VKS:2024:2 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta

YLEINEN OHJE VKS:2024:2
Dnro SY/3465/2024
Annettu 19.12.2024
Voimassa 1.1.2025 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2022:1

1 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta

1.1 Ohjeen soveltamisala

Tämä ohje koskee kahta valtakunnallista varallaolojärjestelmää:

yleisvarallaoloa
Eurojustin Suomen osaston tehtävistä huolehtivien syyttäjien varallaoloa.

Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolosta määrätään yleisessä ohjeessa
VKS:2024:1 (SY/3286/2024).

Varallaolojärjestelmät ovat rikosasioiden käsittelyyn liittyvien välttämättömien ja
kiireellisten tehtävien hoitamista varten. Ohje koskee vain virastoajan (arkisin klo
8.00–16.15, Eurojust-varallaolossa klo 9.00–18.00) ulkopuolista aikaa.

2 Yleistä

Syyttäjälle kuuluvista tehtävistä huolehditaan lähtökohtaisesti virastoaikana niiden itsenäisten ja riippumattomien syyttäjien toimesta, jotka on määrätty hoitamaan kutakin asiaa alueellisen tai muun työnjaon perusteella. Välttämättömät ja kiireelliset syyttäjäntehtävät on kuitenkin pystyttävä hoitamaan myös virastoajan ulkopuolella tapauksissa, joissa asiaa hoitamaan määrätty syyttäjä ei ole tavoitettavissa tai asiaa ei ole vielä määrätty kenenkään syyttäjän hoidettavaksi.

Tarve syyttäjän toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen virastoajan ulkopuolella voi liittyä monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi rikosvastuun toteuttamiselta vaadittava joutuisuus ja taloudellisuus voivat edellyttää, että vaikeasti tavoitettavan henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva syyteharkinta suoritetaan ja syyte pannaan vireille syyttäjän antamalla haasteella välittömästi epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisen luona.

Vastaavasti voi syyttäjällä jo vireillä olevassa asiassa ilmetä virastoajan ulkopuolella
välttämätön tarve esimerkiksi pakkokeinoihin tai kansainväliseen oikeusapuun
liittyviin syyttäjän kiireellisiin toimenpiteisiin. Muista maista voi tulla virastoajan ulkopuolella Suomeen liittyviä kyselyitä, jotka vaativat pikaista koordinointia.

3 Yleisvarallaolo

3.1 Yleistä

Syyttäjien yleisvarallaolo kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitamista varten järjestetään Syyttäjälaitoksesta annetun lain 25 § 1 momentin nojalla. Lainkohdan mukaan valtakunnansyyttäjä voi järjestää syyttäjien varallaolon tarkoituksenmukaisella tavalla.

Syyttäjällä on syyttäjälaitoslain 10 §:n mukaan itsenäinen ja riippumaton syyteharkintavalta. Hän tekee itsenäisesti ja riippumattomasti päätösvaltaansa kuuluvat, rikosoikeudellisen vastuun toteuttamista koskevat ratkaisut käsiteltävänään olevassa rikosasiassa. Syyttäjä on toimivaltainen syyttäjäntehtävissä koko maassa.

Syyttäjälaitoslain 25 §:n 3 momentin mukaan valtakunnansyyttäjän varallaolotehtävään määräämällä syyttäjällä on kuitenkin varalla ollessaan toimivalta päättää toimenpiteistä toisen syyttäjän käsiteltäväksi määrätyssä asiassa, jos toimenpide ei siedä viivytystä.

Yleisvarallaolo koskee myös valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien rikosasioiden, kuten terrorismirikosten, syyttäjäntehtäviä. Niitä koskevissa asioissa voidaan virastoajan ulkopuolella ottaa yhteyttä yleisvarallaoloa hoitavaan syyttäjään, joka välittää yhteydenottopyynnön valtakunnansyyttäjälle tai apulaisvaltakunnansyyttäjälle siitä erikseen annetun ohjeistuksen mukaisesti.

3.2 Varalla olevat syyttäjät

Valtakunnansyyttäjä määrää yleisvarallaolosta huolehtimaan ilmoittautumisten perusteella 17–26 syyttäjää määräajaksi. Määräystä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa ilmenneen tarpeen perusteella. Tehtävään määrättävällä syyttäjällä tulee olla vähintään viiden vuoden pituinen syyttäjäkokemus ja hänen virkasuhteensa on oltava voimassa koko tehtävämääräyksen voimassaolon ajan.

