla aloittamatta esitutkintaa vain niissä yksikertaisissa asioissa, joiden siirtäminen alueelliselle tutkinnanjohtajalle ei ole tarkoituksenmukaista. He voivat toimia esittelijöinä kanteluasioissa tai tutkinnanjohtajina esitutkinnoissa esimiehen määrääminä.

Kiireellisissä tapauksissa, kun asia vaatii välitöntä tutkinnan aloittamista, valtakunnansyyttäjän toimistossa toimiva tutkinnanjohtaja voi ohjata kirjaamaan tutkinnanjohtajaksi syyttäjäalueella toimivan tutkinnanjohtajan. Valtakunnansyyttäjän toimistossa toimivien tutkinnanjohtajien ollessa estyneinä (esim. sairaus- tai vuosiloma) asia siirretään tarvittaessa suoraan alueelliselle tutkinnanjohtajalle.

6. Tutkinnanjohtajan määräytyminen 

Valtakunnansyyttäjän toimisto siirtää poliisirikosasian alueelliselle tutkinnanjohtajalle erillisessä määräyksessä ilmoitettujen vastuualueiden mukaisesti tai tilanteen niin edellyttäessä muulla alueella toimivalle syyttäjätutkinnanjohtajalle. Alueelliset tutkinnanjohtajat suorittavat pääosan syyttäjätutkinnanjohtajan tehtävistä. 

Valtakunnansyyttäjän toimisto voi poiketa tutkinnanjohtajien vastuualuejaosta, mikäli siihen on tapauskohtaisten seikkojen perusteella tarvetta. Tapauskohtaisilla seikoilla tarkoitetaan esimerkiksi esteellisyystilanteita, työkuorman tasoittamista eri alueiden tutkinnanjohtajien välillä ja poikkeusjärjestelyjä erityisen laajoissa ja vaativissa rikosasioissa.  

Mikäli vastuualuejaosta poiketaan työkuorman tasoittamiseksi, tutkijoiden toimialue määräytyy epäillyn poliisimiehen virkapaikkaan perustuvan poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt -taulukon mukaisesti riippumatta siitä, että tutkinnanjohtaja ei työskentele samalla alueella. Tällöin yhteistyö tutkinnanjohtajan ja tutkijan välillä järjestetään ensisijaisesti sähköisiä yhteyksiä hyödyntämällä. Erityisen laajoissa ja vaativissa rikosasioissa poikkeuksellisista tutkintajärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti valtakunnansyyttäjän toimiston ja Poliisihallituksen välillä.

Tutkinnanjohtaja ottaa yhteyttä tutkinnan suorittavan poliisiyksikön poliisirikosyhdyshenkilöön ja sopii tutkinnan käytännön järjestelyistä. Poliisirikosyhdyshenkilön tehtävänä on hankkia tutkijat, kun tutkinnanjohtaja on päättänyt esitutkinnan aloittamisesta. Jos poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, eikä syyttäjä ota tutkinnanjohtajuutta itselleen, tutkinnanjohtaja on poliisimies tai muu esitutkintaviranomainen. Tällöin pyydetään tutkivan poliisiyksikön poliisirikosyhdyshenkilöä huolehtimaan siitä, että jutulle nimetään tutkinnanjohtaja.

7. Tutkinnanjohtaja

Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tutkinnanjohtaja päättää siitä, toimitetaanko esitutkinta. Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan syyttäjällä on tutkinnanjohtajana toimiessaan tuossa tehtävässään samat tutkinnanjohtajan toimivaltuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla, päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, määrää tarvittavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä sekä vastaa esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä.

Esitutkintalain 10 luvun 3 §:n mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajana toimiessaan antaa rikoksesta epäiltynä olleelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 §:n nojalla.

Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai sakkomääräysasiana. Tämän ohjeen kohdassa 2 mainituilla perusteilla tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei anna rikesakkoa eikä sakkovaatimusta käsiteltävänään olevassa asiassa, vaan siirtää asian sitä varten poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä.
Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään valtakunnansyyttäjän toimistossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat käsitellä tällaisia kanteluita.

