Sisällöt, joissa luokitus Kaisa Härkisaari .

Syyttäjä joutuu työssään pohtimaan mitä erilaisimpia kysymyksiä ja tekemään vaikeitakin päätöksiä.
– Se vaatii rohkeutta ja vastuunkantokykyä, sanoo aluesyyttäjä Aleksi Turunen. 

Ilman syyttäjää rikosprosessi ei menisi loppuun asti, toteaa aluesyyttäjä Aleksi Turunen. Kuva: Kaisa Härkisaari

Aluesyyttäjä Aleksi Turunen kokee, että syyttäjän työ palkitsee, sillä siinä näkee oman työnsä jäljen.
Helsingissä työskentelevä Turunen hakeutui syyttäjäksi, sillä häntä kiinnosti rikos- ja prosessioikeus.

– Koen intohimoa rikosoikeutta ja rikollisuuden ilmiöitä kohtaan. Niiden parissa työskentely on tässä työssä parasta. Syyttäjänä saa olla jutussa mukana läpi koko rikosprosessin ja lopuksi näkee vielä lopputuloksen, joka on yleensä oikeudenmukainen, Turunen sanoo. 

Turunen on työskennellyt Syyttäjälaitoksessa noin viisi vuotta. Yksi vuosi meni harjoittelijana, minkä jälkeen hän on toiminut neljä vuotta aluesyyttäjänä. Enemmistö Syyttäjälaitoksen syyttäjistä on juuri aluesyyttäjiä. Tittelin takana erikoistumisalat ja työtehtävien sisältö vaihtelevat. Aleksi Turunen tekee töitä henkilöt-tiimissä, joka keskittyy henkilöihin kohdistuviin rikoksiin. 

– Tällä hetkellä minua työllistävät seksuaalirikokset ja etenkin lapsiin, mutta myös aikuisiin kohdistuvat väkivaltarikokset, Turunen kertoo.  

Syyttäjä on rikosprosessin veturi

Rikosprosessi etenee karkeasti näin: On esitutkinta, sitten syyteharkinta, sen jälkeen tuomioistuinkäsittely ja lopuksi tuomion täytäntöönpano. Jokaisesta vaiheesta vastaa eri viranomainen. Syyttäjän rooli on näistä laajin. Hän on mukana koko prosessin ajan ja tekee koko ajan yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.

– Olen mukana esitutkinnasta oikeudenkäyntiin. Ilman syyttäjää rikosprosessi ei menisi loppuun asti, Turunen sanoo.

Yksinkertaistettuna syyttäjän työ on tehdä syyteharkintaa sen jälkeen, kun joku esitutkinnasta vastaava viranomainen – poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli tai Puolustusvoimat – on tehnyt esitutkinnan. 

– Minun käsittelemissäni tapauksissa esitutkinnan tekee käytännössä lähes aina poliisi, joskus myös Puolustusvoimat, sillä olen myös sotilasrikossyyttäjä. Minä päätän esitutkintamateriaalin perusteella, onko rikoksesta näyttöä eli vienkö jutun käräjille vai jätänkö syyttämättä, Turunen selventää. 

Hyvä syyttäjä kantaa rohkeasti vastuuta

Syyteharkinta on usein vaikeiden päätösten tekemistä. Syyttäjä voi konsultoida kollegaa, mutta tekee lopulta päätöksen itsenäisesti ja riippumattomasti.

– Syyttäjänä pitää pystyä tekemään päätöksiä, joihin voi liittyä epävarmuutta. Juttuja ei voi jäädä loputtomasti vatvomaan, vaan ne pitää saada eteenpäin. Se vaatii rohkeutta ja vastuunkantokykyä, Turunen sanoo. 

Työssä joutuu pohtimaan mitä erilaisimpia kysymyksiä. Esimerkiksi sitä, millainen väkivalta jättää minkäkin vamman ja ovatko mahdolliset vammat voineet aiheutua jostain muustakin kuin väkivallasta.

– Tai mitä kaikkea temppuja tietokoneella ja tietotekniikalla voidaan tehdä ja saada aikaan.