Jos tehtävään ilmoittautuu yli 26 syyttäjää, etusijan saavat ne, jotka eivät ole mukana poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa. Jos etusijan saaneita on yli 26, heistä saavat vuorostaan etusijan ne, joita ei ole edellisellä valintakierroksella määrätty yleisvarallaoloon. Tässä ei kuitenkaan huomioida ennen tämän ohjeen antamista annettua varallaolomääräystä (dnro 2/32/17). Muilta osin valinnat tehdään tarvittaessa arvonnan perusteella. Näin mahdollisimman moni syyttäjä saa mahdollisuuden toimia varallaolotehtävässä. Valtakunnansyyttäjän toimisto pyytää ennen uuden määräyksen antamista yleisvarallaolosta kiinnostuneita syyttäjiä ilmoittautumaan tehtävään.

3.3 Varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Valtakunnansyyttäjän toimisto huolehtii viikon pituisten varallaolovuorojen jakamisesta syyttäjille sekä vuorolistan ylläpidosta ja jakelusta asianomaisille tahoille. Voimassa oleva vuorolista on myös nähtävillä Lexassa > Syyttäjän työ > Päivystys. Vuorot vahvistaa valtakunnansyyttäjän toimisto.

Yleisvarallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 8.00. Varallaoloaika on varallaolovuoron aikainen, virastoajan ulkopuolinen aika (arkisin klo 16.15–8.00 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16.15 maanantaihin klo 8.00). Jos perjantai on arkipyhä, varallaolovuoro ja -aika alkavat kuitenkin jo klo 8.00.

Syyttäjä voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn syyttäjän kanssa. Kiireellisissä tilanteissa, joissa syyttäjä ei ehdi vaihtaa vuoroaan tai tulee estyneeksi kesken varallaolovuoronsa, esteestä tulee ilmoittaa viipymättä sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon sen virastosähköpostiosoitteeseen (virastoaikana lisäksi puhelimitse) ja varallaolomääräyksen antajalle. Jotta sijaistaminen saadaan järjestettyä mahdollisimman pikaisesti, esteilmoitus on toimitettava samalla sähköpostilähetyksellä myös muille vuorolistalla oleville syyttäjille.

Estyneen varallaolijan sijaistamiseen halukkaiden syyttäjien pitää ilmoittautua mahdollisimman nopeasti vastaamalla sähköpostiviestillä edellä mainitulle vastaanottajaryhmälle. Estyneen varallaolijan tulee tarvittaessa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hankkimaan itselleen sijainen myös muulla tavoin, esimerkiksi puhelimitse. Ensimmäisenä ilmoittautunut syyttäjä huolehtii sijaistamisesta. Hänen tulee aloittaa sijaistaminen välittömästi. Valtakunnansyyttäjän toimisto voi myös jakaa sijaistamisen useamman ilmoittautuneen syyttäjän kesken.

Muista vuorolistaan tehtävistä muutoksista kuin syyttäjien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää valtakunnansyyttäjän toimisto. Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjien kesken ja tarpeesta tehdä valtakunnansyyttäjän toimiston toimesta muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valtakunnansyyttäjän toimistolle.

Varalla olevan syyttäjän on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimitse valtakunnallisessa päivystysnumerossa ja sähköpostitse omassa, vuorolistassa ilmoitetussa virkasähköpostiosoitteessaan. Varallaolijan on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjän työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettaviksi tulevat asiat vaativat yleensä myös niissä tehtäviä toimenpiteitä.

Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjän on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjälle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

3.4 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Yleisvarallaolon tarkoituksena on varmistaa kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitaminen virastoajan ulkopuolisina aikoina. Kiireellisiä ja välttämättömiä ovat tehtävät, joiden siirtäminen virastoaikana säännönmukaisessa järjestyksessä hoidettaviksi ei ole mahdollista tai olisi omiaan aiheuttamaan asian käsittelylle huomattavaa ylimääräistä viivytystä, suuria lisäkustannuksia tai muuta merkittävää haittaa.