Syyttäjätutkinnanjohtajasta tehdyt rikosilmoitukset käsittelee valtioneuvoston oikeuskansleri (ks. laki syyttäjälaitoksesta 27 § 2 ja valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös 1.10.2019 Dnro OKV/23/50/2019 laillisuusvalvojien työnjaosta syyttäjien virkarikosasioissa). 

8. Esitutkinnan aloittaminen

Tutkinnanjohtajaksi määrätyllä syyttäjällä on toimivalta ratkaista, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja toimitetaanko esitutkinta. Poliisilla on tällainen toimivalta sellaisessa tapauksessa, jossa poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä ja jossa syyttäjä on päättänyt olla ryhtymättä tutkinnanjohtajaksi.

Jos poliisin tietoon tulee seikkoja, joiden vuoksi on tarpeen arvioida, onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, jota ei voida käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä, asia on saatettava tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän harkittavaksi. Esitutkinnan toimittaminen edellyttää, että asiassa on tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan esitutkintalain 3 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla syytä epäillä rikosta.

Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava ratkaisustaan jutun tutkijalle ennen esitutkinnan aloittamista. Aloittamispäätöksen ajankohta on kirjattava poliisiasiain tietojärjestelmään. Jos syyttäjä päättää olla ryhtymättä tutkinnanjohtajaksi asiassa, jossa poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, hän siirtää asian käsittelyn poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei vaadita, kun arvioidaan, onko asiassa aloitettava esitutkinta. Huomioon on myös otettava, että esitutkinnan tarkoituksena on nimenomaan rikosten tutkiminen eikä mahdollisten muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen. Pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei vielä ylitä esitutkintakynnystä. Esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet.

Tutkintakynnystä voidaan eräissä rikoksissa määritellä myös siten, että tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää asiassa saatavaa ulkopuolista selvitystä eikä vain tutkintapyynnön tekijän omaa käsitystä rikosepäilystä. Esitutkintakynnys poliisirikosasioissa on sama kuin muissakin rikosepäilyissä.

Esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asiaan liittyvät seikat on ennen tutkinnanjohtajan tekemää ratkaisua esitutkinnan aloittamisesta tarvittaessa selvitettävä erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä esitutkintalain 3 luvun 9 §:n 1 momentin tai 3 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin esitutkintalain säännöksiä. 

Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saa ryhtyä esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan ennen tutkinnanjohtajan päätöstä. Oikeus ryhtyä tällaisiin esitutkintatoimenpiteisiin koskee myös tapauksia, joissa tutkinnanjohtajana toimii tai mahdollisesti tulee toimimaan syyttäjä (HE 222/2010, s. 180).

9. Tutkinnanjohtajuus tapauksissa, joissa epäiltyinä on poliisimiehen lisäksi muita henkilöitä

Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Syyttäjän on mahdollisimman pian ilmoitettava poliisille, ottaako hän tutkinnanjohtajuuden myös muiden kuin poliisimiesten osalta. Päätöksenteko kuuluu alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle, jos poliisirikosasia on lähetetty hänen ratkaistavakseen. 

Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös esitutkinnan riippumattomuutta, uskottavuutta ja tehokkuutta koskeviin näkökohtiin. (Ks. myös kohdassa 16 annettu ohjeistus menettelystä poliisin tiloissa säilytetyn henkilön kuolemaa koskevissa tapauksissa.)
Jotta esitutkinta olisi puolueetonta ja uskottavaa, syyttäjän ei tule toimia tutkinnanjohtajana syyttäjälaitoksen palveluksessa olevaan henkilöön kohdistuvan rikosepäilyn osalta, ellei erikseen toisin määrätä.

10. Tutkinnanjohtajuus tapauksissa, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävissä

Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä voi rikoksen vakavuuden tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi, vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Jos syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta tällaisessa asiassa, hänen tulee siirtää asia poliisille mahdollisimman pian ilmoittamalla päätöksestään asiaa tutkivan yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle.