Rikosasioista käsittelevän syyttäjän pitää miettiä myös kemian periaatteita, eri huumausaineiden vaikuttavia aineita, niiden tavanomaisia käyttöannoksia ja vaikutuksia ihmiseen. 

– Lisäksi syyttäjä pohtii fysiikan lainalaisuuksia ja pyrkii selvittämään, mitä ajoneuvojen kolarin jälkeiset sijainnit kertovat kolarista. Tai hän käyttää apunaan psykologiaa ja selvittää, miten ulkopuolisilla todistajilla voi olla samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavat muistikuvat tai miksi ne painottuvat eri asioihin, Turunen kertoo. 

Jos haluaa tehdä työtä rikosoikeuden parissa, Syyttäjälaitos on ensisijainen näköalapaikka

Turunen päätyi käsittelemään henkilöihin kohdistuvia rikoksia, koska ne kiinnostivat enemmän kuin talousrikokset.

Syyttäjän työ saattaa olla hyvinkin liikkuvaista, ja töitä voi tehdä myös etänä.

– Minä työskentelen pääasiassa toimistolla. Sekä käräjä- että hovioikeus löytyvät samasta talosta, joten työaikana matkustamista ei juuri ole, Turunen sanoo.

Hän suosittelee syyttäjän työtä kaikille, joita vetää puoleensa käytännön työ rikosoikeuden parissa. 

– Jos tämä urapolku kiinnostaa, kannattaa osoittaa mielenkiintoa syyttäjän työhön esimerkiksi suorittamalla rikos- ja prosessioikeuden valinnaisia opintoja ja muita kursseja, jotka liittyvät syyttäjän työhön. 

 

Syyttäjien erikoistuminen

•  Syyttäjät voivat työskennellä kaikenlaisten juttujen parissa tai erikoistua tiettyyn teemaan.
•  Usein uran alussa perehdytään laajasti eri aiheisiin ja erikoistutaan vähän myöhemmin. 
•  Erikoistumisaloja ovat erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset (esim. seksuaalirikokset ja lapsiin kohdistuvat rikokset), turvallisuutta vaarantavat rikokset (mm. huumausainerikokset ja järjestäytynyt rikollisuus) sekä talousrikokset.
•  Syyttäjälaitos järjestää erikoistumisaloihin koulutusta. 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari

Tuulia Takaselle on tärkeää olla mukana varmistamassa rikosprosessin sujuvuutta. ”Parasta työssäni on vastuullisuus ja joustavuus.”

Tuulia Takanen kokee, että Syyttäjälaitos on työnantajana reilu ja vakaa. Kuva: Lauri Laavakari

Etelä-Suomen syyttäjäalueella Espoossa työskentelevä Tuulia Takanen on ollut syyttäjänsihteerinä vuodesta 2018. Sitä edelsi oikeustradenomiopintoihin kuuluva harjoittelu Syyttäjälaitoksessa. 

– Hakeuduin Syyttäjälaitokseen, koska oikeusasiat ovat aina kiinnostaneet minua. Tunnen myös olevani parhaimmillani tällaisessa sihteeri- ja assistenttihommassa. Tämä sopii minulle ja tätä tykkään tehdä.

Syyttäjänsihteerin työ käsittää perinteisiä sihteerin tehtäviä oikeushallinnon aiheiden parissa. 

– Roolini on kaikkein tärkein syyteharkinnan alkuvaiheessa, kun asiakirjat saapuvat meille, sähköisinä tai paperisina. Käytännössä se tarkoittaa asiakirjojen kirjaamista järjestelmään, asianosaisten vireilläolohakuja, papereiden etsimistä, päätösten lähettämistä ja oikeuden istuntojen kokoamista syyttäjälle, Takanen luettelee. 

Syyttäjänsihteeri tekee myös paljon yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Syyttäjälaitoksessa tämä tarkoittaa yleensä poliisia ja muita esitutkintaviranomaisia. Lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen, Maahanmuuttoviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. 