Varalla olevan syyttäjän on siksi hoidettava varallaoloaikanaan kaikenlaisia syyttäjän toimivaltaan kuuluvia tehtäviä, jos niiden kiireellisyys ja välttämättömyys sitä edellyttävät. Tyypillisesti voi varalla olevan syyttäjän tehtäväksi tulla esimerkiksi esitutkintayhteistyöhön, ulkomailla tehdyn rikoksen esitutkinnan aloittamisesta päättämiseen, pakkokeinoihin, syytteen vireillepanoon syyttäjän haasteella ja kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä, syyttäjän toimivaltaan kuuluvia
tehtäviä. Valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syyteharkintavaltaan kuuluviin asioihin liittyvistä varalla olevan syyttäjän tehtävistä on lausuttu kohdassa 3.1.

Kysymys tehtävän kiireellisyydestä ja välttämättömyydestä on ratkaistava tapauskohtaisessa kokonaisarvioinnissa. Siinä otetaan huomioon hyödyt ja haitat, joita liittyy tehtävän hoitamiseen varallaoloaikana tai vastaavasti lykkäämiseen virastoaikana hoidettavaksi.

Valtakunnallisen yleisvarallaolon tarkoituksena ei ole siirtää varalla olevien syyttäjien hoidettaviksi sellaisia tehtäviä, jotka säännönmukaisessa järjestyksessä määräytyvät syyttäjät voivat hoitaa virastoaikana ilman merkittävää haittaa. Varalla olevan syyttäjän tehtäviä tehtäessä on noudatettava kutakin toimenpidettä koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita samalla tavalla kuin säännönmukaisessa syyttäjäntoiminnassa. Varallaoloaikana käsiteltäviin asioihin voi kuitenkin liittyä
erityispiirteitä, minkä vuoksi seuraavassa esitetään joitakin varalla olevien syyttäjien hoidettaviksi tyypillisesti tuleviin asioihin liittyviä näkökohtia.

3.4.1 Esitutkintayhteistyö

Yhden kosketuksen periaatteella hoidettavassa asiassa, jossa varalla oleva syyttäjä tekee syyteharkinnan ja panee tarvittaessa jutun vireille syyttäjän haasteella epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisessa, kuuluu varalla olevalle syyttäjälle vastuu myös esitutkinnan riittävyyden ja asianmukaisuuden varmistamisesta. Syyttäjällä, joka huolehtii syytteen ajamisesta varalla olevan syyttäjän vireille panemassa jutussa, ei välttämättä ole edellytyksiä esitutkinta-aineistossa olevien
mahdollisten virheiden ja puutteiden korjaamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että varalla olevien syyttäjien antamilla haasteilla vireille pannut asiat käsitellään tuomioistuimessa yleensä vastaajan ollessa poissa ja tavoittamattomissa, korostuu varalla olevan syyttäjän vastuu esitutkinnan ja syyteharkinnan laadusta.

Varalla olevan syyttäjän on pyrittävä varmistamaan, että esitutkinta-aineistoon merkitään myös haastettavan henkilön äidinkieli ja muu hänen ymmärtämänsä kieli. Jotta tuomioistuin voi tarvittaessa varautua tulkin käyttöön istunnossa, on esitutkinta-aineistosta hyvä ilmetä myös, aikooko vastaaja saapua istuntoon henkilökohtaisesti.

Varalla olevan syyttäjän saatua esitutkintaviranomaiselta tiedon asiasta, joka on mahdollisesti käsiteltävissä yhden kosketuksen periaatteella, on syyttäjän arvioitava, voidaanko juttu panna vireille välittömästi syyttäjän antamalla haasteella. Syyttäjän on annettava asian edellyttämät ohjeet esitutkintaa ja aineiston syyttäjälle toimittamista varten sekä sovittava esitutkintaviranomaisen kanssa syyttäjän haasteen antamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Kun varalla oleva syyttäjä saa esitutkintaviranomaiselta tiedon asiasta, joka on mahdollisesti käsiteltävissä yhden kosketuksen periaatteella, syyttäjän on arvioitava, voidaanko juttu panna vireille välittömästi syyttäjän antamalla haasteella. Syyttäjän on annettava asian edellyttämät ohjeet esitutkintaa ja aineiston syyttäjälle toimittamista varten sekä sovittava esitutkintaviranomaisen .kanssa syyttäjän haasteen antamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Jos esitutkintaviranomainen pyytää varalla olevalta syyttäjältä toimenpiteitä tai kannanottoja, varalla olevan syyttäjän täytyy osana esitutkintayhteistyötä selvittää, onko kyseiselle jutulle jo määrätty säännönmukainen syyttäjä. Jos varalla olevan syyttäjän on välttämätöntä tehdä toimenpiteitä toisen syyttäjän käsiteltäväksi jaetussa asiassa, niistä on ilmoitettava viimeksi mainitulle syyttäjälle viivytyksettä.