Jos syyttäjä päättää ottaa poliisimiehen virkatehtävän ulkopuolella tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajuuden itselleen ja asiassa on poliisimiehen lisäksi muita epäiltyjä, syyttäjän tulee lisäksi kohdassa 9 kerrotuin tavoin suorittaa harkinta siitä, ottaako hän tutkinnanjohtajuuden myös heidän osaltaan. Myös tästä ratkaisustaan syyttäjän tulee ilmoittaa poliisille mahdollisimman pian.

11. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteet

Jos syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta, tutkinnanjohtajana toimii muiden henkilöiden osalta poliisimies. Tällöin pyydetään tutkivan poliisilaitoksen poliisirikosyhdyshenkilöä huolehtimaan siitä, että jutulle nimetään tutkinnanjohtaja muiden epäiltyjen kuin poliisimiesten osalta. Tutkinnanjohtajien tulee huolehtia siitä, että tutkinta muodostaa näissä tapauksissa tutkinnallisesti järkevän kokonaisuuden. (Ks. myös kohdassa 16 annettu ohjeistus menettelystä poliisin tiloissa säilytetyn henkilön kuolemaa koskevissa tapauksissa.)

Tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava tutkintojen samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei vastakkaisissa tutkinnoissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan.

Tutkinta tulee järjestää niin, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän, tutkinnanjohtajana toimivan poliisimiehen ja tutkijoiden yhteydenpito voidaan hoitaa sujuvasti henkilökohtaisten tapaamisten tai sähköisten välineiden avulla. Yleensä lienee tarkoituksenmukaisinta, että poliisitutkinnanjohtaja on siitä poliisiyksiköstä, jossa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta suoritetaan. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa jutussa tulee myös mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita.

Tutkinnanjohtajien on keskenään sovittava tutkittavaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta.

12. Yhteistyö     

Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkinnanjohtajan on huolehdittava myös siitä, että tutkija pitää riittävästi yhteyttä tutkinnanjohtajaan ja suorittaa tutkinnan viivytyksettä.

13. Poliisirikosyhdyshenkilöt ja poliisirikoskoordinaattori

Poliisilaitoksissa ja poliisin erillisyksiköissä on poliisirikosyhdyshenkilö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tutkittavaksi tulevien poliisirikosasioiden käsittelyyn määrätään viivytyksettä tutkija. Poliisirikosyhdyshenkilö toimii poliisirikosasioiden yhteyshenkilönä, joten hänellä on tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Poliisirikosyhdyshenkilön kautta kulkee myös tieto yksikön poliisimiehiä koskevien poliisirikosasioiden etenemisestä yksikön päällikölle. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot ilmoitetaan valtakunnansyyttäjän toimistoon.

Poliisihallituksessa on poliisirikoskoordinaattori, joka varmistaa tutkijoiden saatavuuden poliisirikosasioihin erityistilanteissa.

14. Syyttäjälle tehtävä ennakkoilmoitus 

Tutkinnanjohtajan on tehtävä ennakkoilmoitus poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta siihen syyttäjäalueen toimipaikkaan, jossa mahdollinen syyteharkinta tulisi suoritettavaksi. Ilmoitus tulee tehdä kaikista poliisirikosasioista välittömästi, kun esitutkinta aloitetaan tai kun esitutkinnan rajoittamiseen on syytä. Ilmoituksen teon yhteydessä voidaan tehdä esitys esitutkinnan rajoittamisesta.

15. Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa

Mikäli joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti poliisin voimankäytön seurauksena tilanteessa, jossa voimankäytön edellytykset ovat sinänsä olleet olemassa, on tärkeää yleisen edun ja tapahtumaan osallisten henkilöiden oikeusturvan kannalta, että kyseisen toimivaltakeinon käyttämisen asianmukaisuus selvitetään perusteellisesti.

