Annettu 15.4.2008, dnro 1/91/08
Tietosuojavaltuutettu oli kiinnittänyt valtakunnansyyttäjän huomiota siihen, että kihlakunnansyyttäjä ei ollut kuullut tietosuojavaltuutettua rikoslain 38 luvun 10 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla ennen syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen tekemistä henkilörekisteririkosta koskevassa asiassa. Tietosuojavaltuutetun käsityksen mukaan näin olisi ollut syytä menetellä. Tietosuojavaltuutettu oli pitänyt tärkeänä, että syyttäjät aina kuulisivat tietosuojavaltuutettua ennen syyteharkintaratkaisun tekemistä rikoslain 38 luvun 10 §:n 3 momentin tai henkilötietolain 41 §:n 2 momentin tarkoittamissa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että tietosuojavaltuutetun kuulemiseen velvoittavien säännösten tarkoituksena on varmistaa, että rikosprosessin toimijat saavat käyttöönsä sen tietosuoja-alan erityisasiantuntemuksen, jota tietosuojavaltuutetulla on. Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi näin ollen, että tietosuojavaltuutettua tulee aina kuulla henkilötietolain 41 §:n 2 momentin ja rikoslain 38 luvun 10 §:n 3 momentin tilanteissa syyteharkinnan yhteydessä, vaikka syyteharkinta johtaisikin seuraamusluonteiseen tai prosessuaaliseen syyttämättä jättämiseen (vrt. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kannanotto Syyttäjäsanomissa 1/1995).