3.4.2 Syytteen vireillepano syyttäjän antamalla haasteella

3.4.2.1 Yleistä

Syytteen vireillepanoa varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella käytetään ensisijaisesti asioissa, joissa se on kohdassa 3.4 tarkoitetulla tavalla kiireellistä ja välttämätöntä. Siten esimerkiksi esitutkintaviranomaisen kiinni ottaman henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva syyteharkinta ja syyttäjän haasteen antaminen välittömästi voi olla tarpeen, jos on kyse maasta poistumassa olevasta tai muuten vaikeasti tavoitettavasta henkilöstä, jota ei ole aihetta pidättää tai vangita. Jos sen sijaan epäillyn tiedetään olevan myöhemmin normaalisti tavoitettavissa, jutun välitön vireillepano syyttäjän haasteella ei yleensä ole välttämätöntä. Varalla oleva syyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan tehdä varallaoloaikana syyteharkinnan ja antaa haasteen myös muussa kuin tässä ohjeessa tarkoitetussa kiireellisessä asiassa, jos hän katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista.

Tavoitteena on, että esitutkinta ja syyteharkinta sekä vastaajan haastaminen tapahtuvat yhdellä kosketuksella. Siksi syyttäjän pitää näissä tapauksissa lähtökohtaisesti ottaa asianomistajan korvausvaatimus ajettavakseen. Näin vastaaja saa korvausvaatimuksen samalla tiedokseen, ja tuomioistuin voi ratkaista myös korvausvaatimuksen rikosasian käsittelyn yhteydessä.

Valtakunnansyyttäjän toimisto ylläpitää Lexassa tiedostoa, josta käyvät ilmi kunkin käräjäoikeuden määräämät, syyttäjän haasteella vireille pantavien asioiden käsittelypäivät, istuntopaikat ja muut syyttäjän haasteen yhteydessä huomioon otettavat tuomioistuinten antamat ohjeet ja määräykset. Lexa > Syyttäjän työ > Päivystys.

3.4.2.2 Menettely

Varalla olevan syyttäjän pitää syyttäjän haasteella vireille pantavaa asiaa valmistellessaan tehdä normaalit kirjaamistoimet ja syyteharkinnan edellyttämät toimet. Käsittelytapakoodiksi tulee Sakari-järjestelmässä valita 05 (lyhenne SyHaK: Sy-haaste, kirjallinen) tai 06 (lyhenne Sy-HaS: Sy-haaste, suullinen). Koodista tuomioistuin tunnistaa, että asia on pantu vireille syyttäjän haasteella.

Jos Sakarin asiaan liittyy DOK-asia AIPAssa, DOK-asialle pitää lisätä avainsana ”Syyttäjähaaste”. Syyttäjä laatii haastehakemuksen ja huolehtii sen välittömästä tiedoksi antamisesta. Syyttäjän haasteen antamisessa noudatettavasta menettelystä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 19 §:ssä ja siinä viitatuissa lainkohdissa.

Syyttäjän haasteen tiedoksi antaminen yhden kosketuksen menettelyllä hoidettavassa asiassa on yleensä tarkoituksenmukaisinta antaa esitutkintaviranomaisen tiedoksiantoon oikeutetun virkamiehen tehtäväksi. Syyttäjä voi tarvittaessa määrätä esitutkintalain 10 luvun 2 a §:n nojalla, että rikoksesta epäilty on velvollinen pysymään esitutkintaviranomaisen toimipaikassa syyttäjän haasteen tiedoksi antamista varten enintään kuuden tunnin ajan esitutkinnan päättämisestä.