Tällaisessa tilanteessa poliisi ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjän toimistossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan syyttäjätutkinnanjohtajaan. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana, aloitetaanko asiassa esitutkinta vai ei. Varalla oleva tutkinnanjohtaja ei tee päätöstä esitutkinnan aloittamatta jättämisestä vaan hän päättää ainoastaan kiireellisistä toimenpiteistä ja tuolloin myös mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta. Mikäli kiireellisiä toimenpiteitä ei varallaoloaikana tarvita, ilmoitetaan asiasta normaaliin tapaan valtakunnansyyttäjän toimistoon.

16. Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytetyn henkilön kuoleman johdosta

Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta. Oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä, jonka suorittaa poliisi, noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä ja Poliisihallituksen antaman ohjeen mukaista menettelyä.

Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 §:n 3 momentin (832/2011) mukaan poliisin on ilmoitettava syyttäjälle kuolemasta, joka on tapahtunut henkilön ollessa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 2 §:n 6 -kohdassa tarkoitetussa säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnassa vapautensa menettäneenä.

Ilmoitus syyttäjälle tehdään kirjaamalla asiasta S-ilmoitus nimikkeellä ”kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa tarkoitettu ilmoitus syyttäjälle”. Ilmoituksen numero ilmoitetaan sähköpostilla valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen [email protected].

Ilmoituksen jälkeen tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä määrää esitutkinnan suoritettavaksi, jos asiassa on syytä epäillä poliisimiestä taikka poliisimiestä ja muuta henkilöä rikoksesta. Mikäli kyseinen muu henkilö on poliisin palveluksessa (esim. vartija), tulee syyttäjän toimia tutkinnanjohtajana myös hänen osaltaan. 

Mikäli tässä luvussa tarkoitettuun syyttäjälle ilmoitettuun kuolemantapaukseen ei liity lainkaan poliisimiehiä, eikä sen vuoksi ole tarpeen arvioida syyttäjän johtaman esitutkinnan toimittamisen edellytyksiä, tulee syyttäjän kuitenkin arvioida, onko syytä epäillä muiden poliisin palveluksessa olevien henkilöiden syyllistyneen rikokseen. Tarvittaessa syyttäjä määrää esitutkintalain 5 luvun 2 §:n nojalla poliisin toimittamaan esitutkinnan. Tässä tapauksessa toimii esitutkinnan määrännyt syyttäjä asian syyttäjänä, ellei toisin määrätä.

17. Syyttäjän varallaolo poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana ja kiireelliset toimenpiteet virka-ajan ulkopuolella

Syyttäjälaitoksesta annetun lain 11 §:n 1 momentin 4. kohdan mukaan valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuville kiireellisiä toimenpiteitä vaativille asioille on olemassa poliisirikosten tutkinnanjohtajien varallaolojärjestelmä. Valtakunnansyyttäjän toimisto huolehtii viikon pituisten varallaolovuorojen jakamisesta tutkinnanjohtajina toimiville syyttäjille sekä vuorolistan ylläpidosta ja jakelusta. Voimassa oleva vuorolista on myös nähtävillä syyttäjälaitoksen intranetissä (Syyttäjän työ > poliisirikosten päivystys > päivystävien poliisirikostutkinnanjohtajien varallaoloajat). 

Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 8.00. Varallaoloaika on varallaolovuoron aikainen virastoajan ulkopuolinen aika. Varallaoloaika on arkisin kello 16.15 - 8.00 ja viikonloppuisin perjantaista kello 16.15 maanantaihin kello 8.00 saakka. Varalla olevan syyttäjän on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimitse viipymättä.

Syyttäjä voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn tutkinnanjohtajan kanssa. Muista vuorolistaan tehtävistä muutoksista kuin syyttäjien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää valtakunnansyyttäjän toimisto. 

Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjien kesken sekä tarpeesta tehdä valtakunnansyyttäjän toimiston toimesta muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valtakunnansyyttäjän toimistoon.