Kun yhteistyö sujuu, molemmat saavat keskittyä rauhassa töihinsä

Hyvä yhteistyö syyttäjän ja sihteerin välillä on Takasen mielestä sellaista, että molemmat saavat tehdä oman työnsä rauhassa, mutta yhteistyö toimii.

– Parasta tehtävissäni on se, että ne ovat todella vastuullisia, mutta työssä on myös joustavuutta. Pääsen kehittämään itseäni ja hyödyntämään taitojani.

Takanen tuntee tekevänsä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. 

– Suomessa pidetään tärkeänä toimivaa ja turvattua rikosprosessia, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat. Minulle on merkittävää, että pystyn olemaan siinä mukana ja varmistamaan, että prosessi toimii mahdollisimman hyvin, hän sanoo.

Takanen on myös sihteereiden tiiminvetäjä, ja siihen liittyvät tehtävät työllistävät häntä eniten.

– Tiiminvetäjän tehtäviin kuuluu työn organisointia, sihteerityön kehittämistä sekä asioiden ja ongelmien ratkaisemista. Kaikkea, minkä avulla sihteerien ja syyttäjien työ sujuu mahdollisimman mutkattomasti, Takanen kertoo.

Hyvä sihteeri haluaa tukea toisten työtä

Tuulia Takasen mukaan sihteerin työssä on hyvä olla oma-aloitteinen ja kestää painetta. 

–  Asiat voivat muuttua nopeastikin, eikä työpäivä aina mene niin kuin on suunnitellut. Työhön tulee usein keskeytyksiä.

Takasen mielestä sihteeri onnistuu työssään parhaiten, jos hänellä on halu auttaa ja tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja huolellisesti.

Tulevaisuudennäkymistä Takanen mainitsee, että etätyö lisääntyy sihteereilläkin.

– Tällä hetkellä voin tehdä osan työstäni etänä. Meillä kuitenkin liikkuu edelleen runsaasti papereita, minkä vuoksi on tarpeen tulla toimipaikalle. 

Takanen suosittelee Syyttäjälaitosta työpaikkana siksi, että täällä voi tuntea tekevänsä tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. 

– Koen myös, että Syyttäjälaitos on työantajana reilu ja vakaa, hän toteaa.

 

Syyttäjänsihteerin työ 

•  Syyttäjänsihteereillä ei ole ns. omia syyttäjiä, vaan kaikki avustavat kaikkia. Esimerkiksi Espoon toimipaikassa syyttäjiä on keskimäärin 40 ja sihteereitä viisi. Sihteereillä on lisäksi tiiminvetäjä.
•  Syyttäjänsihteerit kirjaavat rikosasian vaiheita järjestelmiin, tekevät rekisteritarkistuksia, tilaavat selvityksiä, seuraavat määräaikojen ja tarvittaessa avustavat syyttäjiä muillakin tavoin.
•  Syyttäjänsihteerit hoitavat myös asiakaspalvelua.
•  Syyttäjänsihteereillä on omia vastuu- ja erikoistehtäviä. Perustehtävää täydentävät tiiminvetäjän, koulutussihteerin, ict-yhdyshenkilön, arkistovastaavan, kv-sihteerin ja digivalmentajan tehtävät, Lisäksi Syyttäjälaitoksessa on johdon sihteereitä ja nopean toiminnan (NOTO) sihteereitä.
 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari

Luxemburgissa haastavan pandemiatilanteen keskellä on syksyn 2020 ajan rakennettu Euroopan syyttäjänvirasto EPPOa. Uusi virasto tutkii Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. Suomen edustaja EPPOssa eli Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. Hän kertoo, miten toimintaa on valmisteltu ja mitä kaikkea EPPO haluaa saada aikaan.

Euroopan unionin tuomioistuimessa tuomarit seisovat kaarevan pöydän takana punaisissa kaavuissa ja maskit kasvoilla.

Ensivaikutelmat uudesta työyhteisöstä ovat Harri Tiesmaan mukaan myönteiset.