Haasteen antaneen syyttäjän on ilmoitettava esitutkintaviranomaiselle, että tämän on hyvissä ajoin ennen tuomioistuinkäsittelyä toimitettava valmis esitutkintapöytäkirja ja haastamisasiakirjat yhdellä kertaa syytteen ajamisesta huolehtivalle syyttäjäalueelle (jatkossa ”istuntopaikan alue”). Aineisto toimitetaan tuomioistuimelle vasta siinä vaiheessa, kun se on kokonaisuudessaan saapunut istuntopaikan alueelle. Istuntopaikan alue toimittaa aineiston viivytyksettä yhdellä kertaa tuomioistuimelle, kuitenkin vähintään viikkoa ennen istuntopäivää. Istuntopaikan alue valvoo, että aineisto saapuu esitutkintaviranomaiselta ajoissa. Istuntopaikan alue toimittaa myös mahdollisen tilaamansa eurooppalaisen rikosrekisteriotteen tuomioistuimelle muun aineiston yhteydessä (tästä tarkemmin kohdassa 3.4.2.3).

Jos varalla oleva haasteen antanut syyttäjä työskentelee muualla kuin istuntopaikan alueella, menetellään lisäksi seuraavasti:

Istuntopaikan alue ei saa tietoa vireille pannusta asiasta Sakari-järjestelmän kautta.
Haasteen antaneen syyttäjän on siksi toimitettava viivytyksettä jäljennökset haastamisasiakirjoista ja käytössään olleesta esitutkinta-aineistosta istuntopaikan alueelle ilmoituksin, että juttu on pantu vireille syyttäjän haasteella.
Haasteen antanut syyttäjä ei toimita asiakirjoja tuomioistuimelle, vaan siitä huolehtii istuntopaikan alue edellä kuvatulla tavalla.
Haasteen antanut syyttäjä siirtää asian keskeytystilaan alueensa Sakarissa. Koska varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella vireille pantu syyteasia kirjautuu tämän alueen Sakariin syyttäjän asiana, juttua ei voi kirjata asiaksi istuntopaikan alueen Sakariin. Sen vuoksi istuntopaikan alue kirjaa jutun manuaalisesti alueen Sakariin ETLennakkoilmoituksena.
Oikeudenkäynnin päätyttyä istuntopaikan alueen Sakarissa oleva ennakkoilmoitus finalisoidaan, ja haasteen antaneen syyttäjän alueen Sakarissa keskeytyksessä oleva asia arkistoidaan normaalisti.
Istuntopaikan alueen on huolehdittava siitä, että haasteen antaneen syyttäjän alue saa tiedon jutun käsittelyn päättymisestä asian arkistointia varten.

3.4.2.3 Rikosrekisteriotteet

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2020:69 mukaan tuomioistuimen on hankittava selvitys ulkomaisista tuomioista samoin edellytyksin kuin rikosrekisteriote kansallisestikin hankittaisiin, jotta aiempi rikollisuus voidaan ottaa huomioon rangaistuslajin valinnassa. Varalla olevalla syyttäjällä ei haastehakemusta laatiessaan ole yleensä käytössään kansallista tai eurooppalaista (ECRIS) rikosrekisteriotetta. Jotta rikosrekisteriotteen vaikutus seuraamukseen ei tule vastaajalle yllätyksenä, varalla olevan syyttäjän pitää mainita seuraamuskannanotossaan, mikä merkitys mahdollisilla rikosrekisterimerkinnöillä on seuraamusta määrättäessä.

Istuntopaikan alue tilaa ECRIS-rekisteriotteen – aina kun sen pyytäminen on tarpeen – viipymättä saatuaan varalla olevalta syyttäjältä tiedon asian vireillepanosta syyttäjän haasteella. Istuntopaikan alue ilmoittaa ECRIS-rekisteriotteen tilaamisesta tuomioistuimelle ja toimittaa sen myöhemmin tuomioistuimelle kohdassa 3.4.2.2. kuvatulla tavalla, samaan aikaan muun aineiston kanssa.