Varalla olevan tutkinnanjohtajan on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimella valtakunnallisessa poliisirikostutkinnanjohtajien päivystysnumerossa 0295662080. (sähköpostiosoite [email protected] on käytettävissä syyttäjätutkinnanjohtajien tiedottamista varten). Varalla-olijoiden on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjän työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettavaksi tulevat asiat voivat vaatia myös niissä tehtäviä toimenpiteitä.

Esitutkintaviranomaisen tulee virka-ajan ulkopuolella ilmoittaa epäillystä poliisirikoksesta varalla olevalle syyttäjätutkinnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa jo ennen varsinaisen syyttäjätutkinnanjohtajan määräämistä päättää esitutkinnan aloittamisesta ja määrätä tutkinnan edellyttämistä kiireellisistä toimenpiteistä. Mikäli asia ei vaadi kiireellisiä toimia varalla olevalta syyttäjätutkinnanjohtajalta, asiasta tehdään ilmoitus valtakunnan-syyttäjän toimistoon normaalissa järjestyksessä. 

Varalla oleva syyttäjätutkinnanjohtaja ei tee päätöstä siitä, ettei esitutkintaa toimiteta, vaikka katsoisi, ettei rikosta ole syytä epäillä. Koska päätöstä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ei yleensä ole tarpeen tehdä kiireellisesti varallaoloaikana, se kuuluu säännönmukaisen syyttäjätutkinnan-johtajan tehtäväksi, elleivät erityiset syyt tapauskohtaisesti muuta vaadi.

Erityinen syy, jonka vuoksi varalla olevan tutkinnanjohtajan voi olla perusteltua ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaista asia välittömästi, voisi olla esimerkiksi varalla olevalle tutkinnanjohtajalle tapahtumapaikalta ilmoitettu tapaus, jossa poliisimies on vapaa-aikanaan syyllistynyt sellaiseen vähäiseen liikennerikkomukseen, jollaisesta tyypillisesti annetaan seuraamukseksi vain huomautus.

Poliisimies on oikeutettu suorittamaan eräitä kiireellisiä pakkokeinoja, joita ovat mm. kiinniottaminen (PKL 2 luku 1 §), takavarikoitavan esineen tai jäljennettävän asiakirjan haltuunotto (PKL 7 luku 8 §), paikanetsintä (PKL 8 luku 15 §:n 3 mom) ja kiireellisissä tapauksissa yleinen kotietsintä, paikanetsintä ja henkilöön kohdistuva etsintä (PKL 8 luku 15 §:n 3 mom ja 8 luku 33 §:n 1 mom), koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi (PKL 9 luku 2 §) ja henkilötuntomerkkien ottaminen (PKL 9 luku 3 §).

Varallaolovuorossa olevan syyttäjän on viipymättä ilmoitettava tutkinnanjohtajana suorittamistaan toimenpiteistä aluevastuun perustella tai muulla perusteella varsinaiseksi tutkinnanjohtajaksi määrättävälle syyttäjälle ja valtakunnansyyttäjän toimistoon. Varallaolovuorossa oleva syyttäjä ei voi oma-aloitteisesti ottaa varallaoloaikana käsittelemäänsä asiaa hoidettavakseen varsinaisena tutkinnanjohtajana. 

Varalla oleva tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi tehdä ratkaisuja myös asiassa epäiltyinä olevien muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta. Sama koskee tapauksia, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Varalla oleva tutkinnanjohtaja voi näissä tapauksissa myös päättää, että hän ei tässä vaiheessa ota tutkinnanjohtajuutta itselleen, jolloin kiireellisistä toimenpiteistä päättää poliisi. Syyttäjä voi silti tarvittaessa ottaa tutkinnanjohtajuuden itselleen myöhemmin.

Varalla olevan syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä esitutkintayhteistyön, syyteharkinnan ja syyttäjän haasteen antamisen yhteydessä lähetettävät tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 § 1 momentin 3-kohdan nojalla. Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja. Salassa pidettävää aineistoa sähköpostilla lähetettäessä tulee käyttää turvapostia, jonka käyttöohjeet löytyvät intranetistä: Etusivu > Turvallisuus > Tietoturvallisuus > Tietoturvallisuusohjeita > TT11. Sähköposti > T11.1 Turvapostin lähettäminen”.
Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjän on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjälle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

Varallaolosta maksetaan varalla olevalle syyttäjälle valtakunnansyyttäjän toimiston antaman päätöksen mukainen korvaus.