– Täällä on älyttömän hyvä porukka. Osa kollegoista on käräjäsyyttäjiä, osalla on yksikönjohtajan kokemusta tai työtaustaa Brysselistä. Myös ministeritaustaisia syyttäjiä on mukana. Euroopan syyttäjien itsenäisyys ja riippumattomuus suhteessa jäsenvaltioiden viranomaisiin vaikuttaisi auttavan siinä, että voimme puhua asioista suoraan EPPOn etua silmällä pitäen. Eikä keskusteluun vaikuta esimerkiksi politikointi kielikysymyksissä. Englanti on sisäinen työkieli, ja päätös asiasta syntyi yllättävän helposti. 

EPPO on lyhenne viraston englanninkielisestä nimestä European Public Prosecutor's Office. EPPOssa on edustaja 22 EU-maasta. He ovat viraston syyttäjäntyön ydin, mutta heidän tukenaan tulee työskentelemään valtuutettuja syyttäjiä eri maista. 

Tiettyjä rikoksia ei EU-maissa tutkita tarpeeksi tehokkaasti

Viraston tavoite on torjua nykyistä tehokkaammin avustuspetoksia, korruptiota ja arvonlisäveropetoksia EU:ssa. EPPO on perustettu, koska unionilta häviää vuosittain satoja miljoonia rahaa. Jutut jämähtävät johonkin tutkintaprosessin vaiheeseen, eivätkä koskaan päädy oikeuskäsittelyyn asti. 

EPPO on itsenäinen virasto, joka valvoo ja johtaa rikoksen tutkimista. Jos aiemmin paikallisen syyttäjän ajama juttu on vesittynyt paikallisviranomaisen johdossa, nyt jutun ei pitäisi jäädä jäihin, sillä tutkinnasta ja syytteen nostamisesta vastaa EPPO.  

– Tietyistä maista tulevien syyttäjien työtä helpottaa, kun ei ole linkkiä omaan maahan. Esimerkiksi Italian jutut ovat usein mafian pyörittämiä isoja alv-veropetoskuvioita, joiden tutkinnasta voi seurata jännitettä ja uhkauksia. 

Pukuun pukeutunut mies seisoo mikrofonin takana lukemassa valaa. Hänen takanaan näkyy ihmisiä istumassa penkeillä.

Harri Tiesmaa valanvannomistilaisuudessa Euroopan unionin tuomioistuimessa syyskuussa 2020. Kaikki Euroopan syyttäjät vannoivät äidinkielellään valan, jossa he sitoutuvat hoitamaan tehtäviään täysin riippumattomana ja unionin yleisen edun mukaisesti. 

Juttuja käsitellään syyttäjäryhmässä, jota kutsutaan pysyväksi jaostoksi

EPPOssa juttuja käsitellään pysyvissä jaostoissa, joita on viisitoista. Kussakin jaostossa on kolme Euroopan syyttäjää ja vierailevana syyttäjänä valtuutettu syyttäjä, jonka kotimaasta käsiteltävä juttu tulee. Valtuutettu syyttäjä tekee syyteluonnoksen. Toistaiseksi jaostot eivät ole erikoistuneet tiettyihin juttutyyppeihin, vaan toiminta aloitetaan kaikille kaikkea -periaatteella. 

– Itse olen jäsenenä kolmessa jaostossa yhdessä Viron ja Itävallan syyttäjän kanssa. Kukin Euroopan syyttäjä toimii puheenjohtajana yhdessä jaostossa. Lisäksi vierailen valvovana syyttäjänä niissä jaostoissa, jotka käsittelevät suomalaisia juttuja. Niitä juttuja ei siten jaeta niille kolmelle osastolle, joissa toimin puheenjohtajana tai perusjäsenenä.

Jutun alkuperämaan edustajana valvova syyttäjä on myös juridinen tulkki muille. 