3.4.2.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen

Varalla olevan syyttäjän pitää haastetta antaessaan varmistua siitä, että vastaajan oikeudesta haastehakemuksen tulkkaukseen (tai käännökseen) on huolehdittu. Tieto siitä, millä kielellä ja miten haastehakemus on annettu tiedoksi, on toimitettava tuomioistuimelle asiakirjojen yhteydessä, jotta tuomioistuin voi huolehtia ROL 6 a luvun mukaisista velvoitteistaan.

Haasteen antaneen syyttäjän täytyykin muistuttaa esitutkintaviranomaista siitä, että tiedoksiantotodistukseen merkitään, millä kielellä asiakirjat on annettu tiedoksi ja onko tiedoksiannossa käytetty tulkkia.

3.4.2.5 Tuomioistuimelle ilmoitettavat asiat

Haasteen antaneen syyttäjän on huolehdittava siitä, että haastehakemukseen ja KOinfo-sivulle tavanomaisesti kuuluvien tietojen, kuten vastaajan vapaudenmenetysajan, lisäksi tuomioistuimelle välittyvät seuraavat tiedot:

juttu on pantu vireille varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella
jutun käsittelypäivä ja mahdollinen käsittelyn kellonaika
ketkä henkilöt varalla oleva syyttäjä on jo haastanut istuntoon tai keille
henkilöille istunnosta on muulla tavalla ilmoitettu
vastaajan äidinkieli ja muu tämän ymmärtämä kieli
millä kielellä ja miten haastehakemus on annettu tiedoksi (käännös, tulkkaus)
henkilölle määrätty maahantulokielto, jos sellainen on tiedossa
haasteen varallaoloaikana antaneen syyttäjän virkapaikka ja yhteystiedot
istuntopaikan alue, jonka määräämä syyttäjä huolehtii syytteen ajamisesta ja
jolle tuomioistuimen tulee toimittaa mahdolliset asian käsittelyä koskevat
tiedot ja tiedustelut.

Tiedot on hyvä merkitä selkeyden vuoksi KO-info-sivulle, vaikka ne löytyisivätkin myös haastamisasiakirjoista ja tai esitutkinta-aineistosta. Istuntopaikan syyttäjäalue ilmoittaa tuomioistuimelle mahdollisesta ECRISrekisteriotteen tilaamisesta (tästä tarkemmin kohdassa 3.4.2.3).

3.4.3 Kansainväliset asiat

Varalla olevalle syyttäjälle ei kuulu Syyttäjälaitoksen yleisestä kansainvälisestä yhteydenpidosta huolehtiminen. Varalla olevan syyttäjän hoidettavaksi tuleva asia voi kuitenkin edellyttää välittömiä kansainvälisiä toimia, joista varalla olevan syyttäjän pitää huolehtia. Varalla oleva syyttäjä hoitaa asian lähtökohtaisesti loppuun ja vain poikkeustapauksissa lykkää asian hoitamista siihen, että asian säännönmukainen syyttäjä hoitaa asian virka-ajan alettua.

Varalla olevan syyttäjän kiireellisesti hoidettaviksi voi tulla esimerkiksi eurooppalaisen tai pohjoismaisen pidätysmääräyksen antaminen tai täytäntöön paneminen, omaisuuden jäädytyspäätöksen tekeminen tai täytäntöön paneminen tai eurooppalaisen tutkintamääräyksen vahvistamista koskevia asioita.

Valtakunnansyyttäjän toimisto ylläpitää syyttäjien kansainvälisiä toimenpiteitä koskevia ohjeita Lexassa > Syyttäjän työ > Kansainväliset asiat.

3.5 Tietoturvallisuus

Varalla olevan syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä esitutkintayhteistyön, syyteharkinnan ja syyttäjän haasteen antamisen yhteydessä lähetettävät tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 3 kohta). Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja. Salassa pidettävää aineistoa sähköpostitse lähetettäessä on käytettävä turvapostia, ohjeet Lexassa.

4 Eurojustin päivystävään koordinaatioon perustuva varallaolo

4.1 Varalla olevat syyttäjät, varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Eurojustin Suomen osaston varallaolo perustuu Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2018/1727) 19 artiklaan. Artiklassa edellytetään, että Eurojustin kunkin jäsenvaltion osastolla toimii ns. päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokaudenaikoina. Päivystävään koordinaatioon on oltava mahdollista saada yhteys joka päivä läpi vuorokauden.