Varallaolovuorossa oleva syyttäjä on myös virka-aikana käytettävissä valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikön tutkinnanjohtajien tehtäviin, jos nämä ovat lomalla tai muuten estyneitä yhtä aikaa.

18. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen, lopettaminen, rajoittaminen ja päättäminen, huomautuksen antaminen sekä uudistettujen tutkintapyyntöjen kirjaaminen ja käsittely

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 9 §:ssä tarkoitetuin perustein jättää esitutkinnan toimittamatta tai lopettaa sen. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi myös esitutkintalain 10 luvun 3 §:n nojalla antaa poliisimiehelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 §:n nojalla.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 10 §:n mukaisesti esittää toimivaltaiselle syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista siten, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan. Näin voidaan menetellä, jos kysymyksessä olevan rajoittamisperusteen edellytykset täyttyvät ja asia on laadultaan sellainen, ettei poliisirikosten tutkintaa kohtaan tunnetun luottamuksen ylläpitäminen edellytä esitutkinnan suorittamista eikä asianomistajan intressi ole merkittävä.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 10 luvun 2 §:n 2 momentin nojalla päättää esitutkinnan saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty, tai ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta. Aloitetusta esitutkinnasta tulee tehdä esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukainen ennakkoilmoitus mahdollisen syyteharkinnan suorittavan syyttäjän toimipaikkaan.

Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on esitutkintalain 5 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla kuultava juttuun nimettyä syyttäjää, ennen kuin esitutkinta päätetään.

Jos valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikköön tulee käsiteltäväksi syyttäjätutkinnanjohtajan aikaisemmin ratkaisemaa asiaa koskeva uusi, sisällöltään aikaisempaa vastaava tutkintapyyntö, joka ei anna aihetta tutkinnanjohtajan aikaisemman päätöksen muuttamiseen, tehdään uudistetusta pyynnöstä ja tutkinnanjohtajan ratkaisusta siihen merkintä Sakariin alkuperäisen asian huomautustietoihin.

Tutkinnanjohtajan ratkaisusta ilmoitetaan uudistetun pyynnön tekijälle, jolle voidaan tutkinnanjohtajan harkinnan mukaan samalla ilmoittaa, että mahdolliset uudet, samaa asiaa koskevat tutkintapyynnöt, joissa ei tuoda esille uusia asiaan vaikuttavia seikkoja, ratkaistaan ja arkistoidaan alkuperäisen päätöksen yhteyteen siitä uudistajalle erikseen ilmoittamatta.

Uudistettu tutkintapyyntö toimitetaan myös rikosilmoitusten kirjaamisesta vastaavalle poliisille ja sille ilmoitetaan samalla, ettei uusi pyyntö ole antanut aihetta syyttäjätutkinnanjohtajan aikaisemman päätöksen muuttamiseen. Poliisi vastaa uudistetun pyynnön ja syyttäjätutkinnanjohtajan ratkaisun kirjaamisesta Patjaan oikeaksi katsomallaan tavalla. Poliisille ilmoitetaan Patjaan kirjaamista varten myös ne edellisessä kappaleessa tarkoitetut uudistetut tutkintapyynnöt ja niiden ratkaisut, joista ei erikseen ilmoiteta pyynnön tekijälle.
 
Jos uudistettu tutkintapyyntö tehdään poliisille, se siirretään normaaliin tapaan VKST:n poliisirikosyksikköön käsiteltäväksi syyttäjätutkinnanjohtajalle, joka voi menetellä edellä kerrotulla tavalla, mikäli uudistettu pyyntö ei anna aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.  

19. Tutkinnasta vastaava yksikkö

Esitutkintalain 2 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan poliisimiehen tekemäksi epäilty rikos tutkitaan aina muussa kuin hänen toimipaikkansa poliisiyksikössä, jos asiaa ei käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa säädetyssä menettelyssä. Muutenkin rikoksen tutkiva poliisiyksikkö täytyy tarvittaessa määrätä niin, ettei luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen vaarannu.

Poliisin valtakunnallisessa yksikössä tai poliisioppilaitoksessa toimivan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta järjestetään pääasiassa poliisimiehen toimipaikan paikkakunnan perusteella (poikkeuksina keskusrikospoliisin Vantaan yksikön ja suojelupoliisin Helsingin yksikön poliisimiehet). Sisäministeriön poliisiosastossa ja Poliisihallituksessa toimivien poliisimiesten tekemäksi epäillyn rikoksen tutkii keskusrikospoliisi.

Valtakunnansyyttäjän toimisto määrää poliisirikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan yksittäiseen asiaan asettava syyttäjäalue määräytyy valtakunnansyyttäjän toimiston määräyksen mukaisesti sen mukaan, mikä on epäillyn poliisimiehen sijoituspaikka, ellei tapauskohtaisesti toisin määrätä. Tutkinnanjohtajan tulee, jos mahdollista, olla muusta kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen viran sijoituspaikkakunnalla olevasta syyttäjäalueen toimipaikasta.

20. Kantelut     

Poliisiin kohdistuvissa kanteluissa voidaan väittää poliisin toimineen virkavelvollisuutensa vastaisesti. Jos asiassa on arvioitava, onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, poliisi siirtää asian valtakunnansyyttäjän toimistoon käsiteltäväksi tämän ohjeen mukaisesti. Tällöin kantelun käsittely poliisihallinnossa keskeytetään esitutkinnan aloittamista koskevan harkinnan ja mahdollisesti seuraavien esitutkinnan ja rikosprosessin ajaksi.

21. Päätöksistä ilmoittaminen, syyteharkintaan siirto samalla syyttäjäalueella

Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän tulee lähettää tieto esitutkinnan aloittamisesta sekä tutkittavassa asiassa tutkinnan aikana ilmenneistä olennaisista muutoksista epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle. Tämä puolestaan ilmoittaa asiasta epäillyn poliisimiehen esimiehelle. Kysymys on esitutkintalain 3 luvun 6 §:n mukaisesta tutkinnanjohtajan ilmoituksesta virkamiehen esimiehelle, jonka tehtävänä on harkita virkamiesoikeudellisten toimenpiteiden, kuten virasta pidättämisen tarvetta. 

Tutkinnanjohtaja lähettää tiedon päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa epäillylle, asianomistajalle ja poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, jonka alueella mahdollinen esitutkinta olisi suoritettu, sekä epäillyn poliisimiehen virkapaikan yhdyshenkilölle. Viimeksi mainitun yhdyshenkilön tehtävänä on saattaa päätös poliisiyksikön päällikön tietoon.

Poliisiyksikkö harkitsee tapauskohtaisesti, käsitelläänkö asia hallinnollisessa menettelyssä. Mahdollisesta virkamiesoikeudellisesta päätöksestä poliisiyksikkö ilmoittaa esitutkinnan kesken ollessa tutkinnanjohtajalle ja asian ollessa syyteharkinnassa syyttäjälle.

Esitutkinnan rajoittamispäätöksen poliisirikosasiassa tekevä syyttäjä lähettää tiedon esitutkinnan rajoittamispäätöksestä rajoittamisesityksen tehneen tutkinnanjohtajan lisäksi rikosasian asianosaisille, rikoksesta epäillyn poliisimiehen sijoitusyksikön poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle ja valtakunnansyyttäjän toimistoon. Tutkinnanjohtajan päätöksestä, että valmistunut esitutkintapöytäkirja lähetetään syyttäjälle syyteharkintaan, tulee ilmoittaa edellä mainittujen lisäksi poliisihallituksen poliisirikoskoordinaattorille.

Kun syyttäjätutkinnanjohtaja siirtää valmistuneen esitutkintapöytäkirjan syyteharkintaan samalla syyttäjäalueella toimivalle syyttäjälle, on otettava huomioon, että juttu on jo kirjattu alueen Sakari-kantaan tutkinnanjohtajuusasiana. Syyttäjätutkinnanjohtajan tulee tässä tilanteessa huolehtia siitä, että juttu kirjataan Sakarissa manuaalisesti syyteharkinnan suorittavalle syyttäjälle. 

22. Syyteharkinnan tekevän syyttäjän päätöksistä ilmoittaminen

Paikallissyyttäjän velvollisuudesta ilmoittaa valtakunnansyyttäjän toimistoon syyteharkintaansa tulleesta poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta määrätään paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetussa yleisessä ohjeessa VKS:2014:1.

Syyteharkinnan tekevän syyttäjän tai tuomioistuimen poliisirikosasiassa tekemän ratkaisun jälkeen voi poliisimiehen esimiehellä eli poliisiyksikön päälliköllä olla aihetta harkita, onko asiassa perusteita virkamiesoikeudellisiin tai muihin hallinnollisiin toimiin, kuten virantoimituksesta pidättämiseen. Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen viranomaisen on seurattava virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja olosuhteiden muututtua tarvittaessa tehtävä asiassa uusi päätös. Tämä edellyttää poliisimiehen osalta sitä, että epäillyn poliisimiehen yksikön päällikkö saa tiedon syyttäjän syyteharkintaratkaisusta.

Ellei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, syyttäjän tulee ilmoittaa poliisirikosasiassa tekemästään päätöksestä nostaa syyte, samoin syyttämättäjättämispäätöksestä, Poliisihallituksen poliisirikoskoordinaat-torille ja epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Tämä puolestaan saattaa ilmoituksen epäillyn poliisimiehen esimiehen tietoon. Syytteen nostaneen syyttäjän on myös ilmoitettava jutun diaarinumero sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

Syytettä tuomioistuimessa poliisimiestä vastaan ajavan syyttäjän tulee ilmoittaa tuomioistuimen antamasta tuomiosta Poliisihallituksen poliisirikoskoordinaattorille sekä poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle. Tuomio tulee ilmoittaa myös sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen tutkinta.valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

23. Poliisirikosasioiden tilastointi

Poliisirikosasioissa käytetään tilastoinnin vuoksi kolminumeroisia arvolukuja. Ensimmäinen numero (3) kuvaa sitä, että kyseessä on poliisirikosasia. Toinen numero kuvaa prosessin vaihetta (0=ilmoitus on kirjattu, 1=esitutkinta on aloitettu ja 2=asia saapunut syyteharkintaan). Kolmas numero kuvaa sitä, onko mahdollinen rikos tehty virantoimituksen yhteydessä vai sen ulkopuolella (1=virantoimituksessa ja 2=virantoimituksen ulkopuolella). Yksityiskohtainen taulukko käytettävistä arvoluvuista on liitteessä 1.

Jokaiseen kirjattuun poliisirikosasiaan lisätään valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikostiimissä Sakari-järjestelmään arvoluku 301 tai 302. Merkitty arvoluku säilyy, kun asia siirretään syyttäjäalueella toimivalle tutkinnanjohtajalle.

Tutkinnanjohtaja muuttaa arvoluvuksi 311 tai 312 heti, kun esitutkinta aloitetaan, ja tekee samalla esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaisen ennakkoilmoituksen. Syyttäjäalue, johon poliisirikosasia saapuu syyteharkintaan, merkitsee arvoluvuksi joko 321 tai 322. Merkinnän muistamista helpottaa se, että asiassa on jo tehty ennakkoilmoitus. Arvoluvun merkitsee juttujen sisään kirjaamisesta vastaava henkilö. Viime kädessä merkitsemisestä vastaa se syyttäjä, jolle juttu on jaettu.

24. Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan valtakunnansyyttäjän toimiston virastopostiin ([email protected]).

 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
 

LIITE 1 Poliisirikosasioiden arvoluvut