– Me syyttäjät osaamme tietysti lukea lakipykäliä, ja rikoksen tunnusmerkit ovat aika universaaleja. Tarvitsemme kuitenkin erilaisissa prosessikommervenkeissä sen maan edustajan apua, josta juttu on peräisin. Lisäksi erilaisia pieniä kulttuurieroja on paljon. Esimerkiksi Romaniassa syytteet ovat pitkiä. Siellä kirjoitetaan 100 sivua teon yksityiskohtaista kuvausta, kun Suomessa teonkuvaus on sivun pituinen ja todistelu sen viisi sivua.

Vanha kirkko, jossa korkea torni. Taustalla myös muita historiallisia rakennuksia.

Luxemburgissa asuvalle on tarjolla paljon historiallisia maisemia. 

Suomessa korruptiojuttujen näyttökynnys on todella korkea

Merkittävää EPPOn työssä suhteessa aiempaan on, että kun juttu on otettu EPPOn tutkittavaksi, syyttämättäjättämispäätöstä ei voi tehdä ilman pysyvän jaoston päätöstä. Tälläkin pyritään ehkäisemään tilannetta, jossa juttu jäisi valtuutetun syyttäjän kotimaassa käsittelemättä. 

Tiesmaan mukaan kollegoiden kanssa käytyjen yleisten keskustelujen perusteella vaikuttaa, että EPPOn syyttäjillä on aika yhtenäinen näkemys siitä, milloin syyte pitäisi nostaa. Viime kädessä jaosto arvioi, onko syytteen nostamiseksi riittävästi näyttöä vai onko mahdollisesti tarpeen hankkia lisäselvitystä.

– Esimerkiksi Suomessa näyttökynnys korruptiojutuissa on todella korkea moniin muihin maihin verrattuna. EPPOlla on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus yhtenäistää rikosvastuun toteutumista korruptiorikoksissa.

Suuri juttumassa odottaa toiminnan aloittamista

EPPOn olisi tarkoitus päästä kunnolla toimintaan vuoden 2021 alussa. Iso juttumassa odottaa jo viraston toiminnan aloittamista.

– Jopa 2000 juttua olisi tuloillaan. Valtuutettujen syyttäjien nimeämisen viipyminen on kuin tulppa, joka odottaa irti päästämistä. Italiasta ja Romaniasta on valtavasti juttuja odottamassa EPPOn käsittelyä. EPPOlla on viisi päivää aikaa päättää, mitkä jutut se ottaa käsiteltäväkseen. Erityisestä syystä pääsyyttäjä voi pidentää määräaikaa vielä viidellä päivällä. Määräaika on huomattavan lyhyt, kun ottaa huomioon juttujen laadun ja määrän.  Jutut tulisi saada ainakin priorisoitua tuossa lyhyessä määräajassa.

Ellei EPPO käytä otto-oikeuttaan, tutkinta ja syytteen nostaminen jäävät normaalisti kansallisten viranomaisten päätettäväksi. 

– Vasta käytäntö osoittaa aikanaan, miten paljon juttuja jaostot voivat käsitellä vuosittain. Tällä hetkellä EPPOn budjetti ei mahdollista jaostoille hallinnollisen tai oikeudellisen henkilöstön palkkaamista.

 

Kun työkavereihin pääsee tutustumaan kunnolla, syntyy luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu

Uuden viraston perustamistyötä on tehty keskellä haastavaa koronavirustilannetta. Luxemburgissa tilanne on ollut Suomea vakavampi, ja maassa on ollut syksyllä tiukat liikkumisrajoitukset.  Joulukuun puoliväliin asti ravintolat, kuntosalit ja muut vastaavat tilat olivat suljettuina, ja julkisissa sisätiloissa oli maskipakko. Koronatilanne on väistämättä vaikuttanut myös Euroopan syyttäjien arkeen.

– Harrastukseni ovat kävely ja sähköpolkupyöräily, sillä sähkökaupunkipyörän vuosimaksu on vain 18 euroa. Kunhan kevät maaliskuussa koittaa, aloitan golfkauden. Keväällä keskityn puutarhurin töihin 50 neliömetrin terassillani, joka oli merkittävä syy asunnon valintaan. Kahden makuuhuoneen asunnon kalustaminen on vielä hieman kesken, ja sohvan pitäisi saapua pian. Sohvan virkaa hoitaa tällä hetkellä koiran makuualusta.

Euroopan syyttäjät työskentelevät toistaiseksi etänä tai väistötiloissa, sillä toimipaikkarakennus ei ole vielä valmistunut. Kokoukset on pidetty reiluin turvavälein maskit kasvoilla.

– On harmi, että vielä ei ole päässyt kunnolla tutustumaan työkavereihin eli viettämään aikaa vapaamuotoisesti. Sellaisissa tilanteissa syntyy se luottamus, jonka voimin yhteistyö sujuu. 

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Ammattiasiaa Kansainväliset asiat Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari

Syyttäjälaitos teki koronaepidemian aikana ison digiloikan. Valtaosa työntekijöistä siirtyi etätöihin, ja rikosasioiden käsittelyä alettiin hoitaa videoyhteyksien avulla. Kaksi kokenutta etäsyyttäjää kertoo, miten Syyttäjälaitos tuki työntekijöitään muutoksessa, ja mitä yllättäviä haasteita etäoikeudenkäynneissä on tullut vastaan.

− Kun sain tietää, että nyt siirrytään kokonaan etätöihin, päätin ostaa seisontatyöpöydän. Kävin sunnuntaina Ikeassa ja kokosin pöytää iltamyöhään asti. Seuraavana päivänä olikin jo ensimmäinen etäoikeudenkäynti, johon osallistuin makuuhuoneen nurkkaan sijoittamani pöydän äärestä, Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Tanja Heinonen kertoo.

Poikkeusaika sysäsi muutosta eteenpäin

Heinonen työskentelee Tampereella. Tamperelaisten Turun hovioikeuteen asti johtaneet oikeudenkäynnit järjestetään pääsääntöisesti Turussa, joten matkustamista vähentääkseen moni pirkanmaalainen syyttäjä pyrki jo ennen koronarajoituksia tekemään etänä kaiken minkä voi.

Liikkuva työ ja pitkät välimatkat ovat aluesyyttäjille osa arkea.

Liikkuva työ ja pitkät välimatkat ovat aluesyyttäjille osa arkea. Syyttäjäalueet ovat varsin laajat, ja syyttäjän työ voi edellyttää paljon matkustamista.

Ennen vuotta 2019 osallistuminen oikeudenkäyntiin etänä ei kuitenkaan ollut mahdollista, vaan istuntoon piti mennä paikan päälle. Vain todistajia saatettiin kuulla etäyhteyksien avulla.

Vuonna 2019 laki muuttui niin, että myös syyttäjä saa osallistua oikeuden istuntoon etänä.

− Tuntuu, että lakimuutosta ei kaikkialla ollut vielä sisäistetty, eikä sen tuomia mahdollisuuksia käytetty niin paljon kuin olisi voitu käyttää. Nyt korona-aika kuitenkin sysäsi muutoksen eteenpäin, Heinonen sanoo.

Kokeneet etätyöntekijät kouluttivat kollegoita sujuvaan etätyöskentelyyn

− Syyttäjälaitoksessa ihmisten etätyöosaaminen on ennen poikkeustilannetta ollut hyvin eri tasoista. Toisille se on ollut jo rutiinia, kun taas toiset eivät olleet juuri koskaan työskennellet etänä, kertoo Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Kaisa Ahla.

Ahla ja Heinonen ovat molemmat syyttäjätyönsä ohessa myös etäsyyttäjäkouluttajia. Se tarkoittaa, että heillä on kiinnostusta digiasioihin ja sen verran osaamista, että he voivat tukea teknisten haasteiden kanssa painivia kollegoita.

Etätöihin siirtymisen jälkeen Syyttäjälaitoksen koulutuspalvelut kokosi eri puolilta Suomea digitaitoisen syyttäjätiimin ideoimaan ja valmistelemaan koulutusta syyttäjien tueksi.

Tunnin mittaiset Onnistu etäsyyttäjänä -klinikat suunniteltiin ja käynnistettiin yhden viikon aikana. Ajatus oli houkutella mukaan erityisesti syyttäjiä, jotka ovat epävarmoja digitaalisten työkalujen kanssa.

Onnistu etäsyyttäjänä -klinikat suunniteltiin ja käynnistettiin yhden viikon aikana. 

Koulutukset ovat olleet suosittuja, ja kouluttajien yllätykseksi palaute on ollut lähes pelkästään positiivista.

− Työskentelytapojen muutokset aiheuttavat aina jonkin verran haasteita. Joillekin muutos voi olla hankalakin, mutta nyt ei ole kuulunut mitään valituksen sanaa. Se on ollut ihan silmiinpistävää, Heinonen sanoo.

Ahla on vaikuttunut siitä, miten nopeasti syyttäjät ovat hypänneet uuteen tilanteeseen.  

− Ihmiset ovat alkaneet neuvoa toisiaan ja ihan kylmiltään osallistua oikeudenkäynteihin etänä, Ahla kehuu.

Etäoikeudenkäynnin tukikohta on oikeussali, jossa joku on aina paikalla

Käytännössä etäoikeudenkäynti tarkoittaa, että vähintään puheenjohtaja ja sihteeri ovat aina oikeussalissa paikalla. Muut osallistujat ovat joko etänä tai puheenjohtajan kanssa salissa.

− Esimerkiksi kerran vastaaja eli syytetty oli salissa yksin puheenjohtajan ja sihteerin kanssa. Hänen avustajansa ja minä syyttäjänä olimme mukana etäyhteyksin, Heinonen kuvailee.

Toimintatapojen muuttaminen herättää joissakin myös huolta. Etäoikeudenkäynneissä huolena on erityisesti kysymys siitä, toteutuuko asiakkaan oikeusturva varmasti myös etänä.

Heinosen ja Ahlan mukaan olennaista on se, että muutos ei ole oikeasti suuri. Oikeudenkäynnin perusrakenteet ovat entisellään, nyt vain tavallista useampi osallistuja on etänä.

Oikeudenkäynnin perusrakenteet ovat entisellään, nyt vain tavallista useampi osallistuja on etänä.

− Aiemminkin on käytetty etäyhteyksiä usein. Esimerkiksi pakkokeinoistunnoissa on vankilassa istuva vastaaja osallistunut asiansa käsittelyyn etäyhteyksin, Ahla muistuttaa.

Pakkokeinoistunto tarkoittaa kaikkia oikeudenistuntoja, joissa käsitellään jonkin pakkokeinon käyttämistä rikoksesta epäiltyyn. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi vangitseminen tai telekuuntelun käyttäminen.

Tekniikka voi asettaa haasteita, mutta ne ovat harvoin ylitsepääsemättömiä

Suurin haaste etäoikeudenkännin onnistumisessa on Ahlan mukaan tekniikka. Jos se ei toimi, ei oikeudenkäyntiä voi järjestää. Ahla ja Heinonen kertovat kuitenkin, että tekniset haasteet eivät ole missään vaiheessa johtaneet oikeudenkäynnin perumiseen. Jos ongelmia on ollut, ne on aina saatu ratkaistua.

− Ihmiset ovat keksineet kaikenlaisia konsteja ongelmatilanteissa. Etäoikeudenkäyntien alkumetreillä huomattiin, että tallennetta näyttäessä ääni ei kuulunut toisessa päässä. Sitten tehtiin niin, että katsottiin kaikki yhtä aikaa tallennetta omilta koneilta. Kun hoksattiin, että todistajan ääni ei kuulunut etänä istuvalle syyttäjälle, puheenjohtaja alkoi tulkata eli toistaa mikrofoniinsa, mitä todistaja oli sanonut, Ahla sanoo.

Joskus kameroiden sijainti oikeussalissa on voinut rajoittaa etänä istuvan näkymiä.

− Yhdessä istunnossa halusin esittää lisäkysymyksiä salissa olevalle syytetylle, mutta en nähnyt hänestä kuin olkapään. Totesin, että näen oikein hyvin tyhjänä olevan syyttäjäntuolin, joten voisikohan syytetty siirtyä siihen. Tämä herätti hieman huvitusta salissa, mutta niin tehtiin, Heinonen kertoo.

Molempien syyttäjien mielestä parasta on ollut huomata, miten kaikki ovat olleet valmiita joustamaan.

− On ollut ihan huippua huomata, että kaikki tekevät parhaansa ja yhteistyö sujuu, Heinonen sanoo.

Kuvassa on pöytä ja sen edessä tyhjä tuoli. Pöydällä on tietokoneen näyttö ja mikrofoni.

Syyttäjä valmistautuu etäoikeudenkäyntiin samoin kuin tavalliseen

Kun oikeudenkäyntiin osallistutaan etänä, vain syyttäjän fyysinen paikka on eri. Muuten kaikki on ennallaan.

− Valmistaudun työpäivään ihan kuin normaalistikin. Sillä erotuksella, että suoria housuja ei välttämättä ole jalassa, Heinonen kertoo.

Se osa, joka videokuvan päästä näkyy, on hänen mukaansa ihan samannäköinen kuin oikeussalissa. Laadukas ja ammattimainen näkymä korostuu, kun kotityöpisteen järjestelyyn käyttää hetken aikaa.

− Olen pystyttänyt työpisteeni siten, että olen rauhassa omassa huoneessa, jonka oven saan kiinni. Minulla on kuulokkeet päässä, kone ei ole ikkunaan päin ja tausta on neutraali, Heinonen kuvailee.

Myös Onnistu etäsyyttäjänä -klinikoilla kehotetaan kiinnittämään huomiota videonäkymään.

Ahla sen sijaan osallistuu oikeudenkäynteihin toimistolta. Hänellä on siellä oma huone ja toimivat yhteydet.

− Kun olen työskennellyt kotona, muutamassa työpaikan sisäisessä palaverissa on yhteys pätkinyt niin pahasti, että olen päättänyt hoitaa oikeudenkäynnit toimistolta, hän kertoo.

Joustosta huolimatta osa oikeudenkäynnistä on jouduttu perumaan

Etäsyyttämismahdollisuus takaa sen, että rikosasioiden käsittely jatkuu poikkeustilasta huolimatta. Rajoitusten alkaessa moni oikeudenkäynti siirtyi silti odottamaan parempaa ajankohtaa.

− Syyttäjät ovat hoitaneet nyt yksinkertaisimpia käsittelyitä etätyönä, mutta kaikkia asioita ei voi hoitaa etänä. Esimerkiksi täysin salaiset seksuaalirikosoikeudenkäynnit tai laajemmat ja monimutkaisemmat asiat vaativat paikallaoloa, Ahla kertoo.

Kokoontumisrajoitusten höllennettyä on tauolle laitettuja oikeudenkäyntejä alettu taas pitää. Uudet käytännöt ovat kuitenkin todennäköisesti tulleet jäädäkseen.

− Etätyöskentely tulee mielestäni joka tapauksessa lisääntymään ja etäistuntojen osalta kehitys on uskoakseni saman suuntainen. Varmasti useat asiat edellyttävät edelleen syyttäjän henkilökohtaista läsnäoloa. Lisäksi kaikessa sähköisessä työskentelyssä on aina tärkeää pitää huolta tietoturvasta ja tietosuojasta, ja se asettaa omat rajoituksensa. Tämä poikkeusaika on kuitenkin osoittanut, ettei maamme syyttäjiltä digiosaamista ja -valmiuksia puutu, Heinonen kehuu.

 

Lue lisää aiheesta jutusta Valtakunnansyyttäjä uskoo, että etäsyyttäminen on tullut jäädäkseen

Akkusastoori: Töissä Syyttäjälaitoksessa Sidosryhmäyhteistyö ICT ja tietosuoja Toimitilat Henkilöstö Blogikirjoittaja: Kaisa Härkisaari Nostopaikat: Etusivun poiminnat » Poimi pääuutiseksi