Asetus antaa toimivallan hoitaa varallaolotehtäviä vain Suomen osaston kansalliselle jäsenelle, hänen varajäsenelleen ja avustajilleen sekä kansalliselle asiantuntijalle. Nämä henkilöt huolehtivat varallaolosta kukin viikon pituisella vuorollaan. Viikon pääsäännöstä on mahdollista poiketa, jos jokin käytännön tilanne kuten muut työtehtävät, loma, sairaus tai muu sellainen sitä vaatii.

Jos Eurojust-varallaolija on mukana myös yleisvarallaolossa ja/tai poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajien varallaolossa, hän voi Eurojust-varallaolovuoronsa aikana hoitaa myös toista näistä muista varallaolotehtävistä. Varallaolovuoro vaihtuu kello 01 Suomen aikaa maanantaina. Varallaoloaikaan kuuluu kaikki muu aika paitsi arkipäivät kello 9–18 Suomen aikaa. Lisäksi varallaoloaikaan kuuluvat ne arkipyhät, jolloin Eurojust on kiinni. Viimeksi mainitut päivät poikkeavat jonkin verran Suomen arkipyhistä, ja näkyvät varallaololistan liitteenä olevasta Eurojustin Public holidays -listasta.

Kansallinen jäsen huolehtii siitä, että varallaolosta on laadittu varallaolovuorolista ja että varallaolovuorot jakautuvat syyttäjien välillä tasapuolisesti. Syyttäjät voivat vaihtaa vuoroja keskenään. Siitä on ilmoitettava Suomen osaston kansalliselle jäsenelle ja hallinnolliselle avustajalle. Hallinnollinen avustaja tekee tarpeelliset muutokset varallaololistaan.

Jos varallaolija sairastuu tai muusta syystä estyy hoitamasta varallaoloa, hänen tulee ottaa yhteyttä Suomen osaston kansalliseen jäseneen, joka päättää, miten loppuosa varallaolovuorosta hoidetaan. Jos kansallinen jäsen on estynyt hoitamasta asiaa (esim. on lomalla), asiasta päättää kansallisen jäsenen sijainen. Varallaolovuorolista on toimitettava sähköpostitse valtakunnansyyttäjän toimistoon osoitteeseen kv.syyttaja(at)oikeus.fi. Mahdollisista muutoksista on ilmoitettava samaan osoitteeseen.

4.2 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Varalla olevan syyttäjän on oltava tavoitettavissa Eurojustin hänen käyttöönsä antamasta puhelimesta kaikkina aikoina varallaoloaikana. Varallaolija vastaa niin Suomen viranomaisilta kuin muiden jäsenvaltioiden osastoilta tuleviin kiireellisiin yhteydenottoihin ja hoitaa niihin liittyvät tarpeelliset toimet. Yhteydenotot voivat tulla myös sähköpostitse. Pyydettyjen tietojen välittämisen ja eri valtioiden viranomaisten välisten yhteyksien luomisen lisäksi varallaolija välittää varallaolon aikana tulevia kiireellisiä tutkintamääräyksiä, pidätysmääräyksiä tai muita rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä määräyksiä ja pyyntöjä.

4.3 Tietoturvallisuus

Yhteydenpitoon ja toimenpiteiden hoitamiseen varalla oleva syyttäjä käyttää Eurojustin puhelinta ja sähköpostia, koska käsiteltäviin tietoihin sovelletaan Eurojustin tietoturvasäännöksiä.

5 Varallaolokorvaus

Varallaolosta tässä ohjeessa tarkoitetuissa varallaolojärjestelmissä maksettavista korvauksista määrätään erikseen (valtakunnansyyttäjän päätös syyttäjien varallaolokorvauksista 21.1.2022, dnro 112/13/20).

6 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Ohjetta päivitetään tarvittaessa ja viimeistään silloin, kun AIPA-järjestelmä on otettu käyttöön Syyttäjälaitoksessa. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan valtakunnansyyttäjän toimiston virastopostiin, valtakunnansyyttaja.syyttaja(at)oikeus.fi.

7 Allekirjoitukset

Ari-Pekka Koivisto, valtakunnansyyttäjä

Leena Metsäpelto, valtionsyyttäjä