Valtakunnansyyttäjä on antanut syyttäjille ohjeen syyttäjän tehtävien asettamisesta niiden kiireellisyyteen perustuvaan etusijajärjestykseen. Uudistetun ohjeen tavoitteena on edistää syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja lyhentää kiireellisten asioiden rikosoikeudenkäyntien kokonaiskestoa.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan ihmisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi myös yhdenmukainen kiireellisyysarviointi on tarpeen. "Nykyisin lähes kaikilla syyttäjillä on useita kiireellisiä asioita ratkaistavanaan yhtä aikaa. Ne on asetettava keskenään johonkin etusijajärjestykseen. Se on pakollista mutta ikävää punnintaa, koska samalla ei-kiireellisten asioiden käsittely vääjäämättä hidastuu", Nissinen toteaa.
Erityisesti laajojen ja vaikeiden rikosjuttujen käsittelyn pitkittyminen esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeuskäsittelyn muodostamassa rikosasioiden käsittelyketjussa voi vaarantaa asianosaisten oikeutta saada asiansa käsiteltyä viivytyksettä perustuslain mukaisesti.
Ohjeessa syyttäjät ja heidän työnjohdostaan vastaavat esimiehet velvoitetaan tunnistamaan kiireelliset tehtävät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja asettamaan ne selvästi etusijalle muihin nähden. Ohjeen mukaisia kiireellisyysperusteita ovat laissa säädettyjen perusteiden lisäksi esimerkiksi kokonaiskäsittelyajan kohtuuttoman pitkittymisen vaara, asiaan liittyvä merkittävä yksityinen etu, syytejutun suuri yhteiskunnallinen merkitys tai sen oikeudellinen ennakkotapauksen luonne.
Valtakunnansyyttäjä toteaa, että syyttäjälaitoksen käytössä olevilla voimavaroilla kaikkia rikosasioita ei ole mahdollista hoitaa yhtä nopeasti. "Hosua ei voi, tutkimatta ei voi hutkia eikä riittävästä laadusta tinkiä. Kaikki tehdään, mitä nykyisillä voimavaroilla ehditään. Valitettavasti tälläkin hetkellä 350 juttua on odottanut jo yli vuoden syyttäjän ratkaisua. Siinä on 350 juttua liikaa."
Valtakunnansyyttäjän yleinen ohje syyttäjän tehtävien kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä (VKS:2016:4, dnro 20/31/16) on julkaistu Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivulla.
Lisätietoja antaa valtionsyyttäjä Jukka Rappe p. 029 562 0823